Hyvä ihminen (2023) Hyviä näyttelijöitä saaty draama leffaan Morgan Freemanin ja Florence Pughin johdolla. Draamaleffat ovat siitä hankalia, että jos dialogi ei oikein toimi tai näyttelijöiden välillä ei ole kemiaa, niin vähän falskilta tuntuu. Hyvä ihminen taiteilee trapetsilla siten, että päästään hitusen verran plussa puolelle, vaikkakin Florencen tuskailu riippuvuuksia kohtaan on kuvattu melko kevyesti. YleAreenasta löytyy -> https://areena.yle.fi/1-68317871, joten ei muuta kuin testaamaan toimiiko. Sai tämä vähän lopussa jopa tuntemaan jotain. 3/5.
Katsoin eilen tuon uuden Supermanin ja taidan olla liian vanha tms. boomeri mutta se oli ihan paska. Tarina aivan älyvapaa pökäle eikä kenenkään kohtalo kiinnostanut pätkän vertaa. Ei muuta.
Ei sitä tarvitse mikään boomeri olla, että monet nykyleffat tökkivät. Olen itse X-sukupolvea ja etupäässä nappaa 70- ja 80-luvun leffat (toki kaikkina aikoina on tehty hyviäkin leffoja ja ensi vuonna tulevista leffoista odotan kovasti Kane Parsonsin Backrooms-leffaa sekä tietysti Spielbergin vielä nimeämätöntä leffaa).
Together (2025) Weaponsia ennen tuli teatterissa traileri Togetherista, ja mietin, että ton vois tsekata. Ja olihan taas elokuva, osittain samaa vibaa kuin Spoiler Substancessa . Ei tämä hirveän pelottava ollut, vaikkakin tunnelma on painostava, kun asioita alkaa tapahtua. Tästä ei oikeastaan kannata tietää mitään ennen katsomista, niin voi yllättää - trailerikin on liikaa. 3,5/5.
Big Lebowski (1998) Ajattelin ruveta lyhentämään muoveissa olevien UHD-leffojen jonoa. Tämä meni koneeseen Prometheuksen jälkeen. Muistaakseni oli törkeän hyvä. No, ei ollut. Kyllä sieltä löytyi ne kaikki kohtaukset ja one linerit, mitkä silloin 30 vuotta sitten? (kohta) huvitti ja olihan tuo Jeff Bridgesin kulta-aikaa, mutta kun ei enää sytytänyt samalla tavalla kuin aikoinaan. Ihan ok leffa, mutta ei kyllä omissa asteikoissa ole enää samalla paikalla. Uskaltaako tässä katsoa The Fisher Kingiä? Se kun on itsellä jonkinlaisella jalustalla ja nyt pelottaa, että lunastaako se muistikuvat? Tästä leffasta ei ollut omaa ketjua? Vain jotain suljettuja DVD juttuja. Joten tänne sitten mietteitä.
Mä teen melkein kaikki omat leffa ja sarjavalintani tämän ketjun ja ylipäätään tämän foorumin viestien perusteella. En ole taiteellinen ja ymmärrän paremmin selkeää suomea.
