Acoustic power of driver arvo lasketaan tällä laskurilla -> http://www.linearteam.dk/default.aspx?pageid=acousticpc. Ei ole sama asia kuin tehonkesto. Tuolle Infitylle acoustic power of driver -arvoksi tuo laskuri antaa 0.55 ja kun se syötetään Linearteamin refleksiputkilaskuriin (ks. liite), niin se antaa ihan saman Mach 0.12 arvon kuin WinISD:kin مشاهدة المرفق mach.jpg
Ahaa, eipä ole tuota tullut ennen käytettyä, kun aina on tuota softan pro versiota käyttänyt, se ainakin laskee oikein. Ei sitä WinISD:tä kannata käyttää, siinä on bugeja. Tuon akustisen tehon kautta tapahtuvassa laskennassa on joku virhe, ei jaksa alkaa laskemaan. Tarkemmin ajatellen, virhe tulee ilmeisesti siinä, kun elementti laitetaankin refleksikoteloon, sen tuottama akustinen teho onkin aivan muuta kuin tuon laskurisi tulos. Eli tuo akustisen tehon laskurihan ei huomioi refleksivirityksen tuomaa "boostia" ja akustinen teho on liian alhainen ja antaa liian alhaisen virtausnopeuden. No, joka tapauksessa, 3 kertaa liika suuri ilman nopeus putkessa tuolla 82mm putkella, mikäli tehoa paljon käytössä. Tarkinta vaikka WinISD Prolla, se laskee oikein.
Mikä suositus sitten lienee oikea minimivirtaukselle? Jos yksikkönä Mach, niin se käsittääkseni on sama kuin äänen nopeus ilmassa, eli 1 Mach = 340m/s. Silloin Linearteamin nettisivujen ja WinISD:n suosittelema max. virtausnopeus 0.16 Machia tarkoittaisi ~55m/s. 300W teholla Winisd PRO antaa virtaukseksi 50 litran kotelossa 82mm putkella 23Hz virityksellä maksimissaan ~49m/s, mikä on vielä alle 55m/s. Ehkä tuo mainitsemasi 17m/s on sellainen suositus, jolloin putki ei vielä ahdista ilman kulkua ja 0.16 Mach tarkoittaa sellaista arvoa, että putki ei vihellä?
20m/s pyöristetyillä päillä viheltää ja vinkuu viritystaajudella, mitä on testaillut. Luulen että tuo 55m/s on jo arvo, jota ilma ei edes saavuta (kuin teoriassa) vaan refleksin toiminta on jotain aivan muuta ja varsinkin jos mutka putkessa. Itse olen kerran (enkä enää laita) laittanut loivan 90 asteen mutkan putkeen ja se vinkui aivan mielettömästi laskennallisella 12m/s virtauksella. Joten mieluummin investoin satasen tai pari passiivielementteihin ja viritän niillä "hankalat tapaukset".
Miten olet mitannut ilman nopeuden? Kerrostalossa tuskin tarvii subbarista ottaa kaikkea irti. WinISD Pro:n mukaan jo 50 watillakin tuosta Infinitystä 50 litran refleksikotelossa pitäisi irrota ~100dB:tä.
Onnistuisikohan ilman nopeuden mittaus ultraäänellä? Uä-vastaanotin putken alkuun, lähetin loppupäähän. Vakio-siniaaltoa signaaliksi, ja skoopilla katsottaisiin, mitä vastaanottimessa näkyy. Voisi ehkä toimia...
En ole ilman virtausnopeutta mittannut, vaan ihan elementtien parametrien ja koteloinnin mukaan laskenut teoreettisen ilman virtausnopeuden, saman mitä WinISD:kin saa ulos. Sitten mittaillut elementille menevän tehon syötetystä jännitteestä.
Olisi kans tässä projektina peerlessin xxls 10 alumin, tarkoitus olisi laittaa kyseinen basso putkeen, joka on 5mm seinämiltään paksua pahvia. Tuli mieleen tässä, että pystyyköhän siitä tekemään ollenkaan sujettua, vai meneekö putki basson tuottamasta paineesta rikki. Ripustukset koneistan metallista putkeen ja päädyt myös tulevat olemaan metallia. Toinen vaihto ehto olisi sitten että laittaisi toiseen päähän passiivi säteilijän, mutta refleksiä en mielellään alkaisi tekemään. Kiitos jos jaksatte auttaa
Suljetussa kotelossa on pienemmät painevaihtelut kotelossa kuin refleksiviritteisessä (putkella tai passiivilla), jopa sellaisen 4-5 kertaa suurempi painevaihtelu kuin suljetussa. Refleksissä kun viritystaajuudella sekä elementti että virityskapinen liikuttaa ilmaa samaan suuntaan. Mutta painevaihtelu on kuitenkin melkoisen pieni, 10kPa enempää ei helpolla onnistu (25 litran kotelossa +/-2.5 litraa vispaava elementti). Joten eiköhän putki kestä oikein mainiosti. Kannattaa sisäpuolelle laittaa muutama aukotettu kiekko, että pysyy pyöreänä, eli mene "littuun" paineen ollessa ympäroivää pienempi.
Tarkoitus on lähiaikoina tehdä uusi subbariboksi. Ja kun tuo MDF on jo tuomittu täällä maanrakoon, ja lattialastulevyä en välttämättä saa, niin mitenkäs vaneri käy? Ns. filmivaneria en ajatellut, vaan ihan "tavallisesta" vanerista vai onko noita tavallisiakin erilaisia? Kotelo tulee olemaan n. 100 litrainen (n. 50 cm kanttiinsa oleva kuutio) ja sisälle olen ajatellu laittaa levymäiset, mutta aukotetut tuet, varmaankin 4 kpl (2 kpl sivuseinästä sivuseinään ja 2 kpl etuseinästä takaseinään).
