Otteita kielipoliisin päiväkirjasta - osa I

Ihan paskahan tuo uusi nimi on. Oikein tehty!

 

Listasimme 36 suomen kielen ilmausta, jotka saavat kieli-intoilijoiden veren kiehumaan – äänestä ärsyttävintä!

Saavatko puuttuvat omistusliitteet, sä-passiivi tai alkaa tekemään -sanapari sinut tolaltasi? Nyt pääset vaikuttamaan siihen, mikä kieli-ilmiö on Suomen ärsyttävin.

 

Ketä.

Lähinnä siksi että ärsyttävyyden lisäksi se aiheuttaa sekaannusta. Jos joku sanoo että "Ketä kiinnostaa?", niin mistä voin tietää tarkoittaako se ettei kiinnosta ketään, vai pitääkö siihen vastata kuka mahdollisesti kiinnostaa.

 

Tämä.

Ja kohta The Viralliset kielenhuoltajat varmaan hyväksyvät tuonkin oikeinkirjoitetuksi.

 

Jaa-a. Pitkässä juoksussa ja tälläinen noista eniten vituttavat, ehkä jälkimmäistä kuulee enemmän. Listalta puuttuu sinne ehdottomasti kuuluva "lienee" väärin käytettynä. Ilmaisjakelulehdessä juuri tällä viikolla toimittaja kirjoitti "Se lienee harvalle tulee yllätyksenä..."

Edit: olihan siellä myös toimesta, sitäkin vihaan

 

Lienee on unohtunut toimittajalta.

 

Tuota ilmaisua käytän usein, enkä ole ainoa. Vielä ei ole häirinnyt. Ja tosiaan listalta on "unohtunut" paljon muitakin muotopuolia, joista huomaa nillitettävän milloin missäkin yhteydessä. Esimerkki: Toivon mukaan (kuka on se Toivo jonka mukaan?). Tuokaan ei häiritse, vaikka itse käytän ilmaisua: toivottavasti.

 

Itseäni ärsyttää virheellisesti käytetty modaalinen lauseenvastike (”liittyen”, ”koskien”, ”riippuen”, ”johtuen” jne.).

Modaalisella lauseenvastikkeella ilmaistaan toimintaa, joka saattelee pääverbin ilmaisemaa tekemistä: ”Poika kulki laulaen” (poika kulki ja samalla lauloi).

Tällaista näkee usein Hesarin rikosuutisissa:

”Poliisi otti kiinni kaksi miestä tapaukseen liittyen.”

No, modaalinen lauseenvastike viittaa lauseen subjektiin (poliisi) eikä objektiin (kaksi miestä).

Täydellinen (finiittimuotoinen) virke, josa lauseenvastike on muutettu lauseeksi, kuuluisi: ”Poliisi otti kiinni kaksi miestä, ja poliisi liittyi tapaukseen.” Sivulauseen avulla: ”Poliisi otti kiinni kaksi miestä siten, että poliisi liittyi tapaukseen.”

Jos modaalisella lauseenvastikkeella on oma subjektinsa (lapset), se ilmaistaan genetiivimuodolla: ”Toimittajat tappelivat lasten nähden” = toimittajat tappelivat siten, että lapset näkivät.

Korrektia lauseenvastiketta voitaisiin käyttää näin: ”Poliisi otti kiinni kaksi tapaukseen liittyvää miestä.” Sivulauseen kera: ”Poliisi otti kiinni kaksi miestä, jotka liittyivät tapaukseen.” Nämä ovat kuitenkin hiukan kömpelöitä.

Jokin tällainen rakenne voisi olla luontevampi:

”Poliisi otti kiinni kaksi epäiltyä.”
”Poliisi otti kiinni kaksi miestä, joita epäillään rikoksesta.”
”Poliisi otti kaksi miestä kiinni rikoksesta epäiltyinä.”

Ehdotin aikoinaan Fingerporiin: ”Matkustat Helsingistä Tukholmaan 40–60 minuutissa lentokonemallista riippuen.”

Olla-verbiä ei voi käyttää modaalisessa lauseenvastikkeessa, koska kyseisellä lauseenvastikkeella ilmaistaan tekemistä, ei olemista.

