Black Hawk Down / Isku Mogadishuun (2001, Ridley Scott / Josh Hartnett, Eric Bana, Ewan McGregor)

Jos somput ampuivat useita satoja RPG:n laukauksia sen päivän aikana joista 2 osui, niin tuskin osumaprosenttia voi pitää kovin korkeana. Enempi kyseessä onnenkantamoinen kuin mikään hallittu ja harkittu teko.

 

Itse asiassa useat noista RGP:n, ja kekseliäästi avolavalle viritetty raskaan singon, laukausista aiheuttivat ihan riittävästi päänvaivaa. Helikopteriin osuminen ilman sen kummenpaa tähtäämistä, kyllä on semmoinen onnenpotku, että mars, mars, lottokioskille. Tätä voi kysellä afkaaneilta, joilla jopa Stingerillä, oli vaikeuksia osua Hindiin, joka tunnetusti ei ole niitä koptereita ketterimmästä päästä, ja joka raskaan panssarointinsa ansiosta kestää osumia kuin norsu.

Jos somalit olisivat osuneet vielä paremmin, niin 7.th Cavalry syndrooma olisi iskenyt jälleen, ei olisi ollut Pakistanilaisilla muuta tehtävää kuin korjata ne ruumiit pois jotka ehtivät ennen somaleja.

Muuten Panzarfaust on edelleen singoa tarkoittava sana saksan sotilastermistössä. Nämä yhdenmiehen rakettiperiaatteella toimivat panssarintorjujat kehiteltiin eri maissa eri tahtiin panssareiden paksuunnuttua jopa 75 mm piiskan kestäviksi, tosin yksikään ei kunnolla kestänyt sakujen 88 mm:stä, ja sakujen keksintöä oli ontelopanoskin joihin näiden aseiden teho perustuu.

Tästä keksintöjen eriaikaisuudesta, tosin venäläiset kopiovat sakujen keksinnön, kussakin maassa kutsuttiin peliä eri nimillä, jotka sitten vakiintuivat käyttöön, kuten suomessa > mono, heteka, jne.(nuoremmat kysykää isiltä tai äidiltä mistä nämä ovat)

 

Semmoista jenkkien ylistystuubaa, että huh huh. Ei tämä sentään yhtä paha ole kuin The Patriot tai Pearl Harbor, mutta kyllä tämäkin on aika jenkkimielinen. Aluksi vaikuttaa ihan hyvältä sotaa kritisoivalta elokuvalta, mutta pian homma muuttuu aivottomaksi räiskinnäksi, jonka seasta ei löydy sanomaa. Hahmotkin ovat äärimmäisen pahvisia ja mielenkiintoisia. Tunnin päästä elokuvan katsomisesta en muistanut yhdenkään hahmon nimeä. Ja minulla on yleensä hyvä nimimuisti.

 

Eikö siinä ole sanomaa ihan tarpeeksi, että näytetään kuinka ihmiset ampuvat toisiaan kappaleiksi ja pistetään alkuun teksti perustuu tositapahtumiin?

 

Tämän elokuvan halusin katsoa vielä uudestaan-sarjassa oli vuorossa Black Hawk Down. Ihmettelen kovasti, että miksi tämäkin on tullut säilöttyä hyllyyn. Pari tuntia räiskintää, siinä koko leffan juoni. 2/5.

 

Itselläni tämä on säilöttynä hyllyssä, koska elokuva on yksi parhaista sota elokuvista kautta aikain. Elokuva on hyvin kuvattu, ohjattu, leikattu, näytelty ja Blu-Rayn äänimaailma saa tuntemaan itsensä keskelle kaupunkisotaa.
Leffan parissa viihtyy hyvin, kaksi tuntia räiskintää katsoen:thumbsup: 4-/5

 

Yksi parhaista sotaelokuvista, kestänyt useita uusintakatseluita.
Hyvin tehty kuvaus nykyaikaisesta asutuskeskustaistelusta ja sodan kitkasta.

