Pitää ruveta varmaan suunnittelemaan tota aktiivisuodinta. Minkäslaisia komponentteja niissä kannattaa käyttää? Onko muuttunut mihinkään sitten tämän ohjeen http://www.geocities.ws/petripyk/jakosuotimet.htm . Että onko vieläkin vastuksissa paras vaihtoehto toi metallikalvovastus? Entä mitä konkkia, polyesterikonkat? Operaatiovahvistimiksi suositeltiin tuolla ohjeessa TL072, TL074, NE5532AP, OP275, LT1028, AD797, OPA2134, OPA4134, NE5534, OP27, OP37, LM837. Mitäs eroja näillä on, mikä olis "paras"?
Metallikalvovastukset OK, samoin polyesterkonkat, varmaankin 1-puolisella käyttiksellä toimivan kytkennän teet, niin signaalin tulon ja lähdön DC-erotukseen voi käyttää mainiosti elkoa, siellä kun on DC-jännite elkon yli, toimii maniosti. Kerkoja ei kannata signaalitielläkäyttää. Noi kaikki oparit on aika hifiä käyttötarkoitukseen nähden. Tuo perus TL07x lienee järkevin, riittävän riittävän kohina, pieni virrankulutus ja anteeksiantavainen kytkennän toteutuksen suhteen.. Se blasterin D-luokan vahvistimen kohina kuitenkin on jyrää oparin aiheuttaman, joten ihan turha mitään pienikohinaista, virtaa reilusti enemmän kuluttavaa käyttää. Jos se toimii 1-puoleisella käyttiksellä, sitten ei ongelmaa, kunhan sopiva dc on tarjolla.
Olettekos laskeneet kotelot jollain ohjelmalla vai miten? Itsellä on toi Visaton ws20e 4ohm, ja yritin tällä ( http://www.autosound.fi/ohjelmat/bbd/index.htm ) laskea, mutta näytti jotain -60litaa... Ja tarkotus olis tehdä mahd. pieni, joten olisko sitten suljettu kotelo parempi? Pitäiskö sitten nuo 2-tie koksut sulkee pois tästä basson kaikukopasta?
WinISD Pro on yksi toimiva ohjelma, mutta eipä tuollaisten elementtien kohdalla paljoa voi tai pysty suunnittelemaan. Softathan yleensä ilmoitaa jonkun kotelokoon, kun elementin ottaa käyttöön, itsehän siinä sitten pystyy muokkailemaan koteloa mieleisekseen. Elementin Qts pitkälti päälle 1, joten umpikoteloon. Joten niin iso umpikotelo kuin mahdollista, 20-30 litraa vaikkapa jos onnistuu. Melkoinen bassopiikitys tulee alle 100 hertsin, mutta eipä se ulkokäytössä haitanne. Ja koksut omiin koteloihin, muuten ne lepattaa bassojen tahdissa eri suuntaan ja kumoaa basson toistoa. Eivät isoja koteloita varmaankaan vaadi, riippuu kuinka alas pitäisi toistaa niillä.
Tuolle WS20E:lle on nyt tulossa vähän reipas 10l kotelo. Voishan sinne tietty laittaa vanua, niin kotelosta tulisi tavallaan "isompi". Yhtään ei tiedä mikä sitten on viritaajuus tässä vaiheessa, kun ei sitä voi oikein laskeakaan millään... oisko jotain vajaa 100hz. Niin sitten pitäis tehdä aktiivialipäästösuodin jonka jakotaajuus on n. 120hz. Ja sitten myös aktiiviylipäästösuodin jonka jakotaajuus olis myös 120hz koska siitä sitten jatkaa 2-tie koaksiaalikaiuttimet, jotka toistaa sinne 20khz asti sitten.. Tulisko toimiva vai mitkä olis sopivat jakotaajuudet? Sekä voisitteko laskea minulle nuo aktiivisuotimet (siis niiden komponentit), koska ei noista TI:n tai diyco:n ohjeista oikein saa selvää. Kun niissä kysytään paljon muutakin kuin jakotaajuus, ja muutahan ei luonnollisesti mulla ole tiedossakaan.. Ja mikä ihmeen ykspuolinen käyttöjännite? Mulle tulee akku, niin kyllä siinä ihan ykspuolinen se on, eikä monipuolinen...