Äsken kuulin radiossa seuraavan virhe-esimerkin: ”Nathalie kuoli vuonna 1998 ollen 93-vuotias.”

Muuta virheellistä käyttöä: ”Virkkunen opiskeli Kauppakorkeakoulussa valmistuen diplomiekomoniksi vuonna 1962.”

Tällaisia esimerkkejä riittää kirjassa Sata kirjettä Helsingin Sanomiin.

 

Ehkä on parenpi että ulko laiset ei yritä opetella Suomenkieltä ku se on näemmä aika vaikeeta. Parenpi on pyrkijä suomipassin haltiaksi vaikka Ruotsin avulla.

 

Hm, tarkoittaako tuo että olisit perillä 20 minuuttia ennen kuin lähdet matkaan, eli siis joku aikamatkustusvitsi?

 

Ööö.. joku matkustaa roikkuen Airfixin koottavassa DC-10:ssä?

 

Tai Revellin.

T: Vesku

 

[saivartelu]

(A) Jos kyseessä olisi ollut laskutehtävä, siinä olisi käytetty miinusmerkkiä − (U+2212) eikä ajatusviivaa – (U+2013). Eivätkös nuo erotu toisistaan aivan selvästi?

(B) Koska yleisön joukossa on luonnontieteilijöitä, olisi ehkä pitänyt kirjoittaa ”40...60 minuutissa”. Humanistit puolestaan olisivat arvostaneet muotoa ”40 à 60 minuutissa”. On tämä vaikeaa.

[/saivartelu]

PS. Kyllä meinasivat mennä aamukonjakit väärään kurkkuun, kun sai Hesarista lukea sivulta B 9:

Siinä on käännetty englannin lauseenvastike kirjaimellisesti: ”Being a cangaroo, it does not ski, but it jumps.”

Tuo englannin lauseenvastike (reduced reason clause) korvaa because-lausetta, toisin kuin suomen modaalinen lauseenvastike, joka korvaa siten että -lausetta.

På korrekt finska skulle man skrifva: »Koska se [vallabi] on kenguru, se ei hiihdä vaan hyppii.»

 

"Suomesta on tulossa kyökkikieli" – Keskustan Honkonen vaatii kielilain tiukentamista

 

Ihan aiheesta suomen kielestä ollaan huolissaan. Rappeutuminen vaan tapahtuu niin hitaasti ettei sitä huomaa. Seuraava sukupolvi lisää aina vähän lisää finglishiä arkikieleen. Niin mekin tehtiin, ja meidän jälkeläiset tekee sitä samaa. Itsellä työkieli on englanti, ja kun lopputyö piti tehdä suomen kielellä niin olipahan sanoissa keksiminen. Kaikki ajantasainen materiaali käytännössä englanniksi ja ammattisanastoa on käännetty suomen kielelle todella vähän.

 

Pauligin työpaikkailmoitus pöyristyttää

Suomen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja ja Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja Sari Hyytiäinen sanoo, että Pauligin työpaikkailmoitus on esimerkki englannin kielen jatkuvasti vahvistuvasta asemasta Suomessa.

– Se on ilmiö, johon täytyy jollain tavalla tarttua tässä hetkessä. Jos tämän tilanteen annetaan mennä näin, niin se tietysti laajenee ja leviää koko ajan vaan. Jonkinlaisia kannanottoja varmasti tarvitaan siihen, miten maana ja kielikuntana haluamme suhtautua tähän yhä leviävään englanninkielistymiseen, Hyytiäinen sanoo.

 

"Kanavat täynnä bullshit-bingoja" – suomalaiset työpaikat tukkeutuvat kielestä, joka on pahimmillaan kuin parodiaa

 

"Mässy" pääsi sanakirjaan

 

Enpä ole koskaan kuullut tuota sanaa tuossa tai missään muussakaan tarkoituksessa. Taitaa olla sitä nuorison käyttämää kieltä.

 

Totta, nuorison käyttämä sanahan tuo on. Tosin jo joskus 90-luvulla.