Kokemuksia kodin ledivalaistuksesta?

Millä keinolla tuollainen lämpökuorma saadaan johdettua pois noin pienestä kolikosta riittävän tehokkaasti? Lämpöä johtavaa pinta-alaa on vähänlaisesti. Kolikon massakin jää alle neljän gramman.

 

Täytyy tännekin kommentoida että onneks elämä on helppoa kun ei ole ole hifi korvia eikä hifi silmiä omaa kämppää valaisee clash ohlsonin himmenettävät v-light ledit 7.5 - 11w ja omaan silmään soveltuu alkuun oli jotenkin liian valkoista valoa mutta hetken totuttelu ja valoa ei edes enää huomioi. noissa taitaa cri arvo olla 80 ja lumeneja 810 jos oikein muistan ainakin siis 11w sissa.

 

Kuparisella tai hopeisella jäähdytyslevyllä (ideaali olisi hopeaydin ledin alla, kuparinen pohjaplatta ja alumiiniset viilennyspiikit). Näin saadaan lämpö pois ledistä vähin häviöin. Ledin juottaminen suoraan siihen hopeaan olisi paras tapa, mutta mittausten mukaan ei tarvitse onneksi juottaa, riittää kun ruuvataan tuo kuparikiekollinen ledi hyvään jäähdyttimeen esim. Arctic Silver 5:n avulla.

Jäähdytystavaksi käy joko nestejäähy tai tuuletinavusteinen siili. Kyllähän CPU- ja GPU-jäähdytyksessäkin viedään jopa 300 W teho pois kolikon kokoisen suoritinytimen päältä. Passiivisiili ei ole enää riittävän hyvä sadan watin teholuokassa, siilin kauimmaiset rivat ovat liian kaukana ledistä. Nyrkin kokoisella siilillä pitää tulla toimeen. Tai jos lämpöputkia käytetään, sittenhän rivaston sijainnilla ja laajuudella ei ole rajoituksia. Noin 30 euron lämpöputkillinen prossusiili sopii mainiosti tarkoitukseen, Silent-malli tai automaattisesti säätyvällä tuulettimella oleva.

Sisäkäyttöön siis tarvitaan aktiivijäähdytys. Ulkona ajoviima siilin piikeissä riittää, paitsi kun seisoo liikennevaloissa, jolloin lämpöohjattu tuuletin käynnistyy itsekseen. Rakennan roiskevedenkestävän ilmajäähdytteisen systeemin, jossa hukkalämpö lämmittää LIPO-akustoa talvipakkasella, jotta akkujen kapasiteetti ei hupene. Siilin kuuma ilma jätetään kotelon sisään pyörimään ja tarpeen mukaan avataan raitisilman ottoluukkua patopainepuolella ja myös poistoilmaluukkua, jottei kotelon sisälle tule liian kuuma.

Täysalumiiniset jäähdytysratkaisut eivät ole riittäviä ledien ylikellotuksessa. Esim. alumiiniset parin sentin pohjalevyt tuolle samalle ledille ovat tuottaneet onnettomia tuloksia. Kuparisella 20,6 mm pohjakiekolla, jollaisen ledin taannoin tilasin ja odottelen saapuvaksi pian, on mitattu jopa 128 watin tehoja. Joku taisi jopa 20 ampeeria lediin ajaa jollain erikoisjäähdytyksellä, en ole varma.

Liitteenä kuva, josta selviää MTG2P0-ledin ylikellotuksen optimialue, jolla itse aion lediä käyttää. Olen värittänyt kuvasta 5,5...10,0 ampeerin virta-alueen, jolla saavutetaan 3000...4000 lumenin valomäärä. Tästä ei kannata ylemmäs mennä, koska lisäteho muuttuu enimmäkseen lämmöksi, valon määrä ei käytännössä lisäänny. 12 ampeerin yläpuolella valon määrä alkaa jopa vähentyä ja lediparka kärventyä.