Jos se on WS20E suljetussa kotelossa, niin ei sillä mitään viritystaajuutta ole, eikä tuolle elementille muuta kannata käyttää. Ja tuo 120 Hz:n alipäästö sille aivan turhan matala, passopiikkikin tuossa minikotelossa niillä taajuuksilla, joten johonkin 200 Hz:n paikkeille jakoa kannattaa suunnitella. Melko selkeät laskukaavat suotimille löytyy myös tuolta: http://www.linkwitzlab.com/filters.htm#2 Yksi- tai kaksipuolinen käyttis, sulla on 1-puolinen, eli sinun tarvitsee DC-taso muuttaa käyttiksen puoliväliin, jotta saat signaalin menemään läpi suotimesta. Eli käytännössä konkka tuloon ja lähtöön. Edit: Tuossahan juuri ketjun 94 sivulla oli (HP)suotimesta 1-puolisella käyttiksellä juttua... Edit 2: Siis jotain tuontyyppistä, tuossa noin 200 Hz jako. V3 signaalin tulo. opariksi joku TL072 tai vastaava. Toimii 10-32 voltin käyttiksellä. katso liitettä ScreenHunter_01 Jul. 17 10.31.jpg
Tässä meitsin ja duunikaverin "ghettokärry" http://oi44.tinypic.com/ieqvdd.jpg Tarkotuksena pistää toho deskille dj controlleri ja macin 13'' läppäri! Käytiin tänää koeajaa ja akut kesti about 6 tuntii luukutusta. Pitää tuplata akut ja saadaan ~12h menoa. Oli jengil hyviä ilmeitä kun työnneltiin kärryjä ja joku herra patenttitoimistosta tuli hehkuttamaan että pitäs patentoida koko kärry! check! Eli kyseessä siis lastenrattaat mihin on ahdettu Aktiivi pa-kaiutin, akut & vaihtosuuntaaja.
Kiitoksia valmiista sähkökaaviosta! Mutta minkäs tehonkestosia vastukset tarvis olla? Ja mikä olis max. jännitekesto konkilla? meneekö se käyttöjännitteen mukaan, eli jos mulla on 12v akku niin joku 13-14v konkat? Entä onko tuossa sähkökaaviossa suodatettu bassolta "liian matalat" taajuudet pois?
Kaikki vastukset käy, eli jos perinteisiä jos käytät jotain 1/8-1/2 wattisia varmaankin. Käytännössä polyester tai muitakonkkia ei ole 50/63V pienemmällä jännitekestolla, suurin osa tuolla voltin luokkaa, tulo ja lähtökonkat puolet käyttiksestä ja oparien suotokonkat tietenkin pitää olla akkujänön kestävät. Ei ole bassokanavan ylipäästöä, joku tuollainen yksi aste lisää (myös lähdön 1u/4k7 lähdössä osa sitä) esimerkiksi: katso liitettä ScreenHunter_01 Jul. 22 17.00.jpg Siinä myös lisätty R15/R16, joilla saa vain bassokanavaan lisää vahvistusta, jos basso epäherkempi kuin yläpään toistin.
Kiitoksia avuista. Jakosuodin vaikuttaa toimivan. Onko kuitenkin normaalia, että suodin päästää esim n. ~20hz:kin vielä vaimeasti läpi(niin että sormella tuntee kun kalvo liikkuu, muttei kuule)? Huomasin kuitenkin suuren eron kun kokeilin ilman jakosuodinta. Mutta sitten itse ongelma; Puhelin ei "tunnista" äänilähdettä kun plugin kytkee kiinni (liian pieni/suuri vastus?). CD-soitin ja tietokone kyllä tunnistaa. Onko tähän ehdotuksia?
