miksi suomessa on vaikea löytää joillekin laatu leffoille julkaisijaa?

Oletteko huomanneet että jotkut huippu elokuvat eivät tahdo löytää suomesta edes julkaisijaa. Yksi hyvä esimerkki on under the skin joka on yksi viimevuosien parhaimmista scifi leffoista. Ei vieläkään ole suomijulkaisua vaikka se on valmistunut varmaan ainakin pari vuotta sitten. Täytyi tyytyä brittijulkaisuun.

 

Eiköhän selitys löydy olemattomista myyntimääristä.

Suomen Top3 listalle pääsee noin 10 000 myydyllä leffalla. Top20 listan nimikkeistä monet ovat myyneet vain noin 5000 kpl. Jos tuosta laskee vaikkapa täysin tökerösti yläkanttiin arvioituna noin euron per leffa julkaisijalle jääväksi vaivanpalkaksi, eli hyvällä tuurilla se joku 5000€ per leffa, niin eipä homma paljon kannata. Leffan levitys/tekijänoikeudet, Dolbyn ja muiden ohjelmien erikoislisenssit ääniraitojen ym käsittelyyn, tekstitysten teettäminen, masterin koostaminen, yleinen työmäärä ja etenkin bd-prässimasterin teetättäminen maksavat liikaa. Sitten vielä joku tuollainen 'nimetön' taidepläjäys kuin Under the Skin, niin eihän se myisi kuin korkeintaan pari tuhatta kopiota.
Ei vaan kannata parin tonnin takia vaivautua.

Ihmetellä sen sijaan voisi, että miksi julkaisijat eivät tee enemmän yleiseurooppalaisia versioita, missä olisi "kaikki tarvittavat" tekstit kerralla, ja minkä voisi myydä koko eurooppaan samasta masterista prässättynä. Siinä säästyisi iso summa kustannuksia.

 

Tämä yleiseurooppalainen versio homma olisi todella järkevää. Nyt kun ollaan yhdessä niin eurooppalaisia, niin luulisi tämänkin olevan toteuttamiskelpoinen idea. Määrätyissä julkaisuissa on lähes kaikki muut Euroopan maat edustettuina (Romania ymn.), paitsi Suomi.

Under the Skin elokuvan julkaiseminen voi johtua esim. leffan huonosta menestyksestä (budj. $13,3 milj/tuotto $5,3 milj.), vaikka onhan sitä ennenkin floppeja julkaistu tai ehkäpä elokuvan ajateltiin olevan liian "taiteellinen", tai jotain? Voihan olla, että se julkaistaan joskus? Samoinhan kävi Maniac (2012) kanssa.

 

Vain taattujen AAA-nimikkeiden julkaisu kannattaa enää tässä maassa, muut tuottavat tappiota.

Oikeudet ostettaessa maksetaan yleensä MG (minimum guarantee), joka voi olla mitä vaan satasen eiku tuhansien ja miljoonien väliltä, ja joka on heti rasitteena laskentataulukossa. Yhteiseurooppalainen julkaisu onnistuu vain isoilta studioilta, jotka omistavat elokuvan oikeudet useimmissa maissa, ja joilla on kyseisissä maissa valmis markkinointi- ja jakelukoneisto.

Monet vähänkin pienemmät leffat myydään maa- tai aluekohtaisesti monille eri jakelijoille, eikä muiden jakelijoiden markkina-alueelle ole menemistä. Siksi skandijulkaisuissa on yleensä vain SNDF-tekstit; muissa Euroopan maissa elokuvan oikeudet omistaa joku muu jakelija. Ja jos nyt niin onnekkaasti kävisikin, että Laurin Videopaja Oy saisi ostettua koko Euroopan oikeudet ja löytäisi jostain massit ~20 kielen käännöksiin ja tekstitysten ajastamiseen, loppuu lento viimeistään siinä vaiheessa kun tuote pitäisi myydä sisään kanaviin eri puolilla Eurooppaa. Kauppaketjujen ensimmäinen kysymys Laurille on todennäköisesti "miten iso markkinointibudjetti tuotteella on tässä maassa?", missä vaiheessa Laurin värisevä koura varmaankin jo hamuaa jallupulloa.