Käppyrän tarkka muoto riippuu tietysti jäähdytyslaitteen tehokkuudesta. Mitä huonompi jäähdytystapa, sitä pienemmässä tehopisteessä ledi saavuttaa maksimikirkkautensa ja alkaa himmentyä eli ylikuumeta tehonkäytön yhä kasvaessa. Nestetypellä varmaan pääsisi 5000...6000 lumeniin, ken tietää. Ja kuparittomalla alumiinisiilillä voidaan jäädä 3000 lumeniin. Normaali kirkkaus eli suositeltu käyttö tälle ledille on runsaat 2000 lumenia (25 asteen lämpöön skaalattuna) eli alle 2000 lumenia 85 asteen reaalitoimintalämpötilassa vakiojäähdytyksellä.

Omakohtaista kokeilua vaatii sopivan tehokkaan jäähdytystavan metsästys. Tärkein kriteeri kokeiluissa on löytää se piste, jossa valo ei enää kirkastu sähkötehoa lisättäessä, vaan valo alkaakin himmetä. On löydetty "liian kuuma" toimintateho ledille+jäähdyttimelle. Pysytään tämän ylikuumuuspisteen alapuolella lopullisen käyttötilanteen aikana. Tai otetaan pykälää järeämpi jäähdytin käyttöön.

(Äly)KÄNNYKAMERAA voi väärinkäyttää valoisuusmittarina: katsotaan mitä aukkoa ja suljinaikaa kamera käyttää kun otetaan kuva ledillä valaistavasta katosta tai seinästä huoneen sisällä. Ei tarvitse edes kuvaa ottaa, katsotaan kameran parametreja reaaliajassa älykännyn näytöltä. Onnistuu ainakin Lumia-kännyillä.

Silmään EI SAA luottaa valon määrän arvioinnissa. Silmä on täysin kyvytön kertomaan valoisuuden määrästä tai muutoksesta. Parilla kympillä voi netistä ostaa surkean valoisuus- eli luksimittarin. Vaikka sen absoluuttisiin arvoihin ei voi luottaa, kyllä silläkin löytyy ylikuumuuspiste ledille kuin ledille.



Kertauksena jälleen parin ledivalmistajan ledien arvoja samaan 25 asteen toimintalämpöön määriteltyinä, eli vertailukelpoisina:
http://flashlightwiki.com/Cree
http://flashlightwiki.com/Nichia

Käytännön toiminnan maksimilämpö esim. Nishilla on karmaisevan kuuma 150 astetta. Ledi on himmeämpi kuumennuttuaan, joten jäähdytystä parantamalla saadaan enemmän lumeneita ledistä ulos. 85 asteen toimintapiste on uusilla CREE-ledeillä standardi, joten kyseiseen lämpötilaan ledi saa lämmetä ja se kestää mitälie 50000 tuntia moista elämää. Talvipakkasen avustamana saadaan enemmän valoa jos halutaan, ja halutaan tietysti. Sisällä ei käytännössä ikinä saa lediä 25 asteessa pysymään, eikä kannatakaan, vaikka homma onnistuisikin peltier/kompura/nestetyppijäähdytyksellä. Tarkoittaa, että ulkona ledi on aina kirkkaampi kuin sisällä. Sopii hyvin kuvioon, koska musta asfaltti huutaa valoa avukseen.

Vaikka superjäähdytyksellä saisi 15 % lisää kirkkautta, se superjäähdytys syö sähköä tai nestetyppeä, joten mitään taloudellista hyötyä ei saavuteta. Maltillinen jäähdytys ja maltillinen ylikellotus on järkevämpi kukkarolle; kompromissi raudan ostohinnaan ja sähkönkulutuksen kanssa. Alikellotus ei kannata taloudellisesti, koska kestäisi useita vuosia kuolettaa kalliit ledit, vaikka sähköä hieman säästyisikin parantuneena hyötysuhteena. 67 lumenia per watti saadaan vaihdettua 160 lumeniksi per watti, mutta alikellotettavien ledien ostoon menee kymppejä...satasia rahaa. Ikinä ei sähkölaskussa saa takaisin niitä rahoja.

