nyt myynnissä Asus stu, Genelec 9000a ja Cordial kaapeli

Macin analogiset audio-persventtiilit tainneet olla aika väsyneeseen kuntoon rämpätty? Vai oliko 3,5mm to XLR-muunnoksessa häikkää? 3,5mm -liittimien hennot kontaktinastat ei ainakaan kestä kytkemistä kovin pitkään menemättä horoiksi. Osa horottaa jo suoraan paketista. 3,5mm-stereojakki on maailman paskin audioliitin, jota yksikään kunnon hifisti ei vapaaehtoisesti käytä.

Puristin pitäisi säätää vola Asuksesta. Miksi ostit systeemin päävolumesäätimeksi kakea tottelemattoman vehkeen räpylän kantaman ulkopuoliseen sijoitukseen? Olisi pitänyt ajatella aivoilla jo siinä vaiheessa... No ei siitä (luultavasti) isoa vahinkoa tule jos säätelee käyttiksen/softien liukureilla. MACeja käytetään studiotyöasemissa niin paljon, että olen aika käkenä jos 16/24 bittinen audio pyörii sen sisäisessä käsittelyssä alle 64 bittisenä. Näin 16/24 bittisten äänitiedostojen volumea kärsii käytännössä ruuvailla ilman laadun huonontumista niin paljon kuin käsi kestää.

 

Juu, niinhän minulla on ollut. Siis 3.5 mm to xlr. Ja niin, olisi tietty pitänyt hieman selvitellä asiaa etukäteen. En tiennyt mistä se ääni pitää säätää. Luulin että niinku ennenkin eli Macin ulostulon kaukosäätimestä.
Noh, nyt on menossa koneen palautus jotta saadaan yosemite takaisin koneeseen...

 

Kyseessä oleva DAChan operoi 24 bittisenä. Sen sisältämä PCM1792A on 24 bittinen.

Ei puhuttu häiriöistä tai teknisestä laadusta vaan äänenlaadusta.

 

No heitetään vielä lisää tuleen! Miten iphonesta tai Ipadistä saadaan paras ääni pihalle jos 3.5mm liitin paska. Lightning liitännän kautta jotenkin miljoonalla laitteella että saa Geneihin?

 

Onhan se liitintyyppinä huonohko (2,5 mm tosin vielä huonompi), mutta joskus välttämätön paha. Hyvin tehtynä ja liitoksen toimiessa se soi kuten muutkin.

 

Ja kuten jo totesin, sen volumen säätö on analoginen tuon linkittämäni arvostelun mukaan.

 

Etkös vastannut tähän:

Jos USB:llä välitetyllä volumen säätö -pyynnöllä säädetään DACissa volumea digitaalisesti, ei potentiometri (analoginen säätö) hiavahda silloin mihinkään. Ja koska DAC on 24 bittinen, suoritettaneen loogisesti digitaalinen tasonsäätökin silloin 24 bittisenä. 16 bittisillä filuilla resoluutiota aletaan menettää vasta yli 48 dB:n vaimennuksen jälkeen.

 

Olen ehkä hieman pihalla jo tästä keskustelusta! Niin, mitä tapahtuu äänen laadulle jos säädän äänenvoimakkuutta tietokoneelta?

 

Itse en tuota ainakaan kuule mitenkään käytännössä. Riippuu varmaan lähteestä/äänikortista.

 

Muutamasta erilaisesta laitteesta moisesta joskus analogisesti yrittänyt ulos jotain saada ja ainoana tyystin häiriöttömänä ja jatkoon päässeenä on Panasonic VT30 töllön kuulokeliitäntä ja nimetön 3m kuulokejatkojohto, muissa laitteissa 3,5mm stereonarttuliittimissä on enempi tai vähempi ollut sanomista...

T: Vesku

 

Kyllä puhuttiin, tuommoisia eroja ei muuten synny. Tod. näköisimmin 3,5 mm -runkoliittimen jokin nasta on taipunut horokilleen eikä ole vain saanut kunnon kontaktia.

