TangBand W6-1139SG:stä subi + 3*W4-647SC; suunnitteluapua please

En ole keksinyt, suurin osa maailman elementeistä on pyöreitä, löydän kyllä pyöreistä itselleni sopivat. Tai onhan minulla työn alla kaiuttimet joihin tulee Peerlessin HDS sarjan elementit joissa on reunasta siivut pois. Mutta nuo teen siten että olen jyrsinyt upotuksen jo etukäteen tasan elementin levyiseen etulevyyn. Ja sivulevyt tulee noiden kylkiin ja tukkivat tuon reiän muodon sopivaksi.

Ensimmäinen kaiutinprojektini (6/2) sisälsi seasin pyöristetyn neliön muotoisen Bassokeskiäänisen, Tähän tein upotuksen liimaamalla 3mm:n vaneriin viilun, ja sahasin sitten tuon elementin muotoisen reiän. Helposti tuli noinkin ihan siisti. Tosin ei kyllä ihan noin tarkka kuin tuossa Jordan kuvassa.

 

Keskikaiutin liittyi joukkoon, joten etusetti on nyt vihdoin ja viimein valmis. Kokonaiskustannuksiksi setille tuli seuraavasti, täydentäen aiempaa laskelmaa:

- 0,48 (4*20 mm assy-ruuvit, 4 kpl (0,12 € per kpl))
- 0,00 (pleksipala, kulkenut matkassa noin 10 vuotta)
- 0,33 (tiivistenauha, noin 30 cm)
- 1,00 (vaha, uudesta purkista, hinta-arvaus)
- 0,70 P60-hiomapaperiarkki
- 1,00 kaiutinnaparuuvi (väänsin väkisin irti takaseinässä olleen)
Yhteensä 3,51 €
+
aiemmat 184,10 €
=
187,61 €
/
3
=
hinta per kaiutin 62.53666666666666666666666666666666666666 €.

Installoin takalevyyn pleksipalan, jotta saan tarvittaessa elementin irti. Pleksiin on kiinnitetty tiivistenauha ilmatiiviyden takaamiseksi.

Ohessa kuva, joka on pleksin osalta valitettavan epätarkka.

 

Ohessa muutama päivänpaisteinen kuva oman ja puolison suvun historiasta. Myös keskikaiutin on päässyt tähän historiakatsaukseen.

Ensimmäisessä kuvassa kaiutin on suunnannut "katseensa" kohti tulevaa historian suurmiesten/-naisten tapaan. Tiedostonimi viittaa Mulderiin .

Toisen kuvan asetelma sisältää DIY-tuotoksia kahdelta vuosituhannelta (no hyvä on, kyllä ne näkyy siinä ekassakin kuvassa). Vastasyntynyt kaiutinpienokainen lepää itsenäistymisemme aikoihin valmistuneen tuolin turvallisessa syleilyssä. Itsepäisyystaistelun melskeitä rauhoittaa ja Kodin Lämpöä asetelmaan tuo kuluvana vuonna 80-vuotisjuhliaan viettävä ryijy.

Elämän mukanaan tuomat kolhut ovat jättäneet jälkensä tuoliin. Lähes viimeisin niistä on istuinosan vasemman alalaidan karkeajyrsinä ã la urosnelijalka kun siltä on puuttunut parempaa tekemistä. Eikä vastasyntynytkään kaiutin ole täysin kolhuttomana päässyt äänentuottotaipaleelleen. Synnytys oli pitkä ja synnytystuskat olivat moninaiset. Muistoksi niistä jäi naarmuuntunut laipanreunus ja noin 50% etulevyn tasalla oleva laipanreunus. Rauhallista äänentoistoa pienokaiselle .

Lopuksi...

DIY-tuoli on sulhasen kihlajaislahja neidolle. Kuinka moni nuori urho tänä päivänä vaivautuu vääntämään (ilman sähkötyökaluja) nuorikolleen kotiteatterikaiuttimet kihlajaislahjaksi?

 

Oikeiston ja vasemmiston asemoinnista juttu aiempana threadissa. Keskusta on edelleen ahistunu ja ponnistus ei oikeen ota toimiakseen yhellä pienellä ohuella jalalla (oliko tämä nyt sitten poliittinen kannanotto ). Persus on kyllä tukeva ja tanakasti pinnassa kii .

Ohessa kuva (pahoittelen lievää epätarkkuutta).

Ja kuvassa myös DIY-maha (not six pack, just one pack) sekä alumiiniportaat .


Ps. Jatkossa seuraa subirakenteluraporttipätkäleitä.

 

Ei väkisin kun ei neuvot kelpaa.

 

Ei väkisin kun ei neuvot kelpaa.

 

Tiedähäntä onko sitä siihen käytetty. Hyvällä kalulla on moninainen käyttö .