The Toxic Avenger (2023) Pari vuotta tätä saatiin odotella, kun jumittui johonkin limboon vailla kunnon julkaisijaa, mutta nyt se Suomenkin elokuvateattereihin saapui. Tekijätiimi vaikutti noin paperilla aivan kiinnostavalta ja kyllähän tällaista roskaelokuvaa nyt maailmaan mahtuu, oli remake/reboot tai ei. Varovaisen positiivinen olin kaikesta huolimatta, kun osaltaan tuon viivästymisen myötä elokuvalle voi halutessaan rakennella erinäisiä syitä, kuinka se on niin mauton ja väkivaltainen, ettei kukaan halua siihen soppaan lusikkaansa tunkea. Vaan kylläpä vain harmillisesti oli laimeaa, tasapäistettyä ongelmajätettä tällä kertaa. Näyttelijäkaartista löytyy isoja nimiä Peter Dinklage, Kevin Bacon ja Elijah Wood, joten voi sen melkein jo arvata, ettei näillä nimillä kovin kyseenalaista materiaalia saa tehdä. Ei edes yhtään kääpiövitsiä? Nykyaika on pilannut kaiken! Olihan siinä väkivaltaa, mutta se oli pliisusti tehtyä cgi-huttua kuitenkin. Lisäksi parikin potentiaalista kohtausta on ohi aivan liian nopeasti, kuin leikkaamon lattialle olisi jätetty pahimmat roiskeet ja suolet. Huumorissa ei ole mitään, ei yhtään mitään piikikästä, epäsovinnaista, ilkeämielistä tai sleazya. Myös hupaisa, luova idiotismi puuttuu yksityiskohdissa. Ja kyllä pitää olla parikin sellaista kohtaa, jossa meinaa tulla limpparit nenästä, että saako näin tehdä/sanoa, ja arvatkaapa kuinka monta mummoa, lasta, eläintä tai vammaista tässä tapetaan/pilkataan? Se on lähempänä nollaa kuin yhtä. Myöskään elokuvan pahikset eivät missään vaiheessa tee mitään niin niljakasta, että niitä kohtaan oikeasti nousisi viha ja inho. Katsokaa verrokiksi vaikka turhan vähälle huomiolle jäänyt jatko-osa Citizen Toxie (2000), eli elokuvasarjan neljäs osa. Siinä lähtee railakkaasti lapasesta ja kaikkia loukataan armotta. Näin tämä pitää tehdä, kunnolla päätyyn asti. Roskaelokuvallekin on standardinsa ja siihen ei tämä uusi, kesy versio kyennyt vastaamaan. Tämä yrittää liikaa tehdä myös ns. oikeaa elokuvaa muutaman draamajuonensa ja näyttelijäsuorituksen kanssa. Jos pari hyvää kommenttia tästä uudesta kötöstyksestä voi sanoa, niin tykkäsin siitä kuinka Toxielle oli luotu muutama ns. supervoima eli se moppi toimi radioaktiivisena aseena, kuten myös kusi. Sitten kun siinä yhdessä kohdassa pahiksen kypärän takaa paljastui Spoiler vauvan pää (olikohan kunnianosoitus Mad Max 3:n Blasterille se kohtaus?) , niin se hetken aikaa hekotutti ja oli just semmonen hyvä takavasemmalta tullut yllätyksellinen, pöljä juttu. Kyllä sen nyt katteli eikä tarvinnut ulos kävellä kesken näytöksen, mutta pettymys mikä pettymys.
Niin, tämä on kiertänyt jotain elokuvafestareita vuodesta 23, mutta varsinaiseen teatterilevitykseen pääsi vasta tänä vuonna, USAssakin vasta elokuussa. Tuosta voinee jo päätellä että elokuva ei ole ihan parasta a-luokkaa vaan jotain ongelmaa siinä on. En ole nähnyt, joten enempää en kommentoi mutta alkuperäinen löytyy kyllä hyllystä VHS-muodossa. Eikä sekään kovin hyvä leffa ole, ehdottomasti potentiaalista remake-materiaalia kylläkin.