Niissä on todellakin sanomista lähes aina. Mini-stereoliittimen runkonarttu on sen verran ongelmaherkkä liitin että sen käyttäminen hifilaitteissa pitäisi kieltää.

 

Volume pienenee tai suurenee. Siellä on hyvin tod. näköisesti erittäin turskit ylinäytteistykset prosessoinnissa.

 

Ei puhuttu:

Ongelmat liitoksessa aiheuttavat ritinää, toisen tai molempien kanavan pätkimistä ja muita häiriöitä (mm. hurinaa). Huono äänenlaatu johtuu vain ja ainoastaan lähdelaitteen huonosta äänipiiristä. Siinä ei auta, vaikka lähtö olisi XLR:nä.

Eiköhän siellä ole sen verta bittisyvyyttä ja sample ratea, jota on digilähdön asetuksista valittu. Ainakin, jos valittuna on 24 bittiä tai yli. Tietokoneen äänilähdössä ei upsamplausta edes kannata käyttää, ääni ulos source-muodossa on paras tapa.

 

Ehei, ritinä sun muut vakavat häröt tulevat kuvioon vasta sitten kun koko liitos on jo melkein kokonaan poikki. Lievemmin häröilevä kontakti voi kuulua maan ja kuun väliltä vaikka millä tavalla huonona soundina. Äkkipojat eivät sitä osaa paikantaa liitokseen, vaatii hieman enemmän kokemusta.

Digilähdön asetus asettaa digiLÄHDÖN. Äänen lähtö on ketä lähtee koneesta ulos seuraavalle koneelle, siis. Käyttöjärjestelmän ja ohjelmien sisäinen käpälöinti voi tapahtua vaikka kuinka paljon suuremmalla bittisyydellä. Mistä se ditheröintiä ja muita apukikkoja käyttäen voidaan palauttaa lähtöön se asetuksen mukaiseen bittisyyten alassamplattuna.

 

Voi toki, mutta se riippuu käyttöjärjestelmästä ja ohjelmasta. El Capitanille ei äkkiseltään löytynyt audio interfacen bittisyvyyttä.

Höpö höpö. Siinä tapauksessa liitin tai sen kytkentä piirilevyn on ollut viallinen tai vääränlainen jo alunperin, jos se on syypää huonoon ääneen muutoin kuin häiriöiden merkeissä. Liitintä käyttämällä (kiinni-irti kytkemällä) ei voi saada kuin fyysistä vauriota aikaan. Eli toisin sanoen kontakti saattaa lakata toimimasta täydellisesti. Ja siitä sitten aiheutuvat häiriöäänet ja selvät puutteet (esim. toinen kanava pätkii tai on mykkä).

 

Jos sinulla olisi enemmän kokemusta audiosta, tietäisit mikä moniongelmainen persereikä 3,5mm:n runkoliitin aika usein käytännössä voi olla. Ja millaisia mahdollisia muutoksia ehjien ohjelmalähteitten äänenlaadussa ylipäätään voi olla.
En ole tutkinut liimol:n MAC:n analogilähtöjä, mutta "ääni Geneleceissä muuttui aivan täysin kun aikasemmin ollut suoraan Macin perässä" -kommentista näkyy kilometrin päähän että jokin perusasia siellä on ollut revallaan. Analoginen lähtö + tällä tunnetulla monivammaliittimellä, niin jos tod. näköisintä syytä em. soundikuvaukseen lähdetään hakemaan, ainakin minun katse kääntyy suoraan mini-runkonartun tyypillisesti aika heiveröisiin kontakteihin.

 

Kuten John-117 tuossa nasevasti totesikin, volume pienenee/suurenee sen mukaan, mihin sitä ruuvia käännät.

Esimerkiksi cd-tasoisesta tallenteesta saa täydet 16 bittiä ulos silloin, kun hana on ns. levällään. Tästä alaspäin bittitarkkuus putoaa bitin jokaista vaimennettua 6db kohden. Tämä on peruslähtökohta, mikä ei muuksi muutu, vaikka hopeisen omenan kirkossa mitä julistettaisiin.

