Kyllä tiukka hyvä on mutta ahdas ei saa olla ... Jos pelkäät tarvitsevasi noita PCI paikkoja niin ei tuossa montaa vaihtoehtoa ole, piirisarjan pipet on pakko saada kulkemaan toista kautta jotta tuo näyttis mahtuu keskemmälle :weep: melkoinen homma.
Hiukan homma taas edistynyt. Etupaneelia työstetty ja kiinnikkeet tehty johon se liimataan kiinni. Työkaveri sorvasi virtanapin ja tassut kotelon alle. Kiitoksia vaan Karille! Virtanappin ja sen kehyksen välissä on läpinäkyvä muovikerros joka sitten hohkaa valoa. Vihreä/punainen = on/off.
Inspiraatiovajauksen ohitettuani, aloin suunnittelemaan uudestaan tuota näytönohjaimen kiinnitystä/jäähdytystä. Hiukan piti runkoa hienosäätää jotta kortin sai pystyasentoon, joten riseri sai sittenkin väistyä, ja samalla meni hylkyyn tuo aiempi tehdastekoinen heatpipejäähy. Jäähdytysratkaisu mietitytti vähän, miten ja mihin heatpipet saisi vedettyä. Muistin sitten että varastossa lojui 40x70x350mm oleva alumiinimöhkäle, joten ei muuta kuin rälläkkä laulamaan! Jyrsimellä tai sirkkelillä homma olisi varmasti onnistunut paremmin, mutta kun niitä ei ollut juuri käsillä. Silloin hommat pitää tehdä kun inspistä löytyy. Tosin alumiinin rälläköinti ei enää pahemmin houkuttele, sen verran on karua hommaa. Ihan siedettävä tuosta tuli rälläkkä työstelystä huolimatta. Sehän jää kotelon takapuolelle, joten ei sillä ulkonäöllä nyt niin merkitystä ole. Jotenkin tuntuu, että tuo on varmasti riittävä GF 7950GT:lle, sen verran massiivinen sitä tuli (40x70x220mm). :king: Hiukan voisi tuosta päälipellistä nirhaista pois materiaalia tuon siilen kohdalta, niin ilma/lämpö kiertää/nousee vielä paremmin... Heatpipet ja näyttiksen muokattu blokki on Zalman ZM80D-HP näyttisjäähystä.
Minkä tyyppisessä telineessä sinulla oli tuo rälläkkä kiinni kun teit nuo viillot? (tuskin kuitenkaan ihan vapaallakädellä vedetty ). Näyttää kyllä todella pätevältä ainakin kuvissa tuo uusi siili(kin). Komeeta jälkeä, :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: !
Siis, tuo alumiininpala oli tottakai ruuvipenkissä kiinni, rälläkkä ihan vain käsissä. Eihän tuosta mitään absoluuttisen tarkkaa jälkeä syntynyt vapaalla kädellä, mutta kyllähän tuo siili kelpanee tarkoitukseensa, eli lämmön haihduttamiseen. Piiloon se kuitenki jää kotelon taakse. Jokos sä PiPi Mc olet pian aloittamassa omaa koteloprojektia?
onko tuon heatpipen siirtoteho kaikkine rajapintoineen niin suuri, ettei tuota alumiinimöhkälettä kannata laittaa suoraan kiinni näyttiksen prossuun?
En tiedä, kyllähän niiden siirtoteho aika hyvä on. Ajattelin vain että lämpö siirtyy kotelon ulkopuolelle paremmin näin.
Eipä tässä nyt ole mikään kiire tuon asian kanssa, kun nykyinen kotelo on pysty mallinen ja ihan sopivan hiljainen. Kesällä olisi taas aikaa, saas nähdä mitä sitä rupeaa sitten rakentelemaan.