Jakosuodatin vaimentaa ei toivottuja taajuuksia jyrkkyytensä mukaan, ei siis mykistä signaalia totaalisesti poikki jakotaajuuden kohdalta. eli jakotaajuudesta ja jyrkkyydestä riippuen se 20hz:n läpivuotaminen ei vielä olisi mahdotontakaan.
Unohtunu ihan kokonaan laittaa valmiista blasterista kuvaa. Drakminin ekasta masiinasta haettu ulkonäöllisesti vaikutteita, lopputulos ei toki ihan niin hyvä ole katso liitettä WP_000136.jpg katso liitettä WP_000145.jpg
katso liitettä kuva.jpg Ghettoblasterin teko innostus lakkasi, joten tässäpä ois nyt jollekkin valmis paketti hyväksi havaittuja osia! Suren 2 x 25w vahvistin +johtoja 6s 5000mah Lipo akku Lipo laturi Turnigy Accucell 6 ja sille virtalähde Visaton bg 17 elementit ja niille ritilät Kaikki osat on siis täysin uusia ja omissa paketeissaan. Tästä nyt kaikki tarvittava kerralla hintaan 170€ sisältäen postikulut! Kysellä voi osoitteesta: jaska_axelsson@hotmail.com
Nyt pitäisi sitten monottaa puhelimesta tuleva signaali aktiivisuotimelle. Eli puhelin(stereo)-->2kpl mono-signaalia. Eli jakosuodin on vain 1.1-kanavainen, eli basso ja ylä-taajuus. Mutta minkäkokoiset vastukset nyt laitetaan piuhojen väliin kun ne yhdistetään ja miten? Kiitos jo etukäteen! Edit: Ainiin, vahvistin on vma2015 ja sen sisääntuloimpedanssiksi on ilmoitettu >10k, en sitten tiedä vaikuttaako tämä, kun sitä ennen on kuitenkin aktiivijakosuodin. sen sisääntuloimpedanssista en tiedä koska ainakaan yleismittari ei näyttänyt mitään järkevää (luku kasvoi kokoajan), mutta tässä sen kaavio https://www.dvdplaza.fi/forums/attachment.php?attachmentid=16368&d=1374046381
Noh, monoääni alko kulkeen kun laitoin kaksi 5kOhmin vastusta liitokseen. Mutta nyt huomasin että basso alkaa särkemään kun laittaa lisää volaa. Vahvarin tehosta tai jännitteestä ei voi johtua, koska kun laittaa musaa suoraan vahvistimeen (aktiivijakosuodin otetaan pois välistä), niin bassot taas ei särje.. Eli voisko vika olla jakosuotimessa tai monotusliitoksessa? tässä vielä jakosuotimen kaavio https://www.dvdplaza.fi/forums/attachment.php?attachmentid=16368&d=1374046381
En ole lukenut mitä kaikkea asiaasi liittyy, mutta nopeasti vilkaistuna kuvasi mukainen jakosuodin on sellainen, että se vaatii ehdottomasti hyvin reguloidun teholähteen, jolla ei saa olla "mitään yhteistä" itse tehovahvistimen kanssa, jos hieman karrikoidaan. Eli jos tehovahvistin aiheuttaa jännitenotkahduksen käyttöjännitelinjassa bassoiskun aikana, ja se notkahdus pääsee edes lievänä läpi aktiivisuotimen käyttöjännitteeseen asti, niin särö nousee heti pilviin. Siksi, koska konkka C5 (yleensä elko), joka ylläpitää valeaudiomaata, ylläpitää energiavarastossaan isompaa jännitettä kuin mikä on bassoiskun aikana tapahtuva käyttöjännitteen puolikas. Kuvitellaan siis tilanne, jossa vallitsee 12 voltin käyttöjännite kun musa soi hiljaa. Tällöin C5-konkan yläpää eli elkon tapauksessa plusnapa näyttää tasan 6 volttia ja tämä 6 volttia vahvistetaan jänniteseuraajana