Ken Burns' Vietnam War

Tämän dokumentin seurauksena tutkin hieman, että jos aiheesta olisi jotain hyvää kirjallisuutta. Ei siis fiktiota, vaan hyvää kerronnallista faktaa.

Tätä pohdin https://www.amazon.co.uk/Hue-1968-T...802127908/ref=cm_cr_arp_d_product_top?ie=UTF8
Onko kukaan lukenut?
Kirjoittaja on sama kuka kirjoitti kirjan Isku Mogadishuun ja kuulemma samaa hyvää laatua. Itse pidin Mogadishusta, joten tuo voisi olla ihan jees.

 

Olipas hurja tuo kahdeksas jakso. Sota on aina sotaa, mutta kun siviilejä ja omia kansalaisia aletaan ampumaan, niin huhhuh...

 

Nythän tämä raina oli ilmestynyt Netflixin puolelle, ja korjatkaa jos olen väärässä..mutta olisiko nämä nyt ne ”alkuperäiset” ei lyhennetyt versiot? En kuolemakseni muista, että minkä mittaisia jaksot olivat Ylen puolella.

 

Muistaakseni Ylen esittämät jaksot olivat vajaan tunnin mittaisia. Blu-ray -versiossa lyhimmät jaksot ovat noin 85 min ja pisimmät 115 min. Etenkin jaksot 6-10 ovat järjestään yli 100 minuuttisia.

 

Ylen näyttämien jaksojen pituudet löytyvät yllättäen Ylen sivuilta:
https://areena.yle.fi/1-4227565
(välilehti "Kaikki")

 

No yllättäen, en jaksanut nähdä vaivaa ja googletella, kun täältähän se vastaus tulee kuitenkin ;-) Elikkäs Flixissä on siis pidemmät tai vaikkapa alkuperäiset jaksot.

 

Aloin Netflixistä katsomaan tätä (Yleltä lyhyemmän version katsoin jo aiemmin) ja heti kiinnitin huomion huonoon suomennokseen. Tuttua juttua, kun Netflixistä on kyse. Mutta voisivat kyllä jo vähän petrata noiden suomennosten kanssa. Mitään kauhean fataalia virhettä en ole vielä huomannut, mutta pieniä kyllä. Isoin taisi olla "buried alive" = "poltettiin elävältä".

Hyvä sarja kuitenkin.

edit: "Viet Minh" on jatkuvasti "Vit Minh". Ärsyttävää.

 

Mulla on yksi amerikkalainen kuntosalikaveri ja alettiin kerran juttelemaan tästä sarjasta. Hän kertoi että hänen isänsä oli siellä vuoden -72 ja muutama vuosi sitten tämä kaveri tarjosi isälleen syntymäpäivälahjaksi matkaa Vietnamiin ja tutustumismatkaa siihen isoon sotamuseoon mutta vastaus oli että hän ei enää ikinä pysty palaamaan siihen maahan.

 

Katsoin vihdoin ja viimein 18 tunnin version sarjasta kokonaan.

Pitkässä versiossa on paljon enemmän kotirintaman human interest -kamaa ja yksittäisten taistelujen läpikäymistä. Lyhyempi versio on selkeämpi sodan historian esitys. Mistään sensuroinnista ei ole kyse, kuten aikaisemmin oli jonkun kirjoittajan oletus.

Jos pitäisi eurooppalaiselle historiasta kiinnostuneelle suositella, niin US-versio on vähän liikaa.
Molemmilla on paikkansa. Hyvä, että tuli katsottua molemmat.
Ylen Areenassa on taas nähtävissä 10 tunnin versio, koska sarja on nyt Teeman ohjelmistossa.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, tämä ei ole pelkästään Burnsin dokumentti.
Dokumentin käsikirjoittaja on Geoffrey C. Ward. Ohjaajat ovat Ken Burns ja Lynn Novick.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Vietnam_War_(TV_series)
Ei ole syytä unohtaa Novickin osuutta.

Musiikki oli hienosti valittua ja käytettyä (+Reznorin uusi musiikki). Pitkän version musiikkilistaus:
http://www.pbs.org/kenburns/the-vietnam-war/music/episode-playlists/

Tällaisia kun katsoo, niin nöyräksi vetää. USA käy läpi historiaansa. Saksa on käynyt läpi viime vuosisadan historiaansa jo vuosikymmenien ajan.
Milloin esimerkiksi Neuvostoliiton historia saa vastaavan sarjan?
Milloin sosialistisen Kiinan historia saa vastaavan sarjan?

 

Vastaavaa sarjaa ei taida olla vielä mutta elokuvia on tehty kyllä paljon, sekä fiktiivisiä että dokumentteja, jo NL:n aikaankin. Niiden näkeminen vaatii kyllä jonkin verran vaivannäköä. Ylen Areenasta joskus löytyy jotain, esim sellainen fiktio kuin Teiden Vartiointi (https://areena.yle.fi/1-4373409 ), joka on tehty jo 70-luvulla ja totta kai kiellettiin Neuvostoliitossa kun se ei antanut tarpeeksi puhtoista kuvaa poliittisten upseerien toiminnasta tjsp. Ja Afganistanin sodastahan ne on tehneet jo vaikka mitä. Paitsi tuota peräänkuuluttamaasi sarjaa...