Kannattaako loistelampusta lediin vaihtaminen rahallisesti? Juu, minun tapauksessani kannattaa kun kikkailee käytettyjen osien kanssa. Pikaisesti laskin, että 15 euron kustannukset, joita kahden Nichia-ledin lamppuni tulee yhteensä vaatimaan, kuoleutuu yhden vuoden sähkölaskun alenemisena. Jatkovuosina säästyy 15 euroa sähköä per vuosi kun poltan itse rakennettua ledilamppua enkä loistelamppua 15 tuntia päivässä.
Nämä tarvikkeet siihen tarvitaan:
10 € , 2 kpl ledejä
02 € , kännylaturi-hakkuripoweri verkkokauppacomin alelaarista
03 € , sarjavastuksiin ja romusiiliin/alumiinilevyyn

Eipä löydy 92-värinpuhtausluokan ledilamppua kaupasta 15 eurolla, mutta itse sen siis voi rakentaa. 10 eurolla minun tapauksessani, koska muu sälä löytyy jo ennestään. Ei paha.
.

 

Löysin hyvän ledivalaisimen WC:hen ja pesuhuoneeseen.
http://www.lumenluxstore.fi/Airam-Ocean-kylpyhuonevalaisin-pistorasialla
Valaisimessa on hyvä ja tasainen valo. Kaikki yksityiskohdat näkyvät hyvin WC:n lattiassakin. Ei olisi voinut parempaa valaisinta saada! Valaisimet asennettiin seinälle peilin päälle. Pistorasialäpän saa lukittua aukiasentoon.
Lediputkea ei voi vaihtaa, mutta ei ole tarviskaan, kun ottaa huomioon, että se kestää varmaan 20-30 vuotta. Laadukas Airamin valaisin ja vielä kotimaista työtä.

 

Jos etsii E27 hehkulampun korvaajaa, niin Airamin LED-päärynälamput ovat yllättävän hyviä. Ostin kokeeksi 6W/470lm mallin kympillä ja hyvinhän tuo loistaa. Valo muistuttaa ainakin itselleni riittävästi perinteisen hehkulampun valoa.

 

Sähköosaajille kysymys: Kolmen spottivalon 12 V valaisin ei toimi kun siihen vaihtaa ledipolttimot. Lamput vain välähtävät kun katkaisijasta kääntää. Kun laittaa sekaan yhden halogeenin, kaikki kolme palavat. Missä vika? Arvaan että elektroniikassa, mutta mikä? Pohdin että ledeissä ei riitä kuorma ja laitoin niiden rinnalle vastuksen, jonka mitoitin antavan saman lämpötehon kuin halogeenilamppu, mutta ei auttanut. Näitähän saa viritellä "miten haluaa" kun on tosiaan 12V.

 

Minulla oli aikanaan tuo sama ongelma. Käytin yhtä halogeenia aika kauan ledien kanssa, jolloin homma toimi. Kyllästyin sittemmin ja ostin toimivan valaisimen. Tuo kuorman vähäisyys tosiaan silloin oli syynä ongelmaan. Minulla muistaakseni yksi tai useampi ledi välkkyi.
#485» juttua tässä ketjussa.

 

Ok. Yksi erivärinen poltinkin näyttää aika hölmöltä. Enkä silti ymmärrä mistä muuntaja näkee onko kuormana poltin vai vastus? Tuo vastusratkaisu olisi kyllä ihan hanurista sekin -ensin vähentää virrankulutusta typerän värisillä ledeillä ja sitten käyttää saman sähkön lämmitysvastuksessa.

 

Kokeile panna konkka korvaamaan halogeenilamppu. Mikrofaradiarvoa lisäämällä eli konkkaa isontamalla jossain vaiheessa kapasitanssi on niin suuri, että valon sytyttämisen hetkellä konkka emuloi kylmän hehkulangan miltei oikosulunomaista 0,x ohmin vastusarvoa. Jos konkka on elko, kannattaa käyttää bipolaarielkoa, ettei tarvitse miettiä kummin päin sen panisi. Väärin päin oleva elko räjähtää.

