Jamo P 404 -aktiivikaiuttimet. Yksinkertainen systeemi ilman vahvistinta.

Tää Prosonhan muistaakseni on myös testattu Hifimaailman halpistornikaiutintestissä taannoin. Taisi jäädä viimeiseksi ei kovin mairittelevin kuunteluarvioin, eli ei olisi myöskään pärjännyt tässä testissä jokerina kovinkaan hyvin.

Kaiutintestien tarkoituksena kai on tietyssä vertailujoukossa saada esiin ne kaiuttimet, jotka kuulostavat hyvältä. Kyllä mielestäni Hifimaailman kaiutintesteissä on äänenlaadun arvioiminen ykkössijalla ollut. Jamo kuulostaa siis aika hyvältä. Pikku-Genelec on erottelevampi, hifimpi kaiutin, mutta basso-osastoltaan ohuempi. Tämä tuli testissä hyvin selville. Jamossa on liitäntöjä hyvin tarjolla, Genelecissä ei. Siis olohuonekäyttöön voi tuo Jamo olla parempi vaihtoehto, vaikka tekniset detaljit (rakenne lähinnä) ovat Genelecissä paremmat.

 

Ei ei. Halvimmalla eniten kaijutinta ja passoa = hova. 14 kg/kpl, 2 x 6,5"/kpl, 165 €/pr. Mikä tarjous, mon amigo! Suvereeni mitä-rahalla-saa -voittajakaijutin.

Kaiutintestien tarkoituksena on tietyssä vertailujoukossa saada esiin ne kaiuttimet, jotka toistavat OIKEIN. Genelecin bassotoisto ei ole ohut, kuten toistokäyrästä näkyy. 3" basson iskutilavuus loppuu SPL:n tuotossa vain aikaisemmin kuin suuremmissa kaiuttimissa. Ohut on esim. Profelin 200 Hz:stä sukellukseen taittuva käppyrä.
Kaiuttimen liitäntävertailut ovat yhtä viisaita kuin montako rattia autossa on. Kaiutin tarvitsee vain yhden liitännän: signaalin.

Olohuonekäyttö tarkoittaa tässäkohtaa typerän kaukaa kuuntelemista ilman SPL-rajoituksia. Käytännössä ilmeisesti jonkinlaisen okt:ssa/ritarilinnassa asustelevan poikamiehen "olohuonetta", jonka rahat ovat kiinni jossain muualla ja kaiuttimina joutuu käyttämään hinnat alkaen piipittimiä. Kaikki tämän aktiivikaiutintestin pikkukaiuttimet ovat täysin vääräntyyppisiä pitkien k-etäisyyksien huudatuskäyttöön jo lähtöjään. G Onen SPL-kapasiteetti riittää kuunteluun myös olohuoneessa siinä kuin muissakin huoneissa jos siviilejä on audiomaisemassa.

Janon vaste aaltoilee todella pahasti (sen mitä sisätilassa ikkunasta -mitattua käppyrää on uskominen), se ei kelpaa hifistin käyttöön olohuoneessa eikä muissakaan huoneisssa. Hylsy poksahtaa vastekäppyrän perusteella suoraan esikarsinnassa.
Janon basson korvakuulo-pistaajuuksien SPL-lukemissa on harmonisten kerrannaisten pörinälisää luultavasti aika monta desibeliä ja jazz-musiikin -huudatuslukemassa myös. Genelec on korvakuulo-huudatuksissa mennyt suojapiirille ja rajoittanut särön määrää + suojannut 3":nsa rokatakseen myös seuraavana päivänä. Jano antaa särön nousta vapaasti = jotakin kyrvähtää jossain vaiheessa. Harmonista voi olla ainakin alapäässä jo todella mehevästi ilman rajoituksia, mikä näkyy SPL-mittauksessa positiivisen suurena lukuna, mutta mitä ei ainakaan pistetaajuuksilla pelkällä korva-verifikaatiolla välttämättä huomaa. Desibelimittauksissa olisi pitänyt olla mittalaitteella vahvistettu säröraja, minkä puitteissa kyseinen dB -lukema on saatu.
Hihimaailman kuuntelemalla tehty SPL -vertailu on kaikkineen todella veri meni amatöörimäinen. Kuin takavuosien auto"hihi"kappareitten GTI-magazine -testailut.

