Moro, hakusessa olisi vahvistin ajamaan kahta 12" Lab elementtiä, koteloina 100 litraiset 22hz viritetyt refleksikotelot. Nykyinen vahvistin on Simexin BA480 subsonic ohitettuna, mutta tällä ei saa haluttua meteliä aikaiseksi, Muutenkin vahvistin pitää häiristevää verkkohurinaa. Olisin vähän kääntymässä inuke 3000dsp:n, tai Hypex PSC2.400 puoleen. Kumpi mahtaisi olla järkevämpi vaihtoehto? Ehdotuksia otetaan vastaan, mieluiten tilaan hifitalosta 60e lahjakortin vuoksi.
Hommasin käytetyn behringerin ep4000 vahvarin ja nyt sille pitäisi vaihdella tuuletin hiljaisempaan. Mistä saisi 80mm kokoisen 24v hiljaisen tuulettimen?
Omaani laitoin 2 kpl 12v tietokonetuulettimia (sarjaankytkentä luonnollisesti..) Sinne koteloon menee hienosti 2kpl... on toiminut vuoden päivät. Esim noctuat ovat hyviä.
Tällä hetkellä löytyy t.amp 2400 MK-X, josta on toinen kanava pimeänä. Antaa siis toiseen toimivaan kanavaan speksien mukaan 1200w 4ohmiin tai 650w 8ohmiin. Ajettavaksi tulisi 2kpl SI HT18 D2-subeja suljettuihin bokseihin (kumpikin omaansa). Vaihtoehdot olisi siis kytkennöille: - puhekelat sarjaan ja edelleen elementit sarjaan -> 8ohm - puhekelat rinnan ja edelleen elementit sarjaan -> 2 ohm - puhekelat sarjaan ja elementit rinnan -> sekin 2 ohm Kannattaako hommata suoraan uusi vahvistin, esim. joku Behru tai molemmilta kanaviltaan toimiva t.amp 2400, vai riittäisikö/voisiko niitä ajaa tuolla nykyisellä "yhden kanavan" t.ampilla? Tällöin kuorma pitäisi tehdä varmaankin 8ohmiin, t.amp tuskin kestää kunnolla 2ohmin kuormaa..?
Itsellä vähän samanlainen tilanne, crowni antaa parhaat tehot 2ohm kuormaan kahteen kanavaan ja subeja on kaksi 2ohm tuplakeloilla. Miksei kummastakin elementistä voisi kytkeä vain toista kelaa jolloin saisi vahvistimelle "parhaan" kuorman? Kun puhekelat on kummiskin samassa nipussa, niin luulisi että lämpö ohjautuisi lähes samalla tavalla pelkästään yhdestäkin kelasta pois
Se yksi kela kuumenisi kuitenkin enemmän, joten sanoisin, että 70% kokonaistehonkestosta voi ajaa yksinäiseen toiseen kelaan.Mutta suurempi ongelma on elementin parametrien muuttuminen radikaalisti, jos ajat vain toista puhekelaa. Joskus Ahosen Janne simuloi jotain tuplakelaista eri tilanteissa ja vain toista ajettaessa tilanne aivan eri. Nopsaan en löytänyt juttua. Lataa vaikka LTSpice ja simuloi, mallinnat vain elementin ja koteloinnin. Jos umpikotelo, niin suhteellisen helppoa
Mistä jakorasia master-slave toiminnolla, jo kolmas Clas Ohlssonin tekele hajosi jälleen? http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Sahko/Haaroitus/Haaroitusjohto-isanta-orja-2000022113/ Löytyykö muita kuin tämä Bilteman?
Itselläni on myös huonoja kokemuksia Clas Ohlsonin master/slavesta. Tällainen Airam on pelittänyt jo pari vuotta moitteetta: http://www.airam.fi/kuluttajille/sahkotarvikkeet/tuote/4698/
Reilun pari vuotta nuo Clas Ohlssonitkin kestivät, ehkä noin tuhannen kytkennän kieppeillä hajosivat. Lueskelin Saksan Amazonin palautteita ja vaikuttaa ettei näistä kuluttajille suunnatuista malleista kalliimmatkaan kestä sen kauemmin joten ostin Bilteman. Täytyy yrittää muistaa Airam seuraavalla kierroksella.
https://www.soundimports.eu/en/spa1200dsp-1200w-subwoofer-amplifier.html Onko kokemuksia tuosta tai isommasta?
Muistakaahan pojat muutama asia vahvistimista ja kaiuttimista. Jos haetaan äänenlaatua eikä vain maksimaalista painetta, vahvistinta ei saa kuormitaa liian matalalla impedanssilla. Se että vahvistin antaa reisisiitiveen 2 ohmin kuormaan vähän enemmän tehoa kuin 4 ohmiin kertoo vain siitä että signaali kompressoituu 2 ohmin kuormalla. ei D-luokkaisissa vahvaimissa lisäksi vahvistimen särö kasvaa suoraan tai jopa eksponentiaalisesti impedanssin pienentyessä. Tämä johtuu siitä että pääteasteen transistorien virtavahvistus putoaa virran noustessa. Kaiuttimien alin impedanssi on käytännössä alempi kuin nimellisimpedanssi. Tämä esiintyy useimmiten jossain resonanssitaajuuksien ympäristössä. 8 ohmisella se voi hyvinkin olla jopa 5ohmin tuntumassa ja 2 ohmisella ollaan siis helposti lähellä yhtä ohmia.