Halogeenilampuille suunniteltu hakkuriteholähde voi olla "liian älykäs" eli vittumainen kiusankappale ja kieltäytyä sytyttämästä valoja jos kuorma on "vääränlainen"; halogeenipolttimosta poikkeava. Tehovastus esimerkiksi on vastusarvoltaan lineaarinen, lähes lämpötilariippumaton, kun taas hehkulankapolttimoissa on voimakas lämpötilariippuvuus, halogeeneissa suorastaan järjenvastainen valtava ero suuren käynnistysvirtapiikin ja valaisun aikaisen maltillisen virrankulutuksen välillä.

Jos eli kun halogeenihakkuri sallii laajan kuormitusskaalan, esim. 20...200 W verran halogeenipolttimoita, niin silloin hakkurin älykkyys ei voi käyttää tehotasoa päättelemään onko jokin hullusti vaiko polttimot ehjiä. Tai siis voi päätellä tehon avulla: jos kuorma on alle 20 W tai yli 200 W, silloin hakkuri menee nukkumaan. Mutta jos hakkuri nukahtaa 20...200 W LEDI-kuormituksen alueella, silloin ei ole kyse tehoskaalan lain rikkomisesta, vaan käynnistysvirtapiikin "puuttumisesta". Puute korjataan panemalla 20 W halogeenipolttimo mukaan ledien rinnalle, tai konkka.

Konkan hyvä puoli on nimenomaan se, että se synnyttää käynnistyshetkellä suuren virrankulutuksen ja huijaa hakkurin tekoälyä, mutta sitten kun konkkaan on saatu noin sekunnin kuluttua täysi toimintajännite, sen jälkeen konkka ei enää kuluta lainkaan hukkatehoa. Tai jokunen nanoampeeri vuotovirtaa voi olla, mutta sähkönkulutusta se ei lisää; mittareiden mittaustarkkuus ei nanoampeeriluokkaan yllä.

HUOM: konkkakikka ei toimi vaihtovirtahakkureissa, joissa annetaan lampuille positiivisia ja negatiivisia tehopiikkejä vuorotellen. Näissä tapauksissa konkka hukkaa energiaa harakoille eli lämmöksi, kun hakkurin täytyy vuoronperään purkaa ja ladata konkkaa. Konkka lämpenee käytön aikana, jopa hajoaa jos se on huonolaatuinen.

Kannattaa mitata yleismittarin DC-asennolla (halogeenilampun kera samalla kun valaistus oikeasti toimii) saako lamppu tasajännitettä vaiko vaihtojännitettä. 12 V DC -hakkuri tuottaa mittarin näyttöön +12 volttia tai -12 volttia, riippuen miten päin mittajohdot sattuu liittämään. 12 V AC -hakkuri näyttää 0 volttia vaikka halogeenilamppu palaa iloisesti. Mittarin AC-asennolla sitten voi näkyä 12 volttia. Ja DC-hakkuri näyttää AC-mittarilla mitaten 0 V.

Kun polttimon teho on vakio, niin mitä pienempijännitteinen halogeenipolttimo on (esim. 12 V 200 W 16,66 A), sitä hitaammin se syttyy ja sitä suuremman virtapiikin se kylmänä vaatii alkaakseen hehkua. Suuri virta nimittäin vaatii paksun hehkulangan ja sen massa on suuri. Pieni virta ja suuri jännite (esim. 230 V 200 W 0,87 A) vaatii kevyen hennon hehkulangan, joka lämpiää nopeasti ja alkaa tuottaa valoa äkkiä.

Konkan pitää olla 12 voltin systeemissä melko iso möhkäle, suuri kapasitanssi. 24 ja 50 voltilla riittää pienempi kapasitanssi ja 230 voltilla oikein pieni. Tosin verkkojännitekonkat ovat fyysisesti muita kookkaampia eristevälin kasvamisen vuoksi. 325 voltin jatkuva jännitekesto pitää olla verkkojännitekonkassa, mieluusti 400 V malli ostetaan, jopa kilovolttinen varmuuden vuoksi. Jos hakkuri nimittäin sattuu tasasuuntaamaan verkkojännitteen ja antamaan 325 voltin pulsseja lampuille. Pulssien kestoajan pituuden rajoituksella syntyy 230 voltin tehollinen keskijännite lediin, mutta niiden pulssien oikea piikkijännite voi siis olla 325 V ja konkan täytyy se kestää räjähtämättä.



