Hereditary — Pahan perintö (2018, Ari Aster / Toni Collette, Alex Wolff, Gabriel Byrne)

Ari Asterin Hereditary — pahan perintö (2018) sai niin myönteiset ennakkoarviot (HS 5/5, HBL 4/5), että viimeinen sarjalippu piti käyttää siihen.

Elokuva kertoo perheestä, joka on juuri menettänyt isoäidin ja järjestää hautajaiset. Isoäiti on ollut hankala ihminen, ja hänellä on ollut huonot välit tyttärensä Annien (Toni Collette) kanssa. Anniella ja hänen miehellään Stevellä (Gabriel Byrne) on kaksi lasta, 13-vuotias Charlie (Milly Shapiro) ja lukioikäinen Peter (Alex Wolff).

Isoäidin läsnäolo tuntuu jatkuvan kotitalossa. Tarinan perusrakenne noudattaa samantapaista kaavaa kuin vaikkapa Luojan tähden paetkaa.

Hereditary on tarkoitettu kauhuelokuvaksi, mutta kauhuelokuvana se ei toimi. Tapahtumat etenevät laahaavan hitaasti (kesto 127 minuuttia!), ja säikäyttäviä tilanteita tulee melkoisen harvakseltaan. Elokuvassa on paljon pitkiä ottoja, joihin synkkä musiikki tuo kauhistavaa tunnelmaa, mutta ne vain jatkuvat ja jatkuvat. Tapahtumista annetaan viitteitä, mutta ne ovat niin hienovaraisia, että kokonaisuus alkaa tuntua pitsinnypläykseltä. Etäinen näpertely ei jaksa kannatella näin pitkää kokonaisuutta, joka on enimmäkseen tyhjää täynnä. Kun lopulta selviää, mistä kaikessa oli kyse, alkaa ajatella: Parturiunt montes, nascetur ridiculus mus (sine capite).

Näytöksen alussa tullut nunnatrailerikin säikäytti mehevämmin kuin tämä elokuva.

2/5

Ensi-ilta Yhdysvalloissa: 8. kesäkuuta 2018. — Ensi-ilta Suomessa: 20. kesäkuuta 2018.

Tennispalatsi 6:ssa kuvasuhde ei vaikuttanut olevan 2,00 : 1 vaan mustin kehyksin varustettu 1,85 : 1.

Joka tapauksessa tänäinen elokuvakoettelemus innoitti luomaan the ultimate kesäkauhuelokuvan, jonka hankkeen täten luovutan vapaasti toteutettavaksi.

Riettaat nunnat (Alicia Vikander, Amanda Seyfried ja Anna Kendrick) harjoittavat romanialaisen luostarin kellarissa syntiä lihaksikkaan sarvipäisen häntäheikin (Ron Perlman) kanssa. Paavi (Jude Law) yhtyy mukaan aina kun kardinaalit (Kevin Spacey ja Jon Voight) ovat kylpysillä kuoripoikien (Marcus & Martinus) kanssa. Saatanan äidin roolissa vierailee Mia Farrow, joka paljastaa, miten pahuus sikisi: ”Pojastani tuli Anti-Kirstus, kun Woody Allen raiskasi hänet lapsena!”

Pasoliini ohjaa.

 

Kappas, oma arvioni olisi ollut käytännössä päinvastainen kuin ylläoleva. Juuri tuo "laahaavuus", aidosti painostava tunnelma ja tuhansien pienten säikäyttelyjen puute olivat mielestäni elokuvan kantava voima. Toni Colletten mainion roolisuorituksen lisäksi, siis. Pitkästä aikaa elokuva, jossa kun jotain pahaa tapahtuu, hahmojen reaktiot siihen tapahtuneeseen viiltävät syvemmältä kuin itse tapahtuma, mikä toki sekin oli suht raastava. Jos asian mahdollisimman epämääräisesti haluaa ilmaista. Erinomaisesta ääniraidasta myös plussaa, tuli pitkästä aikaa fiilis että olipa hyvä käydä ihan elokuvissa katsomassa.

Jos jotain "valittamista" pitäisi elokuvasta keksiä, voisi se liittyä ihan viimeisiin minuutteihin. Mutta toisaalta ainakin omalta kohdaltani se olisi lähinnä suht vähästä nillittämistä, joten en siihen tässä sen kummemmin lähde.

Kyllähän tämä uusinkatselun vaatii, mutta jo ensimmäisen kerran perusteella ainakin 4/5. Ehkä puolikas lisää. Ehkä. A24 alkaa olla suht varma laadun tae ainakin itselleni.

 

Aika ihme menoa oli tämä leffa. Hyvät näyttelijät valittu, ei tunnu yksikään liikaa näyttelevän. Olin jostain lukenut tai kuullut, että leffa ois aika karmivaa kauhua, muttei loppujen lopuksi hirveästi pelottanut. Leffa lähinnä ihmetytti outoudellaan. Ei tästä ota selvää, liekö lintu vai kala. No visuaalisesti oli sen verran hyvin tehty ja kuvattu, että siinä jo tarpeeksi syitä katsoa, jos kauhu kiinnostaa.