 

Mä oon jo luovuttanut ja tilaan lähes kaikki spessut ulkomailta. Onhan se ikävä homma, että nuo ei kannata. Markkinatalous on aika-ajoin melkonen bitch.

 

Ajatteletkohan nyt hieman väärin päin? Eihän tässä kukaan tuollaista ehdottanut, että jonkin Suomalaisen nyrkkipajan pitäisi hoitaa koko Euroopan jakelu.
Vaan niin perinpäin, että esim. Studio Canal (joka julkaisi levyt Briteissä) käännättäisi ja levittäisi Under the Skinin koko Euroopassa. Vai eivätkö he muka olisi halutessaan saaneet ostettua oikeuksia Brittien ohella muihinkin Euroopan maihin samassa köntässä ja "samalla vaivalla"? Heillä ainakin olisi prosessiin resurssit.
Toki se on elokuvan tekijöidenkin vika, kun lyhytnäköisesti ja hallitsemattomasti pirstovat elokuviensa oikeudet tuhanteen osaan.

 

Totta, ei ehdottanutkaan. Jostain syystä omat ajatukset vaan menivät siihen suuntaan.

 

Ajatusta ei silti kannata suoraan tyrmätä - miksi joku suomalainen firma ei voisi kasvaa riittävän suureksi että hoitaisi elokuvien levitystä vaikka koko EU:n alueella? Kun onhan noita muunmaalaisia firmoja jotka hoitaa levitystä monessa maassa ja se tuntuu niiltä hoituvan, todennäköisesti ihan kannattavastikin, ei kai ne sitä muuten tekisi. Eihän se tekstitysten hoitaminen mikään kovin iso homma ole. Dubbaaminen olisi vaikeampaa ja kalliimpaa mutta näkisin että sen voi jättää tekemättäkin, periaatteella että olkaa sitten ilman koko leffaa jos ei alkuperäiskielellä kelpaa. Siinä kohtaa on myyjän markkinat ihan varmasti, kun asiakkaalla ei ole vaihtoehtoja. Markkinointi ei myöskään ole kovin kummoinen juttu, trailerit, tv-spotit, lehtijutut ja muut mainokset onnistuu kyllä kohtuullisella budjetilla, yhteistyössä elokuvan tekijöiden kanssa.

 

En tiedä kuinka vakavasti tämä viestisi pitäisi ottaa, mutta saat homman kuulostamaan vähän liian yksinkertaiselta. Lähtökohdat suomalaisen firman nousuun EU:n hallitsevaksi dvd -levittäjäksi ovat aika heikot, sillä puhutaan tuotteesta, joka on hitaasti kuolemassa pois, alalla on kilpailijoita, joilla on jo pitkäaikaiset yhteistyöverkostot tukenaan. Tuommoiselen markkinaan murtautuminen vaatii semmoiset investoinnit, että niitä laskuja tuskin pystytään koskaan maksamaan takaisin. Monesti muutenkin sama levittäjä hoitaa elokuvan elokuvateattereihin ja sitten dvd:t kaupan hyllyille eli pelkkään dvd:n bisnekseen keskittyminen olisi noista kahdesta vielä se epätuottoisin.

En usko, että tekstitysten hoitaminen olisi kovin vaikeaa, koska amatööritkin tekevät sitä hommaa piraattilevitysten puolella, mutta dubbaaminen sen sijaan vaatii jo muutakin kuin kotikoneen ja yhden kielitieteilijän. Epäilen tuota myyjänmarkkinoita, dubbaamisen jättäminen saattaisi olla oikeastaan huono liike, koska jossain Välimeren rantojen maissa katsotaan pääosin omalle kielelle dubbattuna eli jää ne rahat käärimättä. Lisäksi ne oikeudet yms. maksaa sen verta, että jos halutaan jäädä voitolle niin noita isoja massoja (esim. espanjalaisia) varten olisi oikeastaan pakko tehdä tuote, jotta tosiaankin katetaan ne kulut. Markkinoimisen helppodesta olen kanssa eri mieltä, mutta en nyt jaksa pureutua siihen.