Jos jollain päällystät kotelon niin halvin on havuvaneri,koivu taas parempi jos esim.maalaat.Jos maalaat niin kannattaa huomioida että vaneri on sisäkuivaa muuten puun kuivuessa sisäolosuhteissa liitokset tulee ikävästi esiin.
Täältä ääni koivuvanerille. Se on jo 18mm (tai jopa 15mm) paksuudella riittävän jäykkää hyvän tuennan kanssa isoonkin koteloon. Koivuvaneri myös vääntelee paljon vähemmän kuin havuvaneri. Vaneri kannattaa kuivattaa huoneen lämmössä niin, että levyt ovat yksitellen pystyssä (ei siis nipussa), eikä nojaa mihinkään seinään. Näin ne pysyy kuivuessa suorana. Vääntyilly vaneri on kettumaista alkaa kasaamaan koteloa, kun sitte koteloa joutuu pakottamaan pirusti, jotta sen saa nätisti kasaan.
Joo voipi olla että valinta menee kuitenkin MDF:n puolelle... Koivuvaneri on niin paljon kalliimpaa ettei taida maksaa vaivaa.. Teen kuitenkin kohtuulliset sisätuennat niin eiköhän tuo kasassa pysy..
Kannattaa nyt kuitenki ensin kysellä esim. vaneritehtailla määrämittoihin sahaamisesta jääneitä paloja. Siis nimenomaan tehtaiden määrämittasahauksista jääneita paloja, eikä myyvän liikkeen jämäpaloja. Ovat yleensä aika reipaankokoisia ja toisekseen myös aika edullisia verrattuna täysien levyjen hintoihin.
Ainakin siinä vaneritehtaassa jossa olen töissä on hukka koitettu minimoida joten paria senttiä leveempiä soiroja saa etsiä määrämittasahan ympäristöstä ellei sitten ole satuttu sahaamaan jostain wanhoista jämä levyistä tilaukseen eli aihiomitta saattaa olla ns liian suuri valmiille levylle. II-laatuisista voi helpostikkin löytyä käypää levyä subikoteloihin (tai kilo levyistä eli pinnottamattomista 2-laatuisista) II-laatu on yleensä filmirikkoinen eli toiselta puolelta on pinnoite puhki/irti/naarmuilla/rutussa tms. kilo levyissä taas yleensä on toiselta puolelta viilu rikki tai likainen. Oma subikoteloni on tehty kilolevyistä ja valmiista kotelosta ei näe onko priimaa vai kilolevyä, mutta hintalapusta kylläkin.
No ehdottomasti huonekaluvaneria. Tuosta olen omat vehkeeni tehnyt, tulee suoraan ja helppoa työstää. Mdf tuntuu tosi pehmeältä ja painavalta tuohon verrattuna. Toki hintaakin tulee, mutta ajattele laatua vrt. kaupallisiin tuotteisiin (made in china lastulevyä)
مشاهدة المرفق WP_000180.jpg Siinä ois putkisubia tulossa, elikkäs kotelolle tulis noin 60l tilavuus ja suljettu olisi tarkoitus tehdä tästä. Vielä pitää toinen pääty tehdä ja ripusteet sisälle, ihan nätististi onnistui metallista päädyn teko.
Tiedättehän että on olemassa myös HDF-levyä. Itsellä ei ole siitä kokemusta eikä tietoa saatavuudesta. Oman kokemuksen mukaan MDF:n ongelmana on lähinnä ruuviliitosten teko pehmeyden takia. Liimaus ja työstöhän siihen on helppoa. Edit: Jaa, sitä ei taidakaan olla tarpeeksi vahvana saatavilla (?) "Levypaksuudet ovat yleensa 3–6 mm".
Minusta kotelomateriaan valinta on makuasia ja riippuu paljolti siitä minkälaisen pintaviimeistelyn siihen aikoo tehdä. Itse olen tehnyt yhden kotelon lastulevysta, yhden kilovanerista (liimalevynä niin, että viilut jäävät näkyviin) ja nyt valmiina 18soundin 18lw2400:a odottaa kaksi 650mm halkaisijaltaan olevaa sonotubea joiden päätylevyt ovast mdf:stä. Mdf on ylivoimaisesti helpoin työstää noista. Tässä projektissa päällystän kotelot kankaalla joten pintaviimeistely ei ole niin tarkkaa. Jos pinta jäisi esille tekisin ehdottamasti vanerista. Kaikista noista kuitenkin hyvät kotelot saa aikaiseksi kunhan seinämäpaksuudet ovat kunnossa ja etenkin isoja koteloja tukee sisältä.
مشاهدة المرفق kotelo.jpg Piirtelin tuossa alustavasti kotelon rakenteita, mitäs olette mieltä, meneekö jo överiksi? Kulkeeko tuommoisessa enää ilma riittävästi sisällä? Riittäisikö vähempikin tai tekisikö aukotuksista mielummin suorakaiteen muotoisia? Etulevy on tuplalevy, jossa elementti kiinni (18"). Värilliset levyt ovat rei'itettyjä sisätukia. Kotelon ulkomitat luokkaa noin 55 x 55 x 55 cm, jolloin sisätilavuus pyörii jossakin 100 litran hujakoilla kun tuet yms vähennetään. Kotelon etuosaan sijoittuu siis elementti ja sen jälkeen alkavat sisätukirakenteet. Kuvassa päällilevy ja yksi sivulevy on poistettu, jotta sisälle näkee. Kotelo saattaa sittenkin tulla 24 mm koivuvanerista. Sisätuet samaa tai sitten ohuempaa materiaalia.