Itse asiassa termi oli tässä yhteydessä päin honkia. Tarkoitin siis 50i-signaalia vastaanottavaa telkkaria. Tosiaan pointti oli edelleen se, että suuri osa näytettävästä materiaalista on sellaista, että se on todellisuudessa 25 fps lomittamatonta materiaalia, joten lomituksen poisto on triviaali operaatio.
TV-lähetysten kuva on niin raskaasti pakattu, että vaikka pikseleitä periaatteessa on, niin yksityiskohtia ei kuitenkaan näy. Posket ovat sileitä ja jalkapallokentän nurmi tasaista vihreää.
Vielä vähän urheilutapahtumien lähetystarkkuudesta. Jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut lähetetään yleensä 720p50 -laadulla antenni- ja kaapelivastaanottimiin, jolloin saadaan käyttöön lomittamaton kuva eli liikkeet ovat sulavampia eikä kaistaa tarvita juuri sen enempää kuin 1080i-lähetyksillä. Netissä esimerkiksi Telia lähetti viime kesänä Liiga-ottelut Telia TV:ssään 720p50 -tarkkuudella. Katseluetäisyyttä kannattaa tällöin hiukan lisätä. Hyvänä esimerkkinä eron suuruudesta olivat Nuorten Leijonien MM-kiekko-ottelulähetykset Yle Areenassa viime joulukuussa. Katsojat olivat ihmeissään kun ruotsinkielisissä lähetyksissä oli huomattavasti parempi kuvanlaatu kuin suomenkielisissä. Selitys oli siinä, että TV1- lähetykset olivat laatua 720p ja TV2 taas parhaimmillaan 1080p. https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/c14cea36-8851-4f41-b7fb-2acfe5fd11f1
Eikö ne suositukset ole yleensä maksimietäisyyksiä, joista erottaa yksityiskohdat? Eli ei kai kukaan varsinaisesti suosittele katsomaan kauempaa (jos pysytään järkevissä rajoissa) vaan annetaan maksimiraja, jonka ylittämällä ei enää näe kaikkea. Lähemmäs siirryttäessä taas katsomiskokemus useimmilla paranee, kun kuva peittää enemmän näkökentästä. Jos iso kuva ei paranna fiilistä, niin maksimietäisyys on varmaan siinä tapauksessa paras kompromissi.
Oikeastaan usein minimietäisyys tulkitaan "optimietäisyydeksi". Parasta olisi jos annettaisiin suositus minimi- ja maksimietäisyyksiksi, kuten tässä (jalka ft= n. 0.3 m) https://tinyurl.com/yazk7t57
Tuollakin puhutaan, että jos on liian lähellä, näkee telkkarin yksittäiset pikselit. Jos kuitenkin on 4k-telkku, niin ne pikselit ovat pieniä riippumatta siitä, mitä signaalia katsotaan. Television skaalausalgoritmi ei käytä mitään kertausmenetelmää, eli että yksi 1080p-signaalin pikseli monistettaisiin suoraan neljäksi, vaan menetelmä on paljon hienovaraisempi. Aiemmin LCD-videotykkien kohdalla puhuttiin joitakin häiritsevänä tekijänä siitä, että näkyy pikseliverkko, koska pikselien välissä on pienet rajat. DLP-tykillä sitä pikseliverkkoa ei ole, ja samoin resoluution kasvaessa LCD-tykkienkin pikseliverkko on vähemmän näkyvä.
Pitää erotella television kuvapanelilla olevat pikselit ja kuvainformaation pikselimäärä. Jos näytöllä on 2K-kuva, ja siitä otetaan valokuva 4K-kuvakennolla varustetulla kameralla, ei se kuvan tarkkuus siitä parane.
