Takaisin pintaan kertoo neljästä suomalaisesta sukeltajasta ja heidän tovereistaan, jotka viranomaisia uhmaten hakevat menehtyneet ystävänsä vedenalaisesta luolasta kotiin. Luolasukellusryhmä kohtaa pahimman painajaisensa, kun kaksi ryhmän jäsentä menehtyy syvälle luolaan Norjassa. Onnettomuudesta selvinneet sukeltajat päättävät koota oman pelastusryhmän ja hakea menehtyneet ystävänsä luolasta pois sen jälkeen, kun kansainvälisesti koordinoitu nosto-operaatio todetaan liian vaaralliseksi. Hengenvaarallinen sukellus joudutaan suorittamaan sekä viranomaisilta että uutisvälineiltä salassa. Sukeltajat ovat kokeneita ammattilaisia, jotka ovat tehneet luolasukelluksia jo vuosien ajan. Tämänkertaista sukellusta ei kuitenkaan voi verrata aiempiin. He joutuvat kohtaamaan menehtyneet ystävänsä äärimmäisissä olosuhteissa, joista ovat itse selvinneet hengissä vain muutamia viikkoja aiemmin. Ryhmä on kuitenkin määrätietoisesti päättänyt tuoda ystävänsä takaisin kotiin. Elokuvassa salaista operaatiota seurataan useiden kameroiden avulla sukeltajien rinnalla sekä veden pinnalla että syvällä pinnan alla. Takaisin pintaan on tarina hengenvaarallisesta operaatiosta ja pyyteettömästä ystävyydestä, jossa kaveria ei jätetä, edes oman hengen uhalla. Ensi-ilta Suomessa 19.02.2016
Oikein mielenkiintoinen ja asiallinen dokkari ilman suurempia kikkailuja. Välillä jäi vähän epäselväksi mitä siellä veden alla oltiin juuri tekemässä. Mutta ihan ymmärrettävää kun ei tässä nyt mitään ylimääräistä kuvausryhmää mukana ollu, eikä olis voinut ollakaan. Epäselväksi jäi vähän myös mihin se toinen sukeltaja kuoli... ***½ http://areena.yle.fi/1-3121901
http://dynamic.hs.fi/2014/syvalla/ Tuo selventää asioita jonkin verran. Itse en ole sitä vielä lukenut, mutta pikaisen silmäilyn jälkeen näyttää siltä, että varmaa syytä toiselle kuolemalle ei ole. Ilmeisesti kuoleman todistanut toinen sukeltaja oli sen verran typpihumalassa, että ei muista tarkalleen, mitä on tapahtunut. Itse veikkaisin perinteistä paniikkikohtausta, kun on ensin nähnyt kaverin kuolleena ja sitten pelkää, että ei itse pääse pois. Mahdollisesti hänkin on voinut jäädä kiinni hieman. Mutta turhaapa minä sitä pohdin, koska en tiedä enkä halua arvata.
Nepan linkittämästä Hesarin jutusta: "Mitä tässä tarkalleen on tapahtunut, on epäselvää. Typpinarkoosin ja šokin takia Kai Känkäsellä ei ole selvää muistikuvaa. Mutta ilmeisesti hän ui Jari U:n perässä, ja kun hän tavoitti tämän, jokin oli jo vialla. Känkänen yritti rauhoittaa Jari U:ta osoittamalla valollaan linjaköyttä, jota pitkin he etenivät. ”Kysyin, mikä hänellä oli hätänä. Hän huusi jotain, mutta en saanut selvää, mitä.” Tässä vaiheessa Känkänen ei vielä tiennyt Jari Huotarisen olevan kuollut. Oliko hänen edellään uinut Jari U. ehtinyt nähdä ruumiin ja kääntynyt takaisin? Jari U. kääntyili oudosti ja vaihtoi suljetun kierron hengityslaitteestaan varakaasuun. ”Yritin rauhoittaa häntä puhumalla. Tarkistin, ettei hän ollut takertunut mihinkään ja että varakaasua tuli. Olin ihan äimänä”, Känkänen sanoo. ”Kun tilanne jatkui, tajusin, että kyse oli jostain muusta kuin rebreather-laitteen viasta.” Hän ei voinut tehdä mitään, ja hetken päästä Jari U. oli kuollut." Olen tätä seurannut alusta alkaen, enkä muista missään muussakaan lähteessä olleen enempää tietoa tuolle.
Jäi ihan kommentoimatta dokumenttia itsessään. Mielestäni oli oikein hyvä ja tavoitti sellaisen ahdistuksen tunteen, että harva pystyy siihen. Toki välillä oli jotain pientä epäselvyyttä siitä, mitä tapahtuu, mutta kun ottaa huomioon, miten doku on tehty, niin olihan tuo loistava suoritus. Hienoa työtä suomalaisilta, sekä dokumentin suhteen, että tietenkin varsinaisen pelastustyön. Erittäin rohkeaa oli kyllä näyttää kuolleita ihmisiä kellumassa, vaikka kasvoja ei näytetykään. En mitenkään haluaisi alkaa spekuleeraamaan sillä, miten ihmiset ovat kuolleet. Mutta kun sukelluskortti itseltäniki löytyy, niin pakosta sitä miettii, että mikä on mennyt vikaan. En tietenkään mitään tuollaista sukeltamista ole koskaan tehnyt, enkä uskaltaisikaan. Tulee vain mieleen, että liekö Jari U. ollut sen verran typpinarkoosissa ja paniikissa, että ei enää tiennyt, mitä tekee. Sinänsähän ei liene hengityskaasujen loppuminen ollut kummallakaan Jarilla se ongelma.
^ Itse en ole sukeltaja, mutta kun katsoi tuota dokkaria, niin alkoi jotenkin ymmärtää näitä luolasukeltajia, miksi ne sinne haluaa aina uudestaan. Mutta toisaalta tietyssä vaiheessa ymmärsi hyvin myös miksi ja miten suuntavaisto voi hävitä totaalisesti. Lopullista syytähän ei koskaan saada selville. Kaverilla meni seurakaveri tuossa.... T: Vesku