 

Toistokäyrästä näkyy, että Jamon bassotoisto ulottuu liki 20 hertsiä alemmaksi kuin Genelecin. Testistä löytyy toki vielä Geneleciäkin ohuempaa bassotoistoa tarjoava malli, siinä olet oikeassa. Tuolla taajuusalueella (60-80 hertsiä) 20 hertsin ero on aika paljon. Aika monelle tuo bassotoisto tuntuu olevan tärkeä päätellen siitä, miten moni jälkikäteen hommaa subbarin tuon pienimmän Genelecin seuraksi. Siinä vaiheessa paketin hinta on jo yli tonnissa nykyhinnoilla.

 

Toistokäyrästä näkyy tässäkohtaa se, että Janon käppyrä ei ole hifiä.

"Ohut" tarkoittaa yleisessä audio-terminologiassa kolmanneksi alimman oktaavin l. yläbasson puutetta toistossa. G Onesta ei yläbassoa puutu yhtään, menee viivasuorana 3":n itsari-suojausrajalle asti.
Muitten passojen puutoksen kuvauksiin pitäisi keksiä joku toinen adjektiivi.

 

Olen vähän katellu näitä kun saisi korvattua lattialla möllöttävän Onkyon. Tarkoitus olisi enimmäkseen korvata TV äänet. Ja jonkin verran musiikinkuuntelua. Pikku ace pro subi löytyisi minkä saisi kiinni sub ulostuloon.

Miten nämä soivat leffojen kanssa?

 

Sama homma jos laittais tämmöset kakkos katseluhuoneeseen.
Vaatikohan subia heti rinnalle?

 

Kyllä ainakin toiminta leffoissa huomaa heti että subi puuttuu. Hyvin olen kuitenkin pärjännyt Jamoilla TV:n kytkettynä kun kerrostalossa ei viitsi hirveästi huudattaa.

 

Miten se huudattaminen liittyy siihen tarviiko subia rinnalle?

 

Korva aistii matalia taajuuksia heikommin pienillä voimakkuuksilla (jota varten on loudness-equt). Näin ollen subwooferin puuttumista ei välttämättä huomaa. Itse katson just nyt Hannibalia Netflixistä (olohuoneessa), spl on sellainen, että juuri ja juuri kuulen dialogin. Ei mitään käryä, onko tuo subwoofer hereillä vai ei.

Ja tietty kun subwooferin hyviä puolia on vähentää vahvistimen kuormaa suodattamalla alimmat bassot pois subwooferin omalle vahvistimelle... No, jos kuorma on minimaalinen taikka pieni, niin eipä tuo paljoa muuta.

 

Semmonen välimallikin on kun normaali kuunteluvoimakkuus. (useimmille)
Kyllä itse ainakin huomaan onko sillon subbari mukana vai ei, näiden jalustakajarien kanssa. Ei tarvii huudattaa.

 

"Normaaleista" kertominen on turhaa, koska yhden puhtaasti tekstityksen varassa videoitaan seuraamaan tottuneen kuuntelijan "normaali" on toiselle kuuntelijalle täysin naurettavaa kuiskuttelua l. todella epänormaalin hiljaa. Vaihteluväli on näin arviolta n. 40 - 100 dB. Skaalan alapään MUTE - 60dB -normaalit eivät saa ilman tekstitystä dialogista selvää edes äidinkielellään. Eivätkä varsinkaan kuule oikein kalibroidusta subbaristaan kuin törkeimmät moodihuiput.
Aika isolle saat volaruuvin kääntää ennenkuin koko subbarikaistan alat kuulla/tuntea kunnolla. Varsinaisesta "subbarioktaavista" (20 - 40 Hz) et ainakaan kuule juuri mitään ilman väh. 90 dB:n ruuvausta (tällä tasolla basso tamppaa ja humauttelee myös naapurissa yhtä normaalisti kuin sinulla). Jotain moodihuippujen turahteluja korkeintaan.

Oikea "normaali" volume voisi olla sellainen, että kielitaitoinen katsoja saa pinnistelemättä selvää ja pystyy seuraamaan ulkomaankielistä dialogia ilman tekstitystä. Seuraaminen EI tarkoita "fuck" sieltä ja "yeah" täältä -tyyppistä "selvän saamista". Tietää dynaamisella monikanavaäänellä erittäin naapuriepäystävällistä peak-SPL -tasoa.