Ongelma on ihan mahdollista kiertää ylikäsittelemällä signaali esimerkiksi 24 bittisenä. Tällöin volumea voi ruuvata 48 desibeliä eli ns. ihan helvetisti pienemmälle ilman, että mitään menetetään, jos lähdetallenne on 16 bittistä. Päällimmäiset kahdeksa bittiä voidaan eliminoida ilman, että mitään menetetään (24 bittiä - 16 bittiä = 8 bittiä ylimääräistä, 6db/bit x 8bit = 48db).

Jos kuuntelet cd-tasoista taikka muuta 16 bittistä tallennetta ja Macci käsittelee signaalia 24 bittisenä (tai enemmän) ja antaa sen 24 bittisenä DACille, volumen ruuvailusta pienemmälle, kuin hana täysin auki ei ole mitään seurausta pienemmällä, kuin 48db vaimennuksella. Käytännössä siis normaaleilla kuunteluvoimakkuuksilla mitään ongelmaa ei ole.

Jos taas tuo Macci antaakin DACille vain 16 bit signaalia (ja tämähän ei mistään selviä), häviät resoluutiossa, jos käännät volumea pienemmälle Macista.

Mutta sinähän voit testata tuota omin korvin, koska viime kädessä ne ovat ne, millä on merkitystä.
1) Käännä Macista digitaalinen vola täysin levälleen - tarvittaessa erikseen koneesta ja soittosoftasta.
2) Laita musiikkia (vähintään cd-tasoista) soimaan reippaalla voimakkuudella, mutta sellaisella, millä tosiasiassakin kuuntelet. Ei tarvitse vetää yli.
3) Ala ruuvata digivolumea pienemmälle (Macista) ja kompensoi avaamalla analogiruuvista (siinä DACissa) hanaa. Yritä pitää kuunteluvoimakkuus samana. Etene vaikka suunnilleen 10% askelin.

Jos et huomaa mitään ei-toivottua vaikutusta etkä detaljien katoamista, niin joko sitä ei tapahdu taikka sinä et sitä kuule. Kummassakaan tapauksessa ei ole mitään syytä olla käyttämättä Macin voimakkuudensäätöä.

Jos taas huomaat äänessä eroa, pohjakohinan nousua taikka detaljien katoamista... Törmäsit digitaalisen volumen säädön ongelmiin. Ilmeisesti Macin pitäisi olla suunniteltu riittävän hyvin, että näin ei tapahdu.

 

Todennäköisempää on edelleen huonohko integroitu äänipiiri (huonompi DA-muunnos, huono taajuusvaste, kanavaerottelu, häiriöetäisyys, enemmän säröä jne.) kuin itse liitin. Voipi olla lähdön impedanssikin aktiivikaiuttimelle huonosti sopiva, kun on kerran yhdistetty linja/kuuloke-lähtö. Siihenkään ei vaikuta liitintyyppi.

 

Mahdollista tuokin, "äänipiiri ei hifitasoa" on tosin myös perusasia. MAC:issa ainakaan minä en tuota kyllä pidä ensimmäisen viiden tod. näköisemmän vaihtoehdon listalla, koska kone on alan ympyröissä hyvin laajasti käytetty ja aika pitkälti sitä varten tehtykin.

 

Tuokin nyt vähän riippuu siitä, että millä volyymillä kuuntelee ja missä tilassa. Tyypillisessä huoneessa taitaa olla vähintään 20 desibeliä taustamelua. Jos kuuntelee esim. 70-80 desibelin voimakkuudella, niin aika hyvin riittää bittejä hukattavaksi 16 bitin tarkkuudesta ilman, että bittien puutteen pitäisi olla erityisesti kuultavissa.

Tämä ei tietysti tarkoita, etteikö kannattaisi käyttää nimenomaan analogista volyymisäätöä, jos sellainen on helposti saatavilla.