 

Ihan overtopiccina näin Maniacin Anttilan hyllyssä..

 

Jep. Tarkoitin siis, että kesti n. pari vuotta ensi-illasta ennen kuin ilmestyi Suomessa Blu-ray/dvdlle.

 

Pitäiskö meijän laittaa oma dvd-tehdas pystyyn. Nimeksi voisi laittaa PlazanDVD:t.

 

Leffat piraattilahdesta ja tyhjät levyt Virosta.

 

Jos Under the Skin leffaa ei julkaista pohjoismaissa/Suomessa, niin vastaavasti esim. Off Limits/Saigon (1988) ja Extreme Prejudice (1987) Blu-ray elokuvia ei ole julkaistu muualla kuin pohjoismaissa ja ilmeisesti Japanissa (laatu nyt on mitä on).

Jääväthän jopa jenkitkin ilman joitakin blu-ray julkaisuja esim. Strange Days (1995)/ Saksa, Howard the Duck (1986)/tämän julkaisun on jenkeissä kieltänyt luultavasti George Lucas, Salvador (1986)/tästä he saivat "vain" Twilight Time julkaisun (3000kpl) ja hinta sen mukainen.

Nykyään on se hyvä, että netistä saa tilattua esim. näitä kaikkia ja siinä samassa englannin kielen taito karttuu (englanti tekstit olisi suotavia). Sama tilanne kuin
Suomen videosensuurilain aikoihin, englantia "piti"osata/opetella paremmin, että Kreikka/Englanti/Hollanti ymn. VHS-videokaseteissa olevista leffoista ymmärsi jotain. On tämä nykyinen tilanne JUHLAA siihen verrattuna.

 

Toisaalta suomessa on julkaistu myös sellaista tuntematonta B jopa ö paskaa dvd jota ei luulisi kenenkään haluavan katsoa.

 

Tämä on harvinaisen totta.

 

Negatiivinen ajattelu jyrää taas...

Ei se homma kovin monimutkaistakaan ole. Työtä tietysti vaaditaan, ei mikään onnistu pelkästää sohvalla istumalla (paitsi sohvalla istuminen.) Lähtökohtahan elokuvien levittämisessä (teatterit, dvd/bd:t,streamaus) on se että on elokuva jonka ihmiset haluavat nähdä. Jos meillä on elokuva jota kukaan ei halua nähdä, ei sitä tietenkään kannata levittää. Ja kun meillä siis on tuote josta asiakkaat ovat kiinnostuneita, markkinointi hoituu melkeinpä omalla painollaan käyttäen kaikkia käytettävissä olevia medioita budjetin puitteissa. Leffantekijöiden haastattelut yms tuovat jo sinällään näkyvyyttä eivätkä tule pelkästään levitysfirman maksettavaksi. Perinteinen mainonta maksaa, mutta paljonko sitä oikeasti tarvitaan? DVD/BD saattaa tehdä hidasta kuolemaa, mutta se johtuu lähinnä siitä että alalla on toimijoita jotka eivät osaa hommaansa. Ja siksi on myös tilaa uusille yrittäjille, joilla on enemmän tekemisen meininkiä ja kiinnostusta asiaan. Elokuvaharrastajia on kuitenkin paljon ja elokuvista muuten vaan kiinnostuneita vielä enemmän. Tarjonta on se mikä tökkii, ei asiakaskunta. Kaikenlaista roskaa meille tyrkytetään ja samalla se mikä oikeasti kiinnostaa pitää tilata jostain ulkomailta kun ei muuten saa. Nykyään meillä on globaalit markkinat, halutut tavarat saadaan tarvittaessa nopeasti vaikka toiselta puolelta maailmaa, alan toimijoiden pitäisi herätä jo siihen tosiasiaan.

 

Dubbaamisesta vielä... on se vaan kumma että kulttuurin nimissä tuetaan luku -ja kielitaidottomuutta.

 

Juuri näin :thumbsup:

 

Unohtamatta Virolaisia työntekijöitä