En ole lukenut monenko voltin valosysteemistä te nyt puhutte, mutta nyrkkisääntö olkoon se, että jos modataan verkkojännitteisiä osia, modaajan täytyy todellakin tietää mitä on tekemässä. 50 voltin tai sen alle systeemit ovat turvallisia modata, mitään kovin vaarallista ei pääse tapahtumaan, kunhan ymmärretään elkojen polariteetin kunnioitus.

.

 

Ulostulojännite on nimellisesti 12 V vaihtovirtaa. Mittasin valojen palaessa 41.6 V (AC) tyhjästä liittimestä, mutta varmaan se lähelle tuota 12 V tippuisi jos kuormaa olisi (??). Ei nyt satu bipolaarielkoja taskuista löytymään. Paska.

 

Hei, missä ihmeessä on kaikki E27 kannalliset kiskovalot? Ei sitten löydy mistään. Tuli hommattua muutama paketti noita hobbyhallin tarjous Philips Hue lamppukittejä ja tarvitsisi laittaa kattovalaistus uusiksi vanhojen GU10 tieltä. Huet eivät ole mitenkään erityisen kirkkaita, joten ajattelin kuuden polttimon kiskoja, mutta herranjestas, kun ei edes löydy tavallisia E27 kattovaloja useammalla, kuin yhdellä polttimolla. Tämän tyyppinen ratkaisu olisi hakusessa 3-6 lampulla. Kiskoa ei tarvitsisi olla oikeastaan, kuin 1-2m.

 

http://www.taloon.com/valaisinkiskot/7454/dg tuossa kiskoa ja http://www.taloon.com/kiskovalaisimet/7453/dg tuossa spotteja kiskoon.

 

Kiitos tuosta. Eivät oikein omaan makuuni vain sovi, vaikka valinnanvaraakaan ei hirveästi ole. Löysin nyt kuitenkin jonkinlaista Suomesta

http://kauppa.pkst.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/18032009-133761/Products/%22Bullet%201105%22

Vähän vain arvelen, ettei varjosimelliset lamput sovi E27 Huelle, joka on tarkoitettu laaja-alaiseen valaisuun, eikä kohdevaloksi. Englannista taas löysin tuollaisen avonaisen, mutta menee aika hankalaksi.

http://www.lyco.co.uk/e27-spot-3-circuit-track-light-white.html

Täytyy joko alkaa pelleillä E14->E27 adaptereilla tai keksiä muuta. Tavoite on tosiaan korvata huoneen kaikki kattovalot Hue'illa, joita on 6 kpl. Tila on n. 20m2. Huonekorkeus matala, n. 230. Muutama paikka seinävalolle löytyy ja katossa kaksi valopistoketta. Ideoita?

 

Olen koittanut etsiä kivijalka- ja nettikaupoista kohtuuhintaisia 4000K värilämmöllä olevia LED-valoja noilla E27 ja E14 kannoilla. Jos jostain sattuu tuon suuntaisia löytymään on hinta vähintään 20e/kpl joka on tietysti aivan liikaa, esim kattospottiin menee 4kpl lamppuja eli hintaa tulisi pahimmillaan jo tuohon melkein 100e! Jostain syystä 3000K värilämmöllä tarjontaa on ihan perustokmanneista lähtien.

Eli olisiko heittää vinkkejä tai suoria linkkejä esim ebayhin tai muihin vastaaviin jota joku olisi testannut ja todennut lamput toimiviksi? Energiansäästömallisinahan noita speksit täyttäviä lamppuja kyllä löytyy esim Bauhausista noin 10e hintaan eli joutunen kääntymään siihen suuntaan jos ei muuta löydy. Kiitos!

 

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/valaistus/lamput

Kaikissa ei ole värilämpötilaa mainittu, mutta Airamin kotisivuilta löytyy tarkemmat tiedot:
http://www.airam.fi/tuotteet/lamput/led-lamput/

 

Ohhoh, kiitos. Otetaanpa muutama kappale 3 vuoden kestoiseen testiin.