Ja veikkaan, että hinnaksi tulisi mallia "halpa" kun hommaa ei enään tehtäisikään perjantaipullon voimalla. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla arviosi työmäärästä sekä hinnasta mikäli sinun piirrustuksilla teettäisi jossain konepajassa palikat. Osaat varmasti ammattisi puolesta kohtuullisen hiha-arvion heittää. Olettaen siis juurikin, että mitään suhteita mihinkään ei ole...
Kaupalliset kotelot tehdään prässäämällä, siispä tarvitaan muotti, johon pelti puristetaan, ja siihen palaa 10000 taalaa lähtökuluja, mutta sen jälkeen kotelo maksaa tyyliin nolla euroa per prässäys, eli kaikki on puhdasta voittoa, kunhan työkalukulut saadaan ensin kuoletettua. Esim. piirilevyn/emolevyn kiinnitysruuveille prässätään pohjapeltiin useampi ylöspäin pullistuva muhkura, jonka patin yläpinnalle painetaan piikillä reikä ylhäältä alas, joka sitten kierteytetään jos koneruuvilla asiat kiinnitetään. Kierteytys jätetään tekemättä jos peltiruuveja käytetään. Jos joutuisi käsipelillä synnyttämään esim. 16 tällaista kiinnityspistettä, kannattavuus putoaisi nollaan. Siksi nämä on saatava automatisoitua ja mieluusti yhdellä prässäyksellä hoidettua koko häkkyrä (toki muotoilu- ja jäykistysurien puristamisen jälkeen käännetään ja kanttaillaan pelti kotelon muotoiseksi, mutta kone senkin tekee itsekseen). Kannattaa vakoilla kuvanauhureista ja pc-koteloista menetelmiä, joilla ne on saatu lähes ilmaisiksi valmistaa, ja sitten suunnitella oma tee-itse-kotelo samoilla edullisilla tuotantoteknisillä ratkaisuilla, vaikka ratkaisut näyttävätkin rumilta. Ulkonäön parantamiseksi kannattaa sijoittaa kaikki kiinnitysmuotoilut eli prässit ja pistehitsit ja tukikanttaukset yhteen pintaan, mieluiten pohjapeltiin, ja lisäksi suunnitellaan erillinen koristelevy ruman pohjapellin peitoksi. Näiden kahden pellin väliin voi kiinnittää värinää eristävän pehmikekerroksen, eli koristepellin alla on laitteen tassut, ja laite kelluu pehmikkeen päällä.
Semmonen vain tullu tornimallin koteloissa vastaan, että miksei niistä tehdä sellaisia, että ovat yhtä siedettävän näköisiä myös katollaan
Tassut tuli kiinnitettyä pohjaan... (korkeus 15mm, halkaisia 45mm) Liimapintaiset huovanpalaset vielä pehmentämään kontaktia.
Juu, eli tarve olis saada punainen valo palamaan koneen etupaneeliin silloin kun se on sammuksissa. Toisaalta valon tulisi sammua kun kone käynnistyy. Voisko jännitteen ottaa ATX-powerin +5 VDC Standby Voltage violetista johtimesta? http://www.hardwarebook.info/ATX_Power_Supply Vai tuleeko sinne virtaa koko ajan? Tavallinen 5mm punainen ledi siis pitäisi saada palamaan. Jostain kyllä luin että ledi kuluttaa ~20mA joten kuormaa voisi olla liikaa. Vinkkejä?