 

Niinhän mä sanoin että useimmille. Ja höpö höpö noiden vähintään 90db juttujen kanssa. En sitten tiedä onko ihmiset kuuroja vai mitä, mut kyllä itselle ainakin tollanen 85db on jo melkosen kovalla, ei ainakaan tee mieli vääntää lisää pökköä pesään ja subbarinkin kuulee ja tuntee. Noin niinkun pidemmällä kuuntelulla/katselulla, toki välillä on kiva fiilistellä vähän kovempaakin.
Ja desibelimittarin kanssa on kokeiltu miten tuo ääni kuuluu rappukäytävässä puisen oven takana, en nyt ihan tarkkoja lukuja enää muista, mutta selvästi yli 10db se oli vaimentunut tuosta 85db:stä jo siinä, niin tuskin se betonin läpi ainakaan sen vähempää vaimenee?

 

Höpö höpö itsellesi. Taitaa sinunkin "passotoisto" olla etupäässä yläharmonisten tupsutusta. Välillä joku moodihuippu vähän möyrähtää "dynamiikkaa"... Siinä olet kyllä ihan oikeassa: useimmille kotiäänentoiston käyttäjille setti todellakin on "läpänderi tekstityksestä, passot yläharmonisista" -tasolla. Kun ei paremmasta tiedä, on helpointa olla onnellinen.

 

Sovitaan sitten vaikka niin. Ihan tyytyväinen olen vaikka paremmasta kyllä tiedänkin, on tässä kuultu eri settejä ihan muutamasta kympistä tonne sadan tonnin pintaan mut köyhän täytyy tehdä kompromisseja ja tyytyä vähempään.

 

Jamo P404 on ollut käytössä parisen vuotta. Ostin lähikuunteluun tietokonepöydälle, jossa ne ovat olleet asennettuna seinälle pienille Ikean hyllyille. Kaiuttimet kuulostaa ihan hyvältä 3-4 metrin päässä mutta läheltä kuunneltuna joku matala taajuus korostuu liikaa. Olen koittanut refleksiputkea tukkia joka auttaa jonkun verran mutta ei täydellisesti. En tiedä onko kyseessä enemmänkin betoniseinän etäisyys kaiuttimesta kuin kaiuttimen huonous itsessään.

Olisi hieno jos olisi joku EQ jolla voisi säätää matalaa taajuutta pienemmäksi. Ehkä tuo on ainoa syy miksi voisin luopua kaiuttimista tässä kohtaa, mutta tuoko muut kaiuttimet siihen mitään ratkaisua? Mietin joskus Genelecin Two-mallia subbarin kera korvaajaksi - tottakai hintaluokkakin on eri.

 

Seinän läheisyys ja huone - kaiuttimien paikka - kuuntelupaikka -kombo ovat suurimmat syyt ongelmaan.

 

Voisiko kuvitella että "huonommalla" bassotoistolla varustettu kaiutin voisi soida nätimmin, jos matalat taajuudet antaa subbarin hoidettavaksi (jonka sijainti voisi olla vapaammin päätettävissä - stereokuva kun taas ei ole . Käytännössä vaatisi jonkun erillinen vahvistimen+eq:n. Löytyyköhän moista pienenä pöytämallina, joka ottaisi optista äänisignaalia vastaan ja sallisi jakotaajuuksien säätöjä/eq:n viilauksia?

 

Moni (jalusta)kaiutin soi paremmin, kun bassot on leikattu pois ja siirretty subbarin toistettavaksi.

miniDSP 2x4 voisi olla yksi vaihtoehto: https://www.minidsp.com/products/minidsp-in-a-box/minidsp-2x4

Tai diginä nano 2x8: https://www.minidsp.com/products/minidsp-in-a-box/nanodigi-2x8-b
^Vaatii tosin sitten kaksi DACia (toiselle kaiuttimille menevä stereo-signaali ja toiselle subbarille menevä).

 

Mahtavuutta, pitää tutustua näihin vekottimiin - voisi tulla tarpeen jatkonkin kannalta, sen verran pieni säätäjä kuitenkin asuu kuitenkin itsessä

 

Kaiutin ja sijoituspaikka on syytä sovittaa yhteen. Aina silloin tällöin näkee Hifissä kommentteja kaiuttimen soveltumisesta pieneen tilaan / seinän läheisyyteen. Yleensä tällä viitataan bassovasteen ja tehovasteen muotoon. Karkeasti suht korkealta loivasti luirutteleva bassopää sietää väistämätöntä huoneboostia paremmin, kuin suorana johonkin toistava.

Se, onko vähemmän ulottuva bassopää sama asia, kuin huono bassopää, on sitten toinen juttu. Basso on muutakin, kuin alarajataajuus.

Ja juurikin tuo subwooferin vapaa(mpi) sijoiteltavuus on yksi parhaista argumenteista subwooferin käytölle laajemmallekin kaistalle, kuin pohjamudat.