Genelec-ketju

"Koska kaiuttimen suuntausta pystysuorassa.." Miksi sitä pitäisi muuttaa? Se on just hyvä sellasenaan. Muutetaanko mitään muutakaan kaiutinta?

 

Ei-koaksiaalisten, pystysuunnassa päällekkäin sijoitettuja keskialue- ja diskanttielementtejä käyttävien monitiekaiuttimien vasteeseen tulee jakotaajuudelle kuoppa jos kaiutinta ei suuntaa pystysuorassa. Sitä isompi, mitä ala-/yläviistommasta kuunnellaan.
Kaiuttimesta saadaan muutenkin aiotumman kaltainen akustinen outputti kuuntelijalle asti, kun säteilijät l. elementit osoittavat mahdollisimman suoraan kohti kuuntelijan kuunteluelimiä.


Koskee yhtälailla kaikkia em. tyyppisiä kaiuttimia, mutta vain Genelec on ottanut asian käytännössä huomioon vakiovarusteena tulevalla tasoasennuksen suuntausvälineellä l. Iso-Podilla. Jälleen yksi syy lisää suosia lähimpää Olvia tulevaa