 

Käsikirjoituksesta sen verran, että:

- Kun veli lähti kiikuttamaan siskoaan sairaalaan omalla autolla, niin miksi ei mieluummin soittanut ambulanssia? (No ehkä oli niin pitkä matka sairaalaan, että oma auto nopeampi vai?...)

- Kun matkalla tapahtui onnettomuus siskolleen, niin miksi ei veli soittanut ambulanssia tai pikemminkin poliisia? (kannabis ei selitä soittamattomuutta...)

- Kun veli ajoi tämän jälkeen kotiinsa, niin jätti vain siskonsa ruumiin auton takapenkille, miksi näin? (kannabis ei selitä tätä, mutta ehkä leffan yliluonnolliset seikat?)

- Kun veljelle oli käynyt yllä mainittu tapahtumasarja, niin tämän pojan vanhemmat eivät hankkineet pojalleen mitään apua (esim. psykologi) vaan poika jatkoi normaalisti hautajaisten jälkeen kouluaan, miksi näin traagisen tapahtuman jälkeen? (Tätä ei selitä edes leffan yliluonnolliset tapahtumat?)

Meni vähän maku leffasta em. typeryyksien takia - vai osaisiko joku perustella nämä epäloogisuudet?

 

Eihän nuo mitään typeryyksiä tai epäloogisuuksia olleet. henkilöhahmo ei vain surun/shokin vuoksi kyennyt toimimaan rationaalisesti. Helppo se on sieltä kotisohvalta popcorn-kipon ääreltä huudella.

 

No entäs se kun vanhemmat eivät hankkineet pojalle ammattiapua tai oikein mitään muutakaan (perheen isä sentään oli suht järjissään) vaan poika jatkoi lähes suoraan koulunkäyntiä (vaikka siskoltaan oli lähtenyt juuri pää irti ja poika jättänyt ruumiin auton takapenkille)

 

Se ei olisi ollut Paimonin suunnitelman mukaista

 

Voihan sen noinkin ajatella. Katsellaanpa toiseen kertaan.

 

Ei nyt mikään mullistus omasta mielestä, ihan kelpo meininkiä. Isot plussta nukkekotimaisista maisemista ja rakennelmista.

 

Aika raskas. Itsekkin tuskailin tuon pituuden kanssa, kun välillä ihmettelin eikö tämä lopu ikinä.
Pakko oli katsoa pop corn leffa perään. En tykännyt. 1/5

 

Masteman kanssa 99% samoilla linjoilla, pl. että katsoin elokuvan kotona. Suosittelen kauhun ystäville.

 

Hirveintä paskaa mitä vähään aikaan on tullut katsottua. Juonessa ei lupaavan alun jälkeen ole päätä eikä häntää, välillä istutaan ja tuijotetaan pitkiä aikoja ja koko leffan ajan odotin loppuratkaisulta edes jonkinlaista payoffia, päätyäkseni vain toteamaan että tämänkö takia menetin juuri kaksi tuntia elämästäni, joita en koskaan saa takaisin? Kiertäkää kaukaa. 1/5

 

Kannattaa kokeilla Transformersia seuraavaksi.

 

Spoilasin itseni. Mutta en varmaan sitä kohta muista.

 

Miksi? Siksikö kun tekotaiteellinen paska ei uppoa? Hidastempoisia kauhuleffoja voi tehdä hyvinkin, kuten esimerkiksi It Follows. Koko tuo "vitusti outoa shittiä tapahtuu ja lopussa kaikki paljastuvat saatanan- tai demoninpalvojiksi"-skenaario tehtiin Rosemaryn painajaisessa 51 vuotta sitten jo paljon tyylikkäämmin ja ilman pitkitettyä päämäärätöntä häröilyä ja irrallisia tarinaa rikkovia visuaaleja.

Pidän itseäni jonkinasteisena kauhun suurkuluttajana ja omasta hyllystä löytyy tavaraa aina Universalin 30-luvun monsterileffoista tähän päivään. Hehkutuksen perusteella odotin Hereditaryltä toimivaa kauhuelokuvaa, mutta käteen jäi valtaisa pettymys.

 

Jakaa mielipiteitä kuin George Lucas. Minäkin kuulun noihin, jotka eivät pitäneet. Kai se on kuitenkin sallittua?

 

Kyllä Suomessa käsittääkseni edelleen on oikeus eriävän mielipiteen ilmaisemiseen. Nähtävästi se eriävä mielipide vaan ampuu joillekin heti sepelit ulkosynnyttimiin

 

Yleensä eriävä mielipide ei vaikuta palstoilla mitenkään, mutta annettu arvosana kylläkin. Kokeilkaapa joskus ilman arvosanaa kirjoittaa "Hirveätä paskaa..." niin kukaan ei välitä eikä pahastu.

 

Heittämällä 2018 paras elokuva, tässä se näin lyhykäisyydessään. A24 pulju tuntuu olevan laadun tae niiltä osin mitä olen katsonu.
5/5

 

Täysin samaa mieltä. Minä vain en pystynyt tätä sontaa katsomaan edes loppuun asti.