Viimesen vuoden aikana tuoli on ollut mm. läheisessä suhteessä noin 150-vuotiaan DIY-rukin kanssa, joka edelleen pelittää, ja jolla on kehrätty tässä pirtissä villoja. Rukki on tätänykyä siirtynyt takaisin kotiseutumuseoon.

 

Elikkäs...

Ohessa muutama kuva subikotelon vahvistinpäätykappaleesta. Etusten teosta jäi
Puukeskuksen sahausten jäljiltä muutama ohut listanpätkäle, joten päätin luoda jonkinlaista materiaaliyhtenäisyyttä BKTS:iin. Subi tulee siis 40 mm mäntyliimapuusta, ja etusten keskikaiuttimessa on ko. materiaalia ohuemmassa muodossa, joten vastavuoroisesti implementoin subiin jonkin verran nyatohia. Tähän mennessä sitä on päätynyt vahvistinelementin raameihin. Ja kun raamit on kasassa, niin työtä on hyvä jatkaa (näin ainakin palapeleissä ).

Tokakuva on sivukuva ja vikakuva on lähikuva itse vahvistimesta.
Osa kuvista on hiemän tärähtänyt kuvaottohetkellä .

Ja lopuksi yksi kymysys; vahvistin tulee omaan kammioonsa, tarvitseeko sille porata erillisiä lämmönpoistoaukkoja ko. kammioon (teho ei tieten ole suuri, mutta olisi mukava tietää asian periaatteellinen tausta/kanta/tieto/käytäntö/...)

Edit 1.5.2006: Ja vastaus lyhennettynä on -> Ko. tyyppinen vahvistin ei tarvitse erillisiä tuuletusaukkoja, koska mahdollinen ylilämpö poistuu levyn kautta.

 

Ei väkisin kun ei neuvot kelpaa.

 

Ihminen pitää sisällään erilaisia alkukantaisia tarpeita, myös pimeitä sellaisia. Yksi näistä on joskus esiintuleva "tuhoamisvietti", jota myös itse jouduin tänään toteuttamaan. Kohteeksi joutui subin kartio .

Ensimmäisessä kuvassa on subi itse ja toisessa kuva naarmutetusta alueesta. Naarmutuksen tein jonkinlaisella hiekkapaperilla (paperin takana luki Made in Sweden, B-9, finishing paper), väri oranssi. Itse olen käyttänyt ko. paperia karkeahiontaan. No, hyvin se kuitenkin naarmutti.

Laitoin subin kuvan mukaan, koska se on tässä threadissa katsotuin kuva ja täten ilmeisesti jonkinlaisen kiinnostuksen kohde. Tiedä sitten onko Hertsille alkanut tulvimaan ko. elementin tilauksia . Kuva on taas perinteiseen tapaan hieman tärähtänyt. Naarmutuskuva on kyllä skarppi.

 

Ohessa kuva kartion lisäpainovirityksestä. Se on myös osaltani kunnianosoitus markka-ajalle, jota haikeana edelleen muistelen . Kuvassa on vuoden 1976 käypää kotimaista valuuttaa (se ei ole syntymävuoteni, jos joku näin sattui ajattelemaan).

Kuvassa esiintyy myös pyörän kuulalaakereita (ovat kaikki samankokoisia, vaikka kuva toista väittääkin) ja kaiken kuorruttaa pläjäys epoksia (naarmutuksen jälkeen kartiolle näytettiin isopropyylialkoholia). Kuva on otettu heti epoksipläjäyksen jäljiltä (laitan uuden kuvan lopullisesta tuloksesta, jahka se on lopullinen).

Kuulalaakerit on lievästi naarmutettu. Laakerit ja viismarkkanen putsattiin asetonilla ennen epoksointia (kts. ohjeet DVB-G:ltä (aiempana tässä threadissä)).

Ja tämä kuva on Skarppi .

 

heh.. tulee ainakin omaperäisen näköinen subi :thumbsup:

 

Ei väkisin kun ei neuvot kelpaa.

 

ac.stefanos;
Kiitos positiivisesta palautteesta.

DVB-G;
No taas tuli uutta tietoa.

Tässä tapauksessa magneetti vetää ainakin kuulalaakereita puoleensa (kolikko asettui aluksi nätisti keskelle, joten siitä ei tullut asemointiprobleemia). Yritin alunperin saada kuulat asemoitua tasaisesti ympäri kolikkoa, mutta siitä ei tullut yhtikäs mitään johtuen magneetista. Tuo kuvassa näkyvä ryhmittely syntyi sitten varsin pienellä vaivalla kun magneetti oli "avustanut" luomalla tuollaisen kolmen ryhmän malliksi.

Näillä näkymin subin alustava paikka on sellainen, että sieltä näkyy vain kuorrutettu refleksiputki (pitää sitten käytännössä katsoa lopullinen paikka). Tai jos elementti jää näkyville, niin voihan sen houkutusosan eli elementin piilottaa kankaan taakse. Tällöin tosin menee tuo hartaasti mietitty ulkoasu harakoille.