Kin-Dza-Dza! (Кин-дза-дза!) (1986) Tulipa taas sorruttua katsomaan neuvostoliittolaista elokuvaa, kun tämä oli jossain listattu... ja mikäs, tämähän oli ihan katsomiskelpoista scifiä. Eletään 80-lukua, ja kaksi toisiaan aiemmin tuntematonta neuvostokansalaista tapaavat kadulla oudon hiipparin joka kyselee planeetan koordinaatteja. Ennenkuin he tajuavatkaan mitä tapahtui he löytävät itsensä aavikolta jossain toisella planeetalla. No, kun tilanne alkaa hahmottua, on selvää että kotiin pitäisi jotenkin päästä. Vain Neuvostoliitossa on ollut mahdollista kuvitella vieras sivilisaatio jossain kaukana, joka kykenee planeettojen väliseen matkustamiseen, surkeammaksi kuin oikeastaan mikään maan päällä. Elokuva muistuttaa visuaalisesti Mad Maxeja (ilman autoja) ja sisällöllisesti Monty Python -sketsiä. Siinä lieneekin jo suositusta tarpeeksi. Youtubesta katselin. 5/5
The Untouchables (1987) Ei löytynyt omaa ketjua, mikä on kyllä sääli. Toinen muoveissa lojunut UHD, joka löysi tiensä koneeseen. Ehkä aika vähän mennyt tästä ohi, mutta ei se poista sitä faktaa, että pääosien esittäjät ovat tässä pätkässä ihan rautaa. (kaikki näyttää niin nuorilta Taas oli viihdyttävä pätkä 80-luvulta. Nyt kun olen saanut pään auki, niin koko ajan vain miettii, mitkä muovit repäisen auki ja minkä leffan katson seuraavaksi illalla.
Nimeni on Nobody 1973 https://areena.yle.fi/1-3358431 https://www.imdb.com/title/tt0070215/ YLE:n töllötallenteena moinen spagettirypistys, niin överiksi kliseet vedettyinä, kun vain 70-luvulla voitiin ja lienee Terence Hillin debyytti ennen kaverin Bud Spencerin löytymistä. 4/5
Deathstalker (1983) https://www.imdb.com/title/tt0087127/ Herranjestas mitä tuubaa. On näitä miekka ja magia leffoja nähty paljonkin mutta tämä oli kyllä näistä Conanin menestyksellä rahastavista huonoin. Toistaiseksi. Ei pystynyt kuin vartin verran katsomaan ja poikki. Ei tipu minkäänlaista arvosanaa.
Breakheart Pass 1975 Aka Särkyneen sydämen sola. https://www.imdb.com/title/tt0072735/ Charles Bronsonin toimintasankariuran jonkinasteinen huippu. Bronson hoitelee liudan pahiksia ilman suuria vaikeuksia ja lyö alkutahdit monelle genren klassikolle lievistä Alistair Macleanin juoniheikkouksista huolimatta. Katsottu kolmosen töllötallenteena. 4/5
Eikös tämä ollut niin hyvä, että poiki oikein jatko-osan? Jenkeistä saa jopa UHD-double featurena. (en ole nähnyt, enkä ole ostamassa) Kansitaide on sitten toinen juttu eli aivan helmeä.
Creep ***½ Creep 2 *** Nämä found footage tyyliin kuvatut kauhujännärit tullu aikoinaan missattua, nyt kun tuli Netflixissä vastaan, niin pitihän ne sitten heti katsastaa, ja ihan putkeen vielä yöllä. Juonihan näissä menee tyyliin kuvaaja ottaa vastaan työn, missä pitää seurata päähenkilöä ja dokumentoida tämän elämää jälkipolville. Siitä lähtee sit pikkuhiljaa hommat lapasesta. Tunnelma näissä molemmissa paikoin mukavan vinksahtanut. Creep on oikein osuva nimi näille. 2.osa kärsii tietenkin siitä, että homma jo pääosin tiedossa, mutta oli siihen saatu kuitenkin sopivaa vaihtelua ja eri näkökulmaa. Molemmissa pääosassa oleva Mark Dublass on aivan huikee. Onnistuu luomaan paikoin todella epämielyttävän fiiliksen. Leffojen äkkisäikäytykset ovat nerokkaan tyhmiä
Ja yhden saman nimisen remaken (2025) On jo näytetty Locarnon filmi festivaalilla, mutta ensi-ilta ilmeisesti vasta ensi kuussa.