Kertokaas mitä TV -sarjoja (ja mahdollisesti leffoja) muistatte omasta lapsuudesta/nuoruudesta, jotka olivat niin erinomaisia, mahtavia ja mullistavia, että niihin oli pakko palata vielä aikuisiällä...vain todistaakseen, kuinka huonoja ne oikeasti onkaan. Itsellä päällimmäisensä on Safiiri ja teräs (Sapphire & Steel), Avaruusasema Alfa (Space: 1999) sekä taisteluplaneetta Galactica. Nämä sarjat jätti lapsuudessa huikeita muistoja, joihin tuntui jossain vaiheessa mahtavalta palata, kunnes noin 10minuutin katselun jälkeen tuli fiilis, että olisi pitänyt jättää kultaiset muistot muistoiksi..
Lapsuudesta Galactica, Black Sheep Squad (Raikulipojat lennossa) ja Shogun boxit on hyllyssä. Kaksi viimeistä katsottunakin. Myöhemmältä iältä Twin Peaks boxi on kanssa hyllyssä (ei vielä uudelleen katsottu). Safiiri ja Teräs vois olla kanssa, nyt kun kerran mainitsit ja Dempsey & Makepeace (Taistelupari). Edit. Ja nyt kun muisti palailee pätkittäin, niin jostain voisi kaivella Secret Army (Maanalainen armeija, ei se komedia) ja The Winds of War (Sodan Tuulet) + mikä sen jatkosarja nyt olikaan. Edit2. Ja alkuperäinen V sarja.
Batmania tuli katsottua isän kanssa. Taisi olla 60-luvun lopulla. Get Smart oli toinen suosikkimme. Niin, yhä toimivat. Erityisesti Get Smart.
MacGyver Nyt kun tuli tuo bd complete series boksi ja katsellut lähes 1kauden läpi niin aikamoisia kalkkunoita tuolla joukossa, mm. avaruussatelliitti pudonnut maahan 15vuoden jälkeen ehjänä muovien ja putkien kera josta rakensi riippuliittimen parissa minuutissa. ja ruumisarkku joka muuttuu jet-skiksi Nähnyt tv:ssä nämä joskus 87-88 n. 11-12-vuotiaana niin eihän sitä noista jutuista tietänyt yhtään mitään eli olin varmaankin kohdeyleisöä.
Itsellä otti vastaan jo se yksi alkupään jakso jossa auton hirttävä kaasuvaijeri korjattiin kuulakärkikynän jousella. Muuten sarjan muisti aina katsoa, enää en haikaile. T: Vesku
Itselle kanssa on MacGyver, Ritari Ässä ja Katuhaukka sarjoja joita ei enää pysty katsomaan. Korkeintaan yhden jakson vois katsoa. Moonlighting kyllä kiinnostaisi nähdä, kyllä Brucen fanitus syttyi siitä sarjasta. Ehkä sitä komediallista Maanalaista Armeijaakin (Allo Allo!) voisi taas kokeilla. Ja The Back Adder (Musta Kyy) voisi kokeilla kanssa.
Moukarimies - Sledge Hammer: Tämä tuli nähtyä isän kanssa ehkä 7v ikäisenä nassikkana kun osasin juuri ja juuri lukea tekstityksiä. Muistelin sarjaa aina lämmöllä ja katsoinkin sen joskus reilu parikymppisenä uudestaan kun sain dvd:t käsiini. Sarjahan iski kuin leka aikuisenakin, mitä nyt heikot tuotantobudjetit vähän pisti silmään välillä. Tuli nyt uusiksi katsottua tänä vuonna ja edelleen huippu sarja. Matka maailman ympäri - Around the World with Willy Fog Klassikko piirretty joka jo penskana tuli nähtyä useamman kerran. Löysin muutama vuosi sitten paikalliselta kirpparilta suomidubilla olevan boksin 2 eurolla, joten pakkohan se oli nostalgiapärinöissä katsoa uudestaan. Hyvä sarja oli edelleen, ehkä en vain enää ihan kohdeyleisöön kuulunut ikänä puolesta. Jos joskus omia penskoja siunaantuu niin tämän sarjan kyllä heille aion näyttää. Robin of Sherwood Takatukka kasaria parhaimmillaan. Lapsena sarja oli todella hieno ja jännä. Näin aikuisena 1 ja 2 kaudet vielä menetteli kaikessa suttuisuudessaan nostalgian voimalla, mutta 3. kausi oli jo niin hirveää kuraa että tiukkaa teki saada sarja uudelleen katsottua läpi näin aikuisena loppuun saakka. Hyllyyn jätin dvd:t odottamaan omaa vanhuuttani että voin tämän vielä joskus kertaalleen katsoa, ainakin 1 ja 2 kausien osalta. ALF Tämä perhekomedia jäi lapsuudesta mieleen lähinnä outoutensa puolesta, mutta vahvat muistikuvat olivat tästä hyvin lämpimänä ja hyväntuulisena perhesarjana. Nyt kun katsoin koko sarjan uusiksi aikuisena niin en pitänytkään sarjaa niin lämpöisenä kuin lapsena kun huomasin nyt sen kaiken mitä tästä lapsena jäi huomaamatta. Omasta mielestäni sarja toimi aikuisenkin silmin oikein hyvin, eri tavalla vain kuin lapsena katsottuna. Kyllä tätä edelleen voi kaikille kevyen kasariviihteen nautiskelijoille suositella.