Liitekuvan kikalla ledi palaa vain kun kone nukkuu. Koneen herätessä ledi sammuu. Tarvitaan 1 kpl PUNAINEN vähäruokainen LED; 1,6 V ylimenojännite. Muukin väri kelpaa, mutta koko kytkentä pitää sitten suunnitella uusiksi. Tarvitaan 2 kpl pikkuisia diodeja, esim. 1N4148, lähes ilmaisia, pointtina on noin 0,5 voltin jännitepudotus. Tehodiodeissa on liikaa jännitepudotusta ja Schottky-diodeissa liikaa hintaa. Tarvitaan 1 tavallinen metallikalvovastus, noin 1000 ohmia. Kun pc nukkuu, sen "+12V" anto ei anna mitään virtaa ulos. Mutta "+5V Standby"-annossa näkyy 5 volttia, joka on pikkudiodin jälkeen 4,5 volttia, ja punaisen ledin jälkeen ilmenee 1,6 volttia vähemmän eli 2,9 volttia on ledin jälkeen jännitettä. Koska 1000 ohmin vastus nyt näkee 2,9 volttia, se tarkoittaa virraksi 2,9 / 1000 = 0,0029 A eli 2,9 milliampeeria, joka riittää ledin polttamiseen, ainakin jos led on superkirkasta laatua. Pilipalilaatuinen ledi vaatii enemmän virtaa, joten vastusarvon voi puolittaa: esim. 470 ohmin vastuksen tapauksessa 2,9 / 470= 6,17 mA. Kun pc herää eloon, sen "+12V" anto aktivoituu. En tiedä miten käy viiden voltin StandBy-annolle, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kytkentäni kannalta. Ledin alapäähän eli oikeaan reunaan kuvassa pullahtaa 11,5 volttia. Koska se on enemmän kuin 2,9 volttia, ledi ei enää kykene loistamaan, se saa vääränsuuntaista jännitettä. Eräät ledimallit ovat herkkiä väärille jännitteille, voivat rikkoutua. Sellainen ledi vatii rinnalleen tavallisen diodin, VASTAKKAISEEN suuntaan käännettynä. Eli jos lediin tungetaan väärää volttipolariteettia, se karkaa rinnalla olevan muun diodin lävitse ja täten ledi näkee vain 0,5 volttia vääränsuuntaista jännitettä. Koska +12V nyt dominoi, +5V StandBy-haarasta ei enää virtaa pois kulje, eikä sinne päin myöskään, koska pikkudiodi sen estää. Vallalla siis on 12 voltin jännitelähde ja yksi vastus. 1000 ohmin tapauksessa se vastus lämpenee 11,5 / 1000 = 0,115 eli 11,5 mA virralla, kertaa 11,5 volttia tekee tehoksi 132,25 mW eli ookoo. 470-ohminen vastus kuumenee enemmän: 11,5 / 470 = 24,468 mA eli 281,38 mW eli 0,3 wattia. Tarvitaan vastus, joka kestää 0,3 wattia jatkuvaa hukkatehoa. Osiin palaa rahaa yhteensä 0,15 euroa plus ledin hinta. Hyvä superkirkas (toimii 3 milliampeerillakin kirkkaasti) ledi voi maksaa huikeat 0,5-1,50 euroa. Siispä anomaan pankkilainaa varmuuden vuoksi 2 euroa. _________________________________ Vinkki takuun säilyttämiseksi emolevyssä ja virtalähteessä: Asenna lyhyt "ATX-Power-emolevy-jatkojohto": http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=5578 emolevyn ison virtaliittimen ja powerin vastaavan välille. Pölli +5V StandBy-virta ja +12V ja nolla volttia siitä jatkojohdosta, eli ota kolme pinniä sieltä liittimen muovikuoresta esille ja juota ohuet johdot niihin pinneihin, ja paina pinnit taas paikoilleen. Nyt meni takuu vain siitä jatkojohtopätkästä. .
Kiitoksia DVB-G. Piti tällaisen puupään muutaman kerran lukea nuo ohjeet ennen kuin meni jakeluun. Uskoisin jopa pystyväni tekemään tuollaisen kytkennän. Taitaa miljoonakopasta löytyä tarvittavat komponentitkin, vastuksesta en ole ihan varma. Virrat tosiaan meinasin kaapata tuollaisesta jatkosta (vfd:n virran otto). Diodit olikin 1N4007 mallia... kelpaako? Pitää vielä etsiä nuo vastukset mitä löytyy...