Ymmärsit tahallasi väärin, mikä ei toki ole mikään yllätys. Tässä esimerkki wikipediasta 2-kertaisesta skaalauksesta: Ylin on alkuperäinen kuva, vasemmalla on kökköskaalattuna niin, että on pikselit tuplattu ja oikealla on fiksummalla skaalausmenetelmällä tulos. TV-lähetyksen skaalaus ei ole yhtä simppeli operaatio kuin simppelin graafikan skaalaus, mutta kökköskaalaukseen ei onneksi tarvitse turvautua.
En suinkaan ymmärtänyt väärin. Fysiikan laki on nimittäin, että kuvainformaation määrä ei lisäänny kuvaa suurennettaessa. Ja sitähän se skaalaus on. Ajatellaanpa vaikka, että 4K-televisioon siirretään 1080p -kuva ilman skaalausta, eli niin että jokaista kuvan pikseliä vastaa 1 panelin pikseli .Tällöin panelin keskelle muodostuu pieni kuva, joka vie neljänneksen panelin pikseli-pinta-alasta. Suurennetaan nyt kuva kattamaan koko panelin pinta-ala. Se tarkoittaa, että kuvan pikselin muodostaa 4 panelin pikseliä. No, otetaanpa rinnalle aivan samankokoinen 2K-paneli, jossa on sama kuva. Siinä jokaista kuvan pikseliä vastaa yksi panelin pikseli. Rinnakkain on siis kaksi samankokoista 2K-kuvaa. Voiko 4K-televisiota siis katsoa lähempää kuin 2K-televisiota? Skaalaus prosessina on toki yksi tunnettujen tv-valmistajien kruununjalokivistä, prosessissa on mukana kohinanpoistoa ja skaalausvaiheessa tietokantavertailua, jota Samsung kutsuu jopa tekoälyksi (AI). Mutta totuus on että skaalaus on häviöllinen prosessi jossa menetetään kuvainformaatiota. Se että skaalattu 1080p-kuva on 4K -televisioissa huonompilaatuinen kuin sama kuva skaalaamattomana 2K-televisiossa, ei kuitenkaan parhaissa televisioissa subjektiivisessa vertailussa ole havaittavissa. Siitä huomaa laadukkaan skaalausprosessin. Halvemmissa 4K-televisioissa eron kyllä huomaa.
Mulla on Full HD DLP tykki ja kyllä siinä mun mielestä on se sama pikseliverkko kuin LCD tykissä. Ei se tosin näy kuin ihan läheltä katsottuna, mutta ei näkynyt LCD tykilläkään. Sen mukaan säädän fokuksen, kun "verkko" on mahdollisimman terävä, fokus on kohdillaan...mun mielestä. Harppaus Full HD kuvasta 4K kuvaan on aika olematon, harppaus SD kuvasta Full HD kuvaan oli paljon merkittävämpi. Kaverilla on melkein yhtä iso 4K tv kuin oma Full HD tykin kuva, enkä pidä tykkini kuvaa paljon huonompana samoista lähteistä katsottuna, esim. Netflix. Tosin, ei niitä rinnakkain ole vertailtu, mutta Full HD kuva on edelleen todella hyvä.
Hauska taulukko Samsungilla. Minun 55” television katseluetäisyys on 558,80 cm. Erityisesti huomioitava annetun etäisyyden tarkkuus millimetreinä. Ilmeisesti 558,79 cm ja 558,81 cm eivät enää ole suositeltuja katseluetäisyyksiä. Tosin mun telkka on Sony, joten ehkäpä näitä etäisyyksiä ei tarvitse noudattaa.
Minä ja muut paikalle eksyneet katselemme 100" kuvaa (tykki) 3 metrin päästä! En tiedä mitä Samsungilla on ajateltu, mutta eiköhän oman järjen käyttö liene tässäkin asiassa sallittu
Tuo ensimmäinen Samsungin taulukko on ajalta ennen HD-kuvaa, siinähän on putkitelevisiotkin mukana. Varmasti on olemassa ihmisiä jotka katsovat eniten 4K-kuvaa, mutta minun tuttavapiirissäni sellaisia ole. Siispä katsomme televisiotamme HD-kuvalle suositellulla etäisyydellä.