 

Johtuu muuten siitä, että elokuvan päätyttyä siitä ei muista mitään konkreettista. Ei yhtä ainutta kohtausta jää mieleen, vaan kokonaisuus on tasapaksua puuroa ilman kiinne- tai huippukohtia, täyttä mitäänsanomattomuutta ensimmäisestä sekunnista lähtien. Nimekkäät ja karismaattiset näyttelijät menevät täysin hukkaan Scottin sinne tänne pomppivassa ohjauksessa, pelkkää sekavuutta ja turruttavaa pauketta koko elokuva. Minä olen katsonut elokuvan ainakin kaksi kertaa, ihan vain siitä syystä etten muistanut ensimmäisestä katselusta oikein mitään enkä edes sitä, mitä mieltä olin elokuvasta. No nyt voin sanoa suoraan, että Black Hawk Down on kehno elokuva. Kelvollista teknistä suorittamista, mutta eipä juuri muuta. Scottilla on kyllä huomattavasti enemmän tällaisia tusinaelokuvia kuin niitä aidosti merkittäviä ja mestarillisia ohjaustöitä. Black Hawk Downille pisteitä 1,5/5

Enkä muuten muista elokuvasta edelleenkään yhtään ainutta kohtausta vaikka kuinka pinnistelisin. Pitäisiköhän katsoa taas uudestaan, muutaman vuoden tauon jälkeen...

 

Tämä on mielestäni yksi parhaimmista sotaelokuvista ja onkin tullut katsottua lukuisia kertoja.

Elokuvassa toista alastippunutta Black Hawkia (64) lentää Durant.
Törmäsin tämmöiseen juttuun, joka kertoo oikeasta Mike Durantista 25 vuotta kyseisen tapahtuman jälkeen:
http://edition.cnn.com/2016/03/14/us/mike-durant-rewind/index.html

Itselläni tämä löytyy DVD:nä, mutta tulipas taas katsottua Netflixin kautta kun sai paremmalla laadulla.

 

Tuli taas pitkästä aikaa katseltua Isku Mogadishuun, mutta tällä kertaa luin kirjan ensin. Leffasta olen aina tykännyt, mutta kirjan lukeminen nosti elokuvan pisteitä vielä lisää. Leffa on yllättävän hyvin tosielämän tapahtumia seuraava.

Toki kirjan noin 100 henkilöä on pitänyt supistaa reiluun 30:aan leffaa varten, mikä tarkoittaa sitä, että kirjassa eri henkilöille tapahtuvat asiat tapahtuvat kirjassa enemmän samoille henkilöille. Sen lisäksi suurimmat henkilömuutokset ovat Eversmannin pysyminen taistelussa koko leffan ajan, kun oikeasti hän poistui taistelusta Humveeiden mukana. Veikkaisin, että leffaan on kuitenkin haluttu yksi päähenkilö, jonka ympärillä tapahtumat tapahtuvat ja Eversmann on myös kirjan alkupuolella tietynlainen päähenkilö, joten muutos on ihan ymmärrettävä. Toinen iso muutos on Stebbinsin muuttaminen nimeltä Grimesiksi, vaikka muuten on melko selkeästi kyse samasta henkilöstä. Muutos johtuu siitä, että oikea Stebbins on tuomittu 30 vuodeksi vankilaan sekaantumisesta alaikäiseen tyttäreensä.

En ole koko ketjua lukenut, joten pahoittelen, jos toistoa tulee. Sen verran vanhaan tartun, että yllä Kebek toteaa, että vain kahteen kopteriin osuttiin. Todellisuudessa viiteen, joista vain kaksi tippui kaupunkiin ja kolme muuta pääsi lentämään pois, joten niitä ei laskettu tappioiksi. Lentäjät eivät aluksi pelänneet RPG:tä paljoa, koska sen ei uskottu juurikaan vahingoittavan Black Hawk -koneita, mutta kahden tippuneen koneen jälkeen riskejä ei enää juuri otettu. Isoin riski oli pelastusjoukon laskeminen ensimmäiselle Black Hawkille, jossa pelastuskopteria ammuttiin niin paljon (sai osuman myös rpg:stä), että lentäjä ei uskonut pääsevänsä tukikohtaan takaisin, mutta pääsi kuitenkin. Little Birdit taas olivat niin nopeita, että niihin ei kukaan osunut. Kerrankin oli myös minigunit tehty edes jotenkuten oikein. Järkyttävä ase, joka vai surisee ja ampuu ihmisiä palasiksi. Todellisuudessa hylsyjä kuitenkin tulee kuin säkistä kaadettuna, mihin ei ihan vielä päästy.