toimivalla operaatiovahvistimella U3, joka antaa ulos puskuroidusti 6 V. Tämä 6 V toimii "nollana volttina" audiosignaalille, joka voi vaihdella +-6 voltin alueella suhteessa audiomaahan eli 0...12 voltin alueella suhteessa käyttöjännitteen todelliseen nollaan volttiin. Kun bassoisku kyykyttää teholähteen, ja sen jännite putoaa vaikkapa 10 volttiin, niin sen jälkeen jakosuotimenkin käyttöjännite on enää 10 volttia ja operaatiovahvistimet toimivat välittömästi tällä 10 voltilla alkuperäisen 12 voltin sijaan. Äkillisestä käyttöjännitemuutoksesta huolimatta audiomaa pysyy edelleen 6 voltissa, koska konkka C5 ylläpitää energiavarastoaan melko pitkään, useiden sekuntien ajan. Konkkaa lataa hitaasti R5 ja purkaa hitaasti R6. Operaatiovahvistin U3 ei periaatteessa ota eikä anna energiaa konkkaan, se vain nuuskii mikä jännite konkassa vallitsee. Aktiivisuotimen sisäinen pelivara signaalille on enää -6 ... +4 volttia suhteessa C5-konkan luomaan audiomaahan. Tällainen käyttöjännitealue kyllä vielä riittää normaaliin toimintaan. Mutta audiosignaali itsessään, se ponnahtaa tavallaan 1 voltin verran ylikorkealle tasolle, ollen tasoa plus 1 V suhteessa operaatiovahvistimien näkemään "nollaan" eli käyttöjännitteiden puolikkaaseen (+5 V). Operaatiovahvistimethan toimivat nyt tavallaan +-5 voltin alueella koska käyttöjännite notkahti 10 volttiin. Riippuen signaalin vahvistamisen määrästä 1 voltin liiallinen "nollataso" voi johtaa pelivaran loppumiseen ja operaatiovahvistimissa tapahtuu jänniteleikkautuminen. Oli miten oli, käyttöjännitteen minkäänlainen pumppautuminen ei ole sallittua, pitää järjestää hyvä regulaatio aktiivisuotimelle. Ellei ole tarjolla reguloitua tehoa suotimelle, niin siinä tapauksessa pitäisi "jäykentää" valeaudiomaarakentajan tehosyöttöä eli vastukset R5 ja R6 vaihdetaan tehovastuksiksi, tyyliin 100 ohmia 2 W. Tällöin 12 voltin käyttöjännitteellä noihin vastuksiin katoaa 60 mA virtaa eli 720 mW yhteensä, 360 mW per vastus. Myös konkan C5 pienentäminen nopeuttaa sopeutumista käyttöjännitteen muutoksille. En ole simuloinut suodinkytkentää, mutta joku voisi naputella tuon kytkennän simulaattoriin ja katsoa mitä tapahtuu ulostulojännitteelle kun KÄYTTÖJÄNNITE moduloi, ollen vaikkapa kanttiaaltoa tai siniaaltoa jännitealueella 10 ja 12 volttia, tai mikä se haluttu käyttöjännite nyt kullakin onkaan. Jos voisit äänittää mikrofonilla kaiuttimen ääntä, tai suoraan sähköisesti aktiivisuotimen tai päätevahvistimen perästä, miltä puhdas siniaalto (esim. 50 Hz) "näyttää" aktiivisuotimen käytön aikana, niin se paljastaisi nopeammin mistä on kyse. Kaikista kätevintä on älykännykällä kuvata videota tai äänittää ääntä ja sitten tallenteen ääniraita viedään johonkin audioeditorisoftaan, josta välittömästi näkee onko aaltomuoto normaali vai ei. Jos kännykässä jopa olisi jokin audiosofta asennettuna (oskilloskooppinäkymä), näkisi reaaliajassa miltä signaali näyttää. Halvan 50 Hz siniaaltogeneraattorin saa tehtyä tavallisesta hurisevasta 50 Hz verkkomuuntajasta eli vanhanaikaisesta kännylaturista sun muusta pienestä verkkolaitteesta. Ei kevyt hakkuriversio vaan painava kunnon 50 Hz möykkymalli. Paras olisi sellainen muuntaja, jonka antojännite on 1 voltti tai jotain muuta pientä. 