Ei varmaankaan kannata pidättää hengitystä tätä odotellessa. Sotasarjaa jos haluaa niin kannattaa huomata ettei kulttuurivallankumouksen jälkeinen Kiina itseasiassa ole käynyt kovinkaan montaa sotaa. Mutta muuten kyllä kiinalaisetkin on tehneet kaikenlaista.

 

^Kirjoitin vähän huonosti. En odota pelkästään sotahistoriaa.
Odotan nykyaikaikaista dokumenttien sarjaa NL:n ja kommunisti-Kiinan koko historiasta. Odotan siis samanlaista itseruoskintaa, jonka jo Länsi-Saksa teki natsi-Saksan takia.

Venäjä voisi kohdata rikoksensa (NL:n ja nykyiset omansa). Myöntää omien ja miehittämiensä maiden kansalaistensa murhat, kyyditykset ja raakuudet.
Voisi vaikka aloittaa tekemällä dokumentin neuvostoliittolaisten sotilaiden sotarikoksista. Partisaanien tekemät murhat Suomessa olisi suomalaisten kannalta hyvä aloitus.

Kiinalta nyt on turha odottaa yhtään mitään. Kommunistien hallinto sensuroi kaikkea mahdollista.

 

Luin tuon Ylen lyhyen yhteenvedon mainitsemastasi elokuvasta. Elokuvaa en ehdi katsoa.

Ihan kiva tämä, mutta missä on se syvääluotaava, itseäänruoskiva, kokonaisvaltainen esitys vankileirien saaristosta ja kaikesta muusta pahasta? Sanot, että vaatii jonkin verran vaivannäköä. Olisiko totuus niin, että tällaista ei ole edes olemassakaan?

Jos joku haluaa elokuvanäkemyksen, mitä tapahtui suomalaisille ja muille kommunisteille, jotka menivät rakentamaan Neuvostoliittoa Karjalaan, kannattaa katsoa AJ Annilan Ikitie: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikitie
Ylen mainosten mukaan on tulossa Ylellä syksyn aikana. Se on siis fiktiota. Yleiset tapahtumat, johon elokuva ja Tuurin romaani perustuvat, ovat tutkittua historiaa.

 

Unohdin kiittää toveria Aleksi17.
En ole kaikesta hänen kirjoittamastaan samaa mieltä, mutta tämä viimeinen kappale on täyttä asiaa.

Kannattaa aina muistaa, että toisessa maailmansodassa suomalaisia kaatuneita oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna kaatuneisiin US-sotilaihin Vietnamissa.

 

Eipä se ole tällä hetkellä katsottavissakaan... mutta jos jostain löytyy niin suosittelen katsomista.

Olisiko tämä se mitä etsit:


Menee kyllä off-topiciksi, tälle aiheelle (NL:n kamaluudet) voisi varmaan luoda oman ketjunkin...

 

En minä etsinyt yhtään mitään.

Neuvostoliitto-ketjun voit varmaan perustaa ihan itse,
Minä en aio perustaa, koska olen käynyt Neuvostoliitossa. Olen nähnyt sen rappion. Vieläkin tekee pahaa, kun muistelee sitä pahaa aikaa ja ihmisten pahaa oloa.

 

Ja silti venäläiset kaipaavat sitä aikaa https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201712262200628033

 

Ehkä siksi se dokumentti-sarja olisi niin tärkeä. Venäjän kielellä, vaikka Netflixin tuottama, jossa käytäysiin läpi kaikki nämä Neuvostoliiton tekemät kansanmurhat/kidutukset/Siperiat/vainoamiset ja muut läpi vuosi vuodelta, niin voisi Venäläisille valjeta mitä Neuvostoliiton johto on oikein tehnyt ja suurimmaksi osaksi vielä omalle kansalle.
Olihan tämä Chernopyl ollut monelle Venäläiselle silmiä aukova vaikkakin fiktiivinen TV-sarja, kun kotimaassaan oli kuullut vain valheita.

 

Tuossa ylempänä linkkaamassani youtube-dokumentissahan todetaan yhdeksi dokumentin tekemisen syyksi se että tutkimuksen mukaan yllättävän moni nuori venäläinen ei ollut kuullutkaan Stalinin vainoista ja vankileireistä. Tieto oli yllättänyt tekijät, ymmärrettävästikin, koska aihe on ollut aikanaan Neuvostoliitossa ihan yleistä tietoa kaiken kansan parissa, eikä sitä vallanpitäjätkään ole erityisemmin pimittäneet, päinvastoin, tieto siitä miten helposti gulagille pääsee on pitänyt kansan kurissa ja nuhteessa. Mutta siis nykyvenäläisiltä asia on jotenkin jäänyt unholaan.