 

Saattaa kyllä elementin ominaisudet muuttua aikatavalla jos kartioon liimaa magnetisoituvaa matskua. Ja kun elementti painuu sisäänpäin, magneetin vaikutus kasvaa. Kun elementti liikkuu ulos, se heikkenee. Mielenkiintoinen.
Pystytkö mittaamaan tuosta parametrit?

 

Ohimennen käväisi mielessä tuo sisään-ulosliikevaikutus tuota lisäpainoa miettiessäni, mutta en antanut sen häiritä käytännön toteutusta .

(Kompuutteri ja ääniskortti) * 2 on hallussa. Mittaussofta, mittausmikki ja mittaustaito ovat hukassa . Mahdollisten tulosten tulkintataito on susihukassa (kts. eka postaukseni alan tietämyksestä) .

Jos tavasin oikein elementin speksejä, niin magneetti on tyyppiä neodyymi. Käytetty kolikko ei ole magneettinen (testasin asian toisella vastaavalla), mutta kuulalaakerit ovat. Kuulien yhteispaino on noin 8 grammaa.

Jos ja kun saan koko setin kasaan, niin voin mahdollisesti hommata jostain mittausmikin ja -softan, ja palaan sitten asiaan ko. asian osalta mittaustulosten muodossa (olen ollut huomaavinani, että ilmaisia/ilmainen mittaussofta on olemassa).

 

Ohessa kuvakimara epoksoidusta lisäpainovirityksestä. Lisäpainoa tuli loppuen lopuksi 21-22 grammaa. Täysin eksaktia grammamäärää en tiedä johtuen vaakamme mittaustarkkuudesta. Mutta hyvä näin .

 

Elementtille on ny jyrsitty "state-of-the-art -työstövehkeellä" & apuohjaustyökalulla 100% tarkka laippaupotus :king:. Tämä on huippusuoritus allekirjoittaneelta ja täten tuon sen tietenkin myös kaikelle DIY-kansalle julki. Tosin olen ymmärtänyt, ellen ole väärinymmärtänyt, ettei subielementtin upotuksella tai upottamattomuudella ole sen suurempaa merkitystä johtuen matalien äänien ääniaallon pituudesta.

Apuohjaistyökalun materiaalikustannukset olivat iloinen yllätys. Niitä ei ollut. Kaikki käytetyt osat ovat ylijäämätarvikkeistoa. Huonekalujen kookoomaruuvi toimii ohjausruuvina, työstökappaleen alaosaan tulee prikka vakauttamaan ohjausruuvia ja mutteri jumittaa ohjaustyökalun sopivaan työstötiukkuuteen. Testasin teorian toimivuuden ensin ylijäämävaneripalaan (perinteisesti olen työstänyt suoraan lopullista kappaletta) ja tsydeemi toimi. Hip, hip, hurraa.

Kiitokset ideasta tuntemattomalle (bongasin ajatuksen aikanaan jostakin thredistä ja Diarin kuvien perusteella värkkäsin omani).

Jatkossa takakaiuttimien elementtien upotuksen yhteydessä tarvitsen lyhyempää työstösädettä ja täten joudun tuunaamaan hieman apuohjaustyökalun levyä (levy on ilmaneestä rautakaupasta, oli roskiin menevää saapuneen tavaran pakkauslevyä). Siihen on tehtävä pieni upotus tuolle ohjausruuvin kuusiokolopäälle eli yläpäälle, jotta saan jyrsimen vaivattomasti asemoitua ohjeusruuvin päälle oikeaan työstösäteeseen. Toivotan näin etukäteen itselleni onnea tähän vaativaan tehtävään .

Etulevy, kuten takalevykin, on täysin viimeistelemätön eli ei hiontoja yms. Samoin, elementistä puuttuu tiiviste ja se on vain kuvauksen vuoksi painettu upotusaukkoon. Paino sanalla painettu, koska se ei muuten mene aukkoon (saa nähdä kui kesällä käy ku o kuivempaa - kuuluuko iloinen puun halkeamisen ääni).

Ekakuva on etulevystä ja tokakuva on detalji upotuksesta.
Apuohjaistyökalusta on päälli- ja alapuollikuva, mukana myös jyrsin (nämä kuvat ovat taas jostain ... syystä tärähtäny lievästi).

 

Unohtu tuosta ed. viestistä.

Jyrsin laippaupotuksen tuolla em. vekottimella. Reiän tein pienemmällä säteellä jyrsimällä liimalevyn molemmilta puolilta. Johtuen jyrsimen rajoittuneesta työstösyvyydestä, ni tämä ei vielä aikaansaanut reikää. Poistin palan lehtisahalla.