 

Huomasin äskettäin, että Turkulainen päivänvaloratkaisuihin pitkään (>15v) erikostunut valaistussuunnittelu- ja myyntiliike Ad-lux on siirtymässä lähes kokonaan loisteputkista led-ratkaisuihin. Lupaavat ledeilleeen (lähes) yhtä hyvää väritoistoa (CRI=93), kuin myymilleen loisteputkille (CRI=96).

Ilmeisesti LEDit pystyvät nyt kilpailemaan myös laadukkaan väritoiston osalta. Onko tiedossa halvempia ostopaikkoja laadukkaille päivänvalolediratkaisuille (~5500K, CRI >90)?

 

Lidlissä on parasta aikaa myytävänä LED-valaisimia, joissa on 28 lediä sisällä. Sellaisia plafondin mallisia pyöreitä, kahta kokoa. Kävin hakemassa sellaisen 34cm halkaisijaltaan olevan ja vaihdoin wc:n nykyisen hehkulampulla toimivan valaisimen paikalle. Erittäin positiivinen parannus valaistukseen ja hintakaan ei ollut paha, 19,90€.

 

en nyt tiedä liittyykö aiempaan keskusteluun mutta oma toteutus on jotakuinkin tämännäköinen.
katso liitettä kämppä1.jpg
katso liitettä kämppä2.jpg

Psykedeelisyys kunniaan, aika hyvin saa myös lähelle päivänvaloa.

 

http://www.yujiintl.com/high-cri-led-lighting

Vuosikausien (2008 aloitin metsästyksen) ledisaalistamisen ja testilediostojen pettymysten viisastamana siirryn suoraan parhaaseen lediluokkaan (CRI 98) niin kotivaloissa kuin fillarissakin. Vaikka pettymys niistäkin seuraisi (kun ei ole CRI 100), niin mielenrauha säilyy, koska parempaakaan vaihtoehtoa ei ole. Toistaiseksi. En enää jaksa etsiä puolihyviä ja melkein riittäviä ledejä. Menee hermot ledien puutteiden takia. Etenkin R9 ja R12 -sävyt toistuvat surkeasti jos ledi ei ole parasta mahdollista laatua.

Kuinka kallista on hyvä ledivalo? 4 euroa maksavan PiliTeeman loistelampun (30 W 4000 kelviniä 1900 lumenia) korvaaminen Parhailla Ledeillä (25 W sähkönkulutus) maksaa suunnilleen 100 euroa rahteineen veroineen. Enemmän tai vähemmänkin voi maksaa, riippuen millaisia valmislamppuja tai irtoledejä valitsee. Mutta hintaluokka on pyöreästi ottaen tuollainen; "100 euroa per lamppu".

Teen portaattomasti sävynsäädettävän ja kirkkaussäädettävän valaistuksen, jossa noin 3000...5600 kelvinin alueella voi itse säätää värisävyn mieleisekseen, samoin kirkkauden. Fillarikäytössä käytän myös portaatonta pulssitaajuussäätöä huomionherätystarkoitukseen. Normaalisti sykkimätöntä valoa tuotan fillarissakin, videokameran takia. Kotona en siedä mitään valon pulssittamista.

Ostan siis lämpimän sävyisiä sekä viileämmän puhtaan valkoisia ledejä ja miksaan niille eri määrän sähköä.

Kyseisen firman ledituotteet soveltuvat sävymiksaamiseen, koska valon "taajuusvaste" pysyy melko vakiona eri ledimalleista toiseen, koska fosforit ovat samoja ökykalliita.

Jos miksaa kahden eri firman erisävyisiä ledejä toisiinsa, niin siinä käy helposti niin, että 50/50-valosuhteella taajuusvaste on tasaisin ja sävyntoisto hyvä, mutta kun toinen ledi alkaa dominoida kirkkaampana, vaste alkaa piikittää eli sävyntoisto huononee. Poistuttaessa 50/50-suhteesta valon LAATU huononee. Kahdella huonolla erisävyisellä ledillä ei kannata tehdä portaatonta sävynsäätöä, mutta niillä voi tehdä kiinteäsävyisen hyvän valon, jossa toisen ledin kuopat kompensoivat toisen ledin piikkejä ja päinvastoin.