Muuten tapahtumat menevät hyvinkin pitkälle kirjan ja oikean elämän mukaisesti. Mukaan on otettu pieniä kohtauksia, jotka ovat oikeita, vaikka eivät ehkä siltä vaikuta. Kuten aasi kärryineen, vanhus kantamassa pientä lasta, Nelsonin kuuroutuminen, RPG:n ammus Kowaleskin sisälle, kahden Deltan laskeminen puolustamaan Durantia, mikä tuntui ihan Hollywoodilta (saivat muuten ensimmäiset Medal of Honorit sitten Vietnamin sodan) ja vaikka mitä muuta, mikä ei tule mieleen.

Toki elokuva joutuu hieman oikomaan asioita eikä esimerkiksi pakistanilaisten ja malesialaisten osuutta paljoakaan tuoda esille.
Mutta se ei juurikaan itseäni haitannut, koska elokuva kertoo amerikkalaisista sotilaista. Oikeastaan ainoa isompi hölmöys kirjaan verrattuna oli se, että sotilaat merkkasivat kohteita, joita Little Birdit ampuivat, kun todellisuudessa he merkkasivat itsensä, jolloin Little Birdit ampuivat kaikkea muuta. Mikä onkin paljon fiksumpaa. Sen lisäksi Mogadishu Mile lopussa ei ollut koko matkaa stadionille vaan muistaakseni "vain" 5-6 korttelia isomman autokolonnan luokse.

Leffasta tietenkin myös puuttuu kohtauksia, joita kirjassa on ja osa on jäänyt hieman laimeaksi. Eräässä vaiheessa sotilaat pyytävät Little Birdejä ampumaan vihollisia, jotka ovat ihan omien joukkojen vieressä. Pilotit pariinkin otteeseen varmistavat, että haluatteko nyt ihan varmasti, koska ei voida taata etteikö omiin osuisi. Myös Smithin kuolema ja valtimon etsiminen käsin hänen lantion sisältään (hyi helvetti) on kuvattu kirjassa pahemmin kuin se leffassa on.

Kirja kannattaa lukea, jos leffa tai kirjat tai sotahistoria yhtään kiinnostaa. Bowden on yrittänyt kirjoittaa kirjan mahdollisimman todenmukaisesti. Hän pääsi haastattelemaan paljon rangereita ja kaikkiin tapahtumiin halusi kuvaukset useammalta eri henkilöltä. Hän ei myöskään hyväksynyt kuulopuheita. Hän sai käyttöön myös radiotallenteet ja videotallenteet (joita osittain löytyy myös youtubesta muutaman minuutin verran) koko taistelusta. Mikä hienointa, niin hän pääsi myös haastattelemaan mogadishulaisia paikan päällä muutamaa vuotta myöhemmin, joten myös sitä puolta kirjasta löytyy. Sitä olisi toki voinut olla enemmänkin, mutta edes se määrä, mitä nyt on, on hyvä. Deltoja hän ei juurikaan voinut haastatella, koska he ovat niin salainen joukko. Pari sotilasta siihen kuitenkin suostui onneksi.

Netissä on paljon erisuuruisia arvioita siitä, minkä verran somalialaisia todellisuudessa kaatui. Arviot ovat suunnilleen 150-2000 kuollutta ja 1000-4000 haavoittunutta. Todellisuus lienee aika lähellä sitä, että noin 200-500 kuoli ja ainakin tuplat haavoittui. Kukaan ei ole laskenut. Islamin mukaan kuolleet pitää haudata ennen auringon laskua, joten paikalliset hautasivat kuolleet melko nopeasti. Kirjassa kerrotaankin, miten kuolleita täynnä ollut risteys saattoi hetken päästä olla tyhjä ruumiista.