Ei se kompressoitumista aiheuta, mikäli vahvistin ei leikkaa. Kyllä se vahvistimen vahvistus pysyy melkohyvin vakiona leikkausrajalle asti. Enkä sitä leikkaustilannettakaan kompressoitumiseksi sanoisi vaan ... leikkautumiseksi.
Voi sitä tosiaan leikkautumiseksikin kutsua. Se ei tee sitä jännitevaran loppumisen vuoksi vaan koska lähtöjännite rajoittuu osassa signaalin kohdista (ajallisesti) virran rajoituksen kautta. Lopputulemana molemmissa tapauksissa signaalin aaltomuoto vääristyy. Virran rajoitus on myös eräänlaista kompressiota koska signaalin kokonaistaso ei ole enää se mikä sen pitäisi olla. Aaltomuoto vääristyy (eli syntyy säröä) myös vaikka virtarajoitus ei rajoittaisi, nimittäin vahvistimen takaisinkytkemätön vahvistus putoaa päätetransistorien virtavahvistuksen putoamisen vuoksi jolloin takaisinkytkentä ei enää voi pitää signaalin aaltomuotoa yhtä tarkasti. Eli, signaali vääristyy mikä tarkoittaa särön nousua. Myös vahvistimen vaimennuskerroin putoaa samassa suhteessa mutta sillä ei ole käytännön merkitystä. Yhtäkaikki vahvistinta ei kannata kuormittaa 2ohmin kuormilla jos vähänkään ajattelee äänenlaatua. Sitäpaitsi jos käytössä on kaksi bassoa, saadaan sama äänepaine yhteen verrattuna vaikka nuo elementit pistäisi sarjaa jolloin mysö teho puolittuu impedanssin tuplaantuessa. Jos siis yhden elementin herkkyys riittää bassoilla kyseisen vahvistimen kanssa, niin pistämällä toinen samanlainen sarjaan, saadaan edelleen sama mökä mutta puolella vahvistin tehosta ja vahvistin varmasti kiittää.
^ Niin ja mitenkähän tuo taas liittyy subbarivahvistimiin? Pitäkää länkytyksenne omissa ketjuissaan. T: Vesku
Ohhoh kun lipsahti väärään ketjuun. Siirretty oikeaan. Veskulla taisi jo pussillinen herneitä mennä sieraimeen. Länkytilänkyti.
Vahvistimen kuormittamisesta ja sen vaikutuksesta äänelaatuun oli kyse. Jos subbarivahvistin ei ole vahvistin niin mikähän se siten voisi olla? Voisi kysyä miksi vaivata päätään subbarielementillä tai äänentoistolla ylipäänsä jos kuitenkin aikoaa sössiä kokonaisuden?
Voidaan myös kysyä miksi vaivata päätään moisella 2ohm vs 4ohm vs 8ohm vänkäämisellä koska esim. särö tuskin/harvoin on kuulijan kuultavissa reaalitilanteessa?
^vastaavasti voisi sanoa että realitilanteessa tässäkin ketjussa haetut subbariratkaisuissa ei ole kovin paljon järkeä olohuonekäyttöön. Miksi siis kuormittaa vahvistinta 2ohmin kuormalla kun 8 ohmin kytkettynä äänen määrä on enemmän kuin riittävä javoi täysin eliminoida mahdollisuuden vahvistimen aiheuttamaan kompressioon? Kysymys kuitenkin oli teknisestä subbariin liityvästä asiasta ja tässä tapauksessa kuormituksen vaikutuksesta syöttävän vahvistimen toimintaan. Tästä asiasta näemmä on runsaasti väärinkäistystä ilmassa.
Mutta sehän on sitten taas huono subi/vahvistin yhdistelmä, jos virranrajoitus rajoittaa signaalia. Ja kyseessä on käyttäjän virhe, ei subbarivahvistimen. Oikein suunniteltu subbarivahvistin toimii 2 ohmin kuormaan oikein mainiosti. Itselläni on esim vahvistin, joka ajaa 0.25 ohmia vallan mainiosti Subbarien sarjaankytkentä ei ole suositeltavaa. Ei ole kahta samanlaista elementtiä ja sijoituspaikka vaikuttaa subbarin impedanssiin ja jännitteen jakautumiseen elementtien välille, ero voi olla huomattava, jännitteenä 35/65 johtuen siitä, että refleksisubit oli päällekkäin. Rinnankytkentä tai sitten jokaiselle oma subbarivahvistinkanava on ainoa oikea tapa!