Jarnon Pötköissä on kolme erimakuista lakupalaa: Mansikka, Toffee, Laku. Piristävän erikoiset ja miellyttävät maut, mutta taaskin sama pulma, että muutaman palan jälkeen alkaa maistua ei-sitten-miltään eli mauttomalta. Enemmän makuaineita saisivat käyttää, että pussin loppuun saakka kokisi edes jotain makuelämyksiä. Nyt loput 80% sisällöstä on vain puruelämystä ilman mitään varsinaista makuhavaintoa. Ei siis sovi ammattisyömiseen, mutta muutama laku koristeeksi vaniljajäätelön sekaan voisi maistuakin. Minä tosiaan käytän Pandan perinteistä pehmeää ja makeaa lakua vaniljakermajäätelön kaverina, lopputulos on parempi kuin kaupallisissa mukamas lakujädeissä, joissa lakua saa etsiä vihikoirien kanssa eikä silti löydä. Paketti lakua pakettiin jädeä niin kyllä ON sitä lakua, perkele. Vielä kun saisi lakupalat jotenkin silputtua pienemmäksi, ne kun tuppaavat kylmetessään kovenemaan eli pureminen vaikeutuu. Ongelma kierretään niin, että pudotellaan lakuja jäden päälle pienissä erissä vasta hetki ennen kuin seos lusikoidaan suuhun, silloin laku ei ehdi jäätyä.
Noista DVG-G:n kirjoituksista pitäisi koota kirja, I mean it! Näköjään oli Duudsoneita tullut limonadeinakin myyntiin. Vähän ihmettelen, eivätkö nämä jätkät nykyään ole kuitenkin jo vähän old news? Tai eivät kai sitten.
Tähän on vain yksi täysin oikea vastaus. Markan Eskimopuikko. Sen verran saa valita, että vanilja tai mansikka joista jälkimmäinen on tosin pelimiehen liike.
Tässä aika iso setti kaikenlaista vanhaa http://pupuleipomo.blogspot.fi/2013/08/kaupoista-kadonneet-herkut.html
Mahtaisikohan kukaan täällä muistaa jostain 80-luvun lopulta sellaista kirkkaassa muovikääreessä ollutta n. 10cm pitkää suklaaleivosta (tms.), jossa oli tunnuksena ikäänkuin salapoliisin näköinen rotta (tämä on siis minun muistikuva). Niitä oli muistaakseni kahta makua, joista toisessa rotta ja tuotteen nimi olivat vihreäällä ja toisessa lilalla. Näitä sai ainakin Munkan ostarin pitkän liukumäen alapuolella olevasta kioskista. Olen yrittänyt metsästää näiden nimeä ja tarkempia tietoja jo vuosien ajan ilman onnistumista. Nyt löytyi tämä ketju, josta toivottavasti löytyisi apua...
Olipa ylläri kaupassa, kun menin ostamaan muutamaa suosikkipussia alehintaan. Merkkarit on kutistettu minilanteiksi, häh?!? Ei kai joku taas ole ollut tukehtua ja siitä tämä? No, kai nuo noinkin pieninä maistuvat. Pussin kokoahan ei sentään ole pienennetty.
Merkkarithan ovat vuosien saatossa pienentyneet joka kerta, kun niitä on "uudistettu"... 80-luvun merkkarihan on jättikokoa nykyiseen verrattuna, silloin niitä oli kahta mallia, kovaa ja pehmeää, nykyään taitaa olla vain nykyistä "sekasikiötä", joka on noitten vanhojen välistä. 80-luvun irtokarkeissa oli paljon muitakin hyviä salmiakkimakuja. T: Vesku
Ja eipä sitten enää löytynyt kaupasta kuin 80 gramman pussi merkkareita, hintaa "vaatimattomat" 1,09 €. Jos tämä on tilanne kaikkialla, niin eipä tarvitse näitäkään enää ikinä ostaa (paitsi reippaasta alennuksesta). Vittu mitä paskaa.
Pienentäneet pussikokoa? Eikä tosiaan taida enää löytyä kuin minilanttina. Pakko myöntää, että tuli kerran vedettyä tuollainen semiuusi "keskikokoinen" merkkari henkeen. Sai muuten hetken yskiskellä, että tuli ulos. Minä en tosin ole syyllinen minilantteihin, koska en asiasta raportoinut valmistajalle. Mutta paljon mahdollista, että joku muukin vetäissyt, oli juuri sopivan kokoinen siihen.
Kyllä nuo minilantit on ok, ihan samaa kamaahan ne, vain pienemmässä koossa. Mutta nyt on enää minipusseja ja hinta samalla noussut aika ison prosentin. Jos ostaa kaksi tuollaista pussia, niin saa silloinkin 20 g vähemmän merkkareita kuin tätä ennen yhdessä pussissa, jonka hinta oli paljon alhaisempi. Kusetus tässä haisee, joten pitäkööt merkkarinsa ja minä rahani.
Urheilutikku-jätski (kuvassa Tiku ja Taku) oli aina niin jäistä, että tuli huulesta verta sitä syödessä. Suklaapilvijäätelö oli pehmeetä ja hyvää. Karkeista mieleen on jääny remmit (mm. omena ja mansikka), Kaatissäkki, Tsaukkitaukit ja Oukkidoukit ja Ufot.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/ar...la-ruotsalaiset-painoivat-sen-pussiin/8425418 Heti kauppaan uusia muistoja tekemään!