Elokuvasta voisi helposti saada kuvan, että somalialaiset ovat vain typerää tykinruokaa, jotka juoksivat huutaen keskelle katua ja kuolivat. Todellisuus ei kuitenkaan ole kauhean kaukana. Somalialaisilla oli oikeastaan kahdenlaisia joukkoja: Aididin militiajoukot, jotka olivat kokeneita sotilaita ja osasivat taistelun perusasiat ja tavalliset ihmiset, jotka tiesivät vain miten päin rynkkyä pidetään kädessä. Kirjassa kerrotaan siitä, miten somalialaiset kuuluvat eri klaaneihin ja miten kunnia klaanissa on todella tärkeä asia. Sen puolesta voidaan kuolla ja mitä rohkeammin, niin sitä parempi. Sen vuoksi tavikset olivat tyhmiä ja juoksivat keskelle katua näyttämään rohkeutensa. Rynkkyjäkään ei ollut kaikille, joten oli rohkea temppu juosta keskelle katua hakemaan kaatuneen klaanilaisen ase, ja kuolla heti itse. Militiajoukot taas olivat fiksumpia ja osasivat taistella piilosta. Ja antoivat myös tavisten juosta tykinruoaksi samalla, kun itse ampuivat piilosta. Myös naisten ja lasten käyttäminen ihmiskilpinä oli valitettavaa, vaikka somalialaiset sen myöhemmin kiistivätkin. Se kuitenkin tuli niin monen sotilaan todistamana esille, että tuskin joukolla valhetta keksivät.

Leffalle 4,5/5 ja kirjalle 6/5

Kirja meni helposti sotakirjojen ykköseksi. Paljon en niitä ole tosin lukenut, mutta parempi kuitenkin kuin Band of Brothers, American Sniper tai Atlantin valli murtuu.

edit: leffan äänimaailmasta. Minulla on leffan soundtrack, mikä on todella hyvä ja sisältää paljon matalia ääniä. Sen vuoksi olinkin hieman ymmälläni, että leffassa niitä ei niin kuulunut. Samaa ovat myös muut kirjoittaneet täällä. Tosin kuuntelin leffan kuulokkeilla, mutta laadukkailla Sennheisereilla, joissa oli vielä bass boost päällä. Pitänee vielä joku päivä, kun saa perheen pois, niin käyttää oikeita kaiuttimia ja Klipschiä, jos se toisi eron.

 

Tuon kirjan luin intissä ollessani 15v sitten ja siitä jäi mieleen se että Rangerit ja ainakin Deltat käytti jotain volframi päällystettyjä luoteja mitkä olivat aivan liian kovia luoteja somaleita vastaan. Ne kun olivat suunniteltu luotiliivejä ja panssareita vastaan niin suojattomat somalit eivät aina edes pudonneet muutamasta luodista vaan "ruodot" vaativat lähes aina useamman luodin.

 

Joo, Deltoilla oli noita käytössä. Toki riippui siitä, mihin osui, mutta välillä ongelmana oli tosiaan se, että luodit menivät liian siististi läpi. Mietin tuota myös kirjaa lukiessa, että osa vaikutuksesta on varmasti ollut khat-lehdillä, joita somalit pureskelivat huumeeksi. Pienessä pilvessä ja adrenaliinipöllyssä ei välttämättä heti huomaa tuollaisia haavoja. Voisi kuitenkin kuvitella, että normaalissa tilanteessa nuokin luodit olisivat erittäin kivuliaita.

edit: p.s. näitä kirjoja oliskin pitänyt lukea juuri intissä, niin olisi edes jostakin saanut fiilistä hommaan. Itsekin siellä reilut 15 vuotta sitten olin ja kyllä oli tylsää.

edit 2: Ei liene koskaan ole tulossa tuota extended cuttia bluraynä suomiteksteillä... Muutenkin näyttää olevan vaikea löytää tuota.

 

Netflixiin on lisätty uusi kolmiosainen dokumentti aiheesta https://www.imdb.com/title/tt35435624/

Jos konfliktiin on tutustunut kirjallisuuden kautta jo aiemmin, niin dokumentti ei kauheasti anna uutta. Mutta pelkän leffan nähneille ehkä jotain. Harmi, että dokumentti on vähän turhan sekava. Kunnollista ja selkeää kuvaa sotilaiden määrästä taistelussa sekä taisteluiden etenemisestä ei saa. Kirjasta ja myös leffasta tuo selviää paremmin. Dokumentissa on haastatteluita molemmilta osapuolilta. Mukavasti mukaan on lisätty videokuvaa, jota ei kauheasti ole aiemmin levitetty. Jonkin verran juutuubissa on ollut, mutta nyt sitä on enemmän ja ilmeisesti jollain tavalla parannettua, kun näyttää välillä yllättävän hyvältä. Ja mitä ei oikein leffasta ja kirjastakaan selviä, mutta noista videoista näkee, on pölyn määrä, mikä nousi helikoptereista ilmaan, kun laskivat sotilaita maahan. Se ei ole vain pieni pölyverho, vaan ihan täysin kaiken pimentävä hiekkamassa, mikä toisaalta suojasi sotilaita heidän laskeutuessa, mutta varmasti vähän haittasikin suunnistamista ja varmasti myös hengittämistä.

