Lauri Tähkä & Elonkerjuu ainakin ärsyttää kovasti. Sitten on liian suuriksi nimiksi kasvaneet metallibändit, jotka julkaisevat muutaman vuoden välein kokoelmia, live-levyjä ym. Nightwish on alkanut ärsyttää tästä syystä. Maku on mennyt siitäkin bändistä, josta ennen kovasti tykkäsin. Vastaavia tapauksia löytyy ulkomailtakin, kuten esim. Rammstein.
Aika käsittämätön syy inhota bändiä tämän takia. Monestikaan itse bändi ei tee valintaa kokoelman julkaisemisesta, vaan levy-yhtiöt haluavat niistää faneilta rahaa. Niitä kokoelmia ei ole pakko ostaa.
Insane Clown Possen fanitus on niin epäilyttävää, että Federal Bureau of Investigation on luokittelemassa Insane Clown Posse-fanit, juggalot, järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.
Josta tulikin mieleen tällainen mainio pieni dokumentti: http://vimeo.com/29589320 Aikamoista ryhmää tosiaan, tosin ainakaan tuo dokkarin jengi tuskin tulee ihan näillä näppäimillä kovin ammattimaiseksi rikollisliigaksi kohoamaan
Haloo Helsinki tulee ensimmäisenä mieleen. Siinä jokin vain tökkii ja oma osuutensa oli silläkin, kun se Maailman toisella puolen -biisi soi jatkuvalla syötöllä joka paikassa muutama vuosi sitten. Alkoi hieman jo tulla korvista ulos. Sanni myös. Jotkut biisit ihan kuunneltavia, mutta en voi sietää hänen lauluääntään. Todella ärsyttävä ja kanava vaihtuu heti, jos mahdollista.
Mamba, Queen, Eagles, Toto, Mamba, Supertramp, Van Halen, Scorpions, Klamydia, Yö, kaikki tiluliipellet ja Mamba.
Onko sinut pakotettu kuuntelemaan Haloo Helsinkiä ja Suomi-räppiä viime aikoina, kun tuli tarve nostaa 9 vuotta levossa ollut ketju esiin itsetuhoisin kielikuvin varustettuna? Erittäin introverttinä henkilönä vietän paljon aikaa itsekseni omissa oloissani ja siten voin myös muokata kokemani äänimaailman musiikin suhteen omia korvia miellyttäväksi. Minulle on näinollen aika yhdentekevää, kuinka ärsyttävää Haloo Helsingin musiikki on. Pieniä pätkiä heidän musiikkiaan olen kuullut siellä täällä ja sen perusteella se ei ole yhtään meikäläisen juttu, kuten ei vaikuta Suomi-räppikään olevan. Oikeastaan ainoa rap-musiikin muoto, joka meikäläiseen kunnolla iskee on 80-luvun lopun hip house. En kuitenkaan tunne tarvetta käyttää lyijykyniä korvissani, vaan kuuntelen musiikkia, josta pidän muusta musiikista välittämättä. Jotkuthan tuntuvat tuosta Haloo Helsingistäkin pitävän, kun tuo bändi on "tapetilla" ollut vuosikausia, ja tämä seikka ei ole oikeastaan yhtään minulta pois.
Osui sopivasti Haloo Helsingin päivitys silmään Facessa… Kiitos niin paljon kauniista palautteesta uutta biisiä koskien! Ihanaa, kun ootte kuunnelleet ja elätte mukana matkassa ❤️
Minusta Haloo Helsinki on ihan ok. Olen ollut muutaman kerran keikallakin. En tosin pariin vuoteen kun on ollut muuta tekemistä. Rap ei ole musiikkia.
Sentään mistään noin vakavasta ole kyse, mutta sanotaanko nyt vaikka näin, että aivan viimeaikoina kuuloaisti on (sattuneista syistä) ylikuormittunut kyseisestä, millä tietenkin viittaan Haloo Helsinki -yhtyeeseen, jonka naislaulajan äänen koen erityisen vastenmieliseksi, edustamansa tahon "musiikista" puhumattakaan. Jostain mieleen muistui, että Plazalla taitaa tämän kaltainen ketju löytyä, ja siitä se ajatus sitten lähti.