The Sopranos Olihan se aikanaan uuden hbo-televisiotuotannon airut ja "laatudraama", mutta nykykatsannossa huonosti käsikirjoitettua soopaa. Asioita vain tapahtuu pohjustamatta, henkilöhahmoille keksitään ongelmia tyhjästä kuten vaikkapa uhkapeliongelma ja ne unohdetaan parin jakson jälkeen. Ei mitään punaista lankaa. Lisäksi tämä cgi-kohtaus menee jo parodiasta
Tästä olen katsonut 2 ensimmäistä kautta DVD:ltä, ja yhä edelleen pidän! Bruce Willis ja Cybill Shepherd ovat loistavia — ja lisäksi vierailuroolit Orson Wellesistä ja Tim Robbinsista lähtien.
Tässähän on tullut monta nuoreuuden sarjaa, jotka on jäänyt unholaan..eikä niihin oikein kaikkiin arvaa palata: - Katuhaukka, jo tuolloin ihmettelin miksi sen piti pyörällä lähteä seikkailuihin auenneen mainostaulun kautta.. - Ritariässä..KITT oli aina mustasukkainen Miihkalin naistuttavuuksille. - MacGyver, tähän ei uskalla, eikä oikein napostele vuosien jälkeen katsoa uudestaan..tuo "ruumisarkku joka muuttuu jet-skiksi" on aika jäätävä Taistelupari, Konnankoukkuja kahdelle, Hill street blues,Sledge Hammer, kaikki oli omaan makuun säällisen ok. Samoin kun muistelee niin Kenny Everett show, ei yhdeksän uutiset ja Paul Hogan show oli itseasiassa hyviä..pääosin, niihin on tullu palattua kerta toisen jälkeen. Mutta tosiaan Galactica oli jotain, mihin 70-luvulla lapsi osasi samaistua ja tempautua mukaan, mutta sama lapsi ei enään 2020 luvulla.
Tuo Konnankoukkuja oli katsottavissa jonkun Primen tai muun streamauskanavan kautta ihan joku aika sitten ja katselin muutamia random jaksoja; omaan makuun ei enää napannut vaikka olikin suosikkeja pienempänä. Sen sijaan esim Musta kyyn huumori on sellaista, ettei se vanhene joidenkin sen aikaisten komedioiden tapaan, esim Benny hill show... jessus...
Sledge Hammerin katsoin myös uusiksi näin aikuisena ja se menee edelleen samanlaisena komediana kuin aikoinaan. Robin of Sherwoodia olen useampaan otteeseen katsellut verkkokaupoissa, mutta en ole vielä uskaltanut ostaa. Nostalgiannälkä sen osalta kuitenkin aika kova, eli varmaan joskus täytyy tarkistaa. Mutta jos hirveyksiä luetellaan, niin omalle listalle sarjoista, joita ei olisi kannattanut katsoa uudelleen heijastelee kyllä jo tässä ketjussa mainittuja: Galactica, Ritari Ässä, MacGyver...
Olipa Kerran Ihminen..kestääkö vielä katselua? Toisaalta omien kokemusten mukaan hyvät muistot kannattaa säilyttää hyvinä muistoina, uusinnoista ei yleensä tule kuin paha mieli. Eikä rajoitu vain TV-sarjoihin.
Tässä lyhyt lista, mitä olen jälkeenpäinkin hankkinut aikuisena mitä on saatavilla, ja joista muistuu noista ajoista, kun telkusta lähetettiin niitä niin mieleenpainuvia hetkiä. Nuortenohjelma Jyrki (MTV3) ALF (MTV3) tässä jo tullutkin, uusintakierrokset pyöri vielä 1990-luvun lopussa muistaakseni maikkarilla ennen Jyrkiä. Duck Tales - Akrnoiikka Vesku Show Speden Spelit Pulttibois Manitbois Vesku Show Postimies Pate Rölli Heman Ihmemies Blondi tuli taloon Gladiaattorit Nitrokabinetti Hyvät herrat Frank Pappa Show
Mun mielestä taas Ihmemiehen neljä ensimmäistä kautta jotka tuli Neloselta, oli ihan katsottavia. Toki hassuja kohtia välissä, ja HD-aikakausi paljastaa pienen budjetin. Välillä stunt-näyttelijä oli ihan eri näköinen kuin MacGyver. Näitä ei kuvaputki/vhs-kaudella erottanut. Ne loppukaudet onkin sitten lähinnä luonnonsuojelua ja ne ei enää iskenyt edes nuorempana.
Itse elin lapsuuden 1980-luvun loppupuolelta 1990-luvun lopussa sitten teinivuodet mitä Kolmonenkin oli uusi kanava jossain kohtaa Nelonen tuli vasta myöhemmin. Muistan elävästi, miten kesäaamuisin tuli muistaakseni yksi jakso uusintana MTV3:lta uusintoina, mitä ohjelma alunperin tuli jakso/viikko. Youtubessa tuli vastaan hauska pätkä niiltä ajoilta, taisi olla juuri ihmemiehen osalta, missä televisiokuuluttaja toteaa, että "Jakson nauha ei ole saapunut ajallaan kanavalle, joten ihmemies jää tältä iltaa esittämättä."
Muistan tämän ihan livenä. Eivät kereneet suomentaa ajoissa, niin tilalla tuli joku Lemmenlaivan uusinta tai vastaava. Oli se maailma kuitenkin aikalailla erilainen sarjaseuraajalle. Jos jakso jäi näkemättä, niin uusintoja ei välttämättä ollut ollenkaan, eikä siten mitään mahdollisuutta nähdä sitä jaksoa ellei jollain kaverilla ollut VHS-nauhuri päällä juuri sopivasti. Yleensä ei ollut kun ei niitä nauhureitakaan ollut kovin monella. Eikä näitä sarjoja saanut edes fyysisinä kopioina. Eli jakso saattoi jäädä ikuisesti näkemättä, tai siltä se ainakin tuntui kun ei tulevaisuuden tekniikoista ollut tietoa tuolloin.