Mutta ehkä mielenkiintoisin anti on kuitenkin imdb:n arvostelut ilmeisesti patrioottisilta jenkeiltä. Todella monet haukkuvat somaleita ja ihmettelevät, miksi heidän haastatteluja edes mukana on. Ilmeisesti somalien olisi pitänyt arvostaa sitä, että ulkomaalaiset tulevat ammuskelemaan heidän kaupunkiinsa. Mitähän jenkit sanoisivat, jos 10 afrikkalaista helikopteria tulisi vaikka Times Squarelle Nykiin ammuskelemaan, kun yrittävät saada jonkin terroristin kiinni. Varmasti nostaisivat peukut pystyyn, että hienoa jätkät.

Tietenkään asia ei noin yksinkertainen ole, mutta kyllä noista "arvosteluista" vain näkee sen, miten vähän kyseiset jenkit tietävät historiasta tai Somaliasta. Tai Afrikasta. Eräskin kirjoittaa Afrikasta maana. (facepalm...) Lukisivat sen kirjan, mikä tuosta on kirjoitettu. Hyvin selviäisi eri klaanit ja konflikit taustat. Mutta ei. Jenkit on parhaita hyviksiä ja miten joku uskaltaakin ampua meidän sankarisotilaita, kun me parannetaan maailmaa.

Kuten yksi jenkkisotilas dokumentissa sanoo, niin hehän olivat vain lapsia tuolla. Parikymppisiä nuoria miehiä. Mitä he tiesivät yhtään mistään. Luulivat olevansa ramboja. Hyvin yksi somalitaistelija sanoo, että jenkit olivat ensikertalaisia sodassa, kun hänellä itsellään oli takana jo yli 40 taistelua. Aididin joukothan olivat hyvin osaavia taistelijoita. Suurin osa kuolleista somaleista (jos ei puhtaita siiviliuhreja lasketa) oli wannabe-sotilaita, jotka juuri ja juuri osasivat ampua.

Kolme tähteä. Paremmankin olisi hyvin voinut tehdä. Mutta myös huonomman. Ihan jees.

edit: paremman kuvan taistelusta saa leffan kautta. Vaikka se lopussa lähteekin vähän väärille raiteille totuudesta ja vähättelee muiden maiden osuutta taistelussa, niin aika hyvin mennään faktojen mukana.

edit2: Ellen väärin muista, niin leffan lopussa todetaan, että rangerit eivät ole koskaan sanoneet, että olisivat tarvinneet pelastamista. Hauskasti dokussa ranger sanoo, että heistä itsestään tuli pelastettavia. Eli nyt on sitten sanottu.

 

Ei ole suomeksi tuota Mark Bowdenin kirjaa Black Hawk Down?
Näyttäisi englanniksi olevan pokkari 13,30€ ja kovakantinen 24,20€ Adlibris.

 

Kiitoksia nepalle kun muistutti tästä leffasta. Pitääkin viikonloppuna laittaa UHD tulille ja testata
juuri hankitut Atmos kattokajarit. Dokkari jää katsomatta kun Netflixiä ei ole eikä nykyhinnoilla tulekaan.

 

Siinä 2023 4k julkaisussa on kyllä muhkea Atmos raita.

 

On kyllä. Ainakin meidän kirjastossa.
Ja täältä löytyy kans. https://www.antikvaari.fi/teos/isku...Y0lGtG_db3ze_3fMKq7IUdHzaFD_fQoyMveYRcQFJE-2g

edit: tosin kovakantinen versio on varmasti mukavampi lukea, kun yli 500 sivua kuitenkin on.

 

Taidankin lainata kirjastosta tuon suomen kielisen.
Karmeata mihin tämä nuukailu on mennyt. Ennen ostin kaiken omaan hyllyyn.

 

Kuis kuva, onko millanen verrattune normi bluhun? 4K löytyy hyllystä mutta vielä tsekkaamatta.

 

No eikö se selviä sillä, että tsekkaat itse siitä levyltä jos se kerran jo hyllyssä on?