5...12 voltin muuntajan perään voi liittää tavallisen audiopotikan tai trimmerin (1000...10000 ohmia) ja sillä sitten alennetaan muuntajan antama antojännite turvalliselle noin voltin huiteville. Kun tämän voltin tasoisen verkkohurinan syöttää aktiivisuotimeen, pitäisi suotimen annossa näkyä tavanomainen nätti 50 Hz siniaalto. Ainakin suotimen alipäästöosuudesta sen saa esille. Volumetasoa nostettaessa aktiivisuodin alkaa ulostaa siniaaltoa, jonka jompi kumpi päälaki on leikkautunut vaakasuoraksi eli pyöreä kumpu onkin tasalakinen. Tai jotain. Turha teoretisoida sataa tuntia missä vika piileksii. Nopeampaa on joko mitata tai simuloida asia. Ehkä suodinkytkennän suunnittelija osaisi kertoa mitä edellytyksiä suotimen turvallinen käyttö vaatii, esim. reguloidun powerin tai nykyistä suurempikapasitanssisen ottoerotuskonkan C6 tai antoerotuskonkat C8 ja C9. Minä en kyseistä kytkentää tajua ellen opiskele sitä sata tuntia putkeen, olen sen verran idiootti. Ymmärrän vain ne kytkennät, jotka itse olen alusta alkaen suunnitellut. Enkä ikinä tee tällaisia yksipuolijännitteisiä kytkentöjä, koska ne "paukkuvat" aina kun käyttöjännite herää tai nukahtaa tai kytkentä muuten vain tulee hulluksi leikkaamisen tai värähtelyn takia. Kaksipuolijännitteiset kytkennät ovat kaltaisilleni idiooteille turvallisempia, kartiot eivät lentele pitkin lääniä vaikka livenä liittäisi piuhoja kiinni ja irti, kunhan maataso aina kytkeytyy ekana ja irtoaa viimeisenä. .
Mikähän opari on käytössä ja mikä on käyttis? Jos joku 072, voi oparin lähtöjännitealue rajoittaa ja leikata. Mutta pitäisi siitä niilläkin 2-3 volttia peaktopeak mennä läpi DVB-G:n mainitsemassa jännitteen notkunnassa 12-10V jännitteellä. Ja tuon virtuaalimaan pitää olla jäykkä (ei seurata käyttistä), muuten ne käyttiksen notkunnat näkyvät signaalilähdössä. Koska tulosignaali maa on kytketty powerimaahan ja samoin vahvistimen päässä. Ja niitä 100k vastuksia pienentämällä tilanne huononee, lähtösignaalissa näkyy jännitteen notkunta. Nyt ei jaksa simulointikuvia laittaa.
Kiitos vain vastauksista! Käytössä on siis TL072 2kpl. Käyttöjännite on 12V. Mittailin että jännite ei tainnut laskea akussa kuin pari millivolttia bassoniskuissa... No, jos kumminkin hommaa jonkun hakkurin, niin olisko esim. nämä käypiä: https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=10-437-14&toc=19196 https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=10-435-29&toc=19201 tarvitseeko olla galvaaninen erotus? Virtuaalimaa? Jäykkä? voisitko hieman valaista.. ihan akun miinus-navasta on maa otettu jakosuotimeen. kokeilin kyllä muuttaa jakosuotimen maan paikkaa kuulokeplugin kylkeen, mutta ei vaikutusta..
Onko oparin SISÄLLÄ inputeissa suojadiodit? Joku epälaiskempi voisi senkin ottaa datalehdistä selville... katsoin itse: Texas Instrumentsin valmistamassa mallissa ainakaan ei ole diodeja sisällä, joten vika ei ole siinä seikassa, mutta kerrotaan nyt kuitenkin tämäkin varoitus: Spoiler Homma menee nimittäin niin, että jos on diodit, niin sitten oparin signaalin ottonavoissa voi esiintyä vain alle +-0,7 voltin jännite-ero napojen välillä, tai jotain siihen tyyliin. Siis plusnavan ja miinusnavan välillä ei voi esiintyä esim. 2 voltin jännite-eroa, koska jompi kumpi diodi leikkaa jännitteen siihen noin 0,7 volttiin. Tällaiset yliohjaus-suojadiodit estävät oparia toimimasta "tasajännitevahvistimena". Diodisuojattu opari kelpaa ainoastaan pienitasoiselle vaihtovirtasignaalille, ja silloinkin vain siinä tapauksessa, että ottonapojen jännite-ero (tasajännite) pidetään kurissa. Nopein konsti olisi tilapäisesti vaihtaa opari toisenmalliseksi (diodittomaksi), etenkin jos on käytetty mikropiirikantaa, kuten aina kannattaa käyttää, koska se mahdollistaa oparin vaihdon muutamassa sekunnissa. Vaikka aktiivisuotimen oton ja annon dc-estokonkat estävät tasajännitteen pääsyn ulkomaailmaan, audiosignaali voi silti laitteen sisällä toimia hyvinkin suuren tasajännitteen päällä kelluen, ja se ei ole sallittua diodiottoisen oparin kanssa toimittaessa. Kytkennät pitäisi suunnitella niin, että ne soveltuvat juuri tietyn oparityypin kanssa käytettäväksi. Esim. minä en koske diodillisiin opareihin, koska haluan sallia täysin vapaat jännitealueet ottopinneissä. Pystyy mittaamaan sekä toistamaan tasajännitteitä tai vaikkapa 0,01 Hz taajuutta jos haluaa. Yliohjaukselta suojautuminen pitää tehdä muulla tavalla kuin oparin sisäisin diodein. Sisäiset diodit pilaavat äänenelaadun huomaamatta, heti jos laite on viallinen tai joku muu outo tilanne päällä, kuten on nyt kysyjällä. Se, että volumetason kasvatus tuo ongelmia kuuluville, viittaa juuri suojadiodityyliseen leikkaamiseen. Mutta miksi leikkaaminen tapahtuu, sitä pitää kysyä kytkennän suunnittelijalta. Ehkäpä opari vain on rikki ja sillä sipuli. Vaihda tilalle toinen (samanmerkkinen tai muunlainen) niin ongelma saattaa poistua. Kannattaisi mitata yleismittarin vaihtojännitealueella, että montako volttia menee aktiivisuotimeen sisään, ja montako volttia tulee ulos. Jos sisään menee enintään voltti tai kaksi, sekä ulostulossa näkyy jotain vastaavaa, se on ihan normaalia ja äänen pitäisi pysyä puhtaana. Jos suotimesta ulos tulee 5 volttia tms., se on liikaa ja kyse on normaalista yliohjautumisesta; äänen pitääkin mennä särölle näin rajulla yliohjauksella. Jos oikeasti halutaan 5...15 voltin signaalitasoja niin silloin tarvitaan erillinen järeä linjavahvistin jakosuotimen perään. Tai pitää muuttaa jakosuotimessa olevien viimeisten vahvistusasteiden gainia isommaksi ja samalla isontaa käyttöjännitettä. MUTTA en usko tästä olevan nyt kysymys, koska ei tarvita mitään viiden voltin antojännitteitä ohjaamaan puheena olevaa digitaalista päätevahvistinsirua. Jostain tuntemattomasta syystä aktiivisuodin sisäisesti yliohjautuu ja sillä sipuli. Viallinen komponentti/juotos tai viallinen kytkentäkaava. Tuijotin kytkentää pari tuntia ja ymmärsin jokaisen komponentin tehtävän, mutta en silti tajua miksi vekotin vetää särölle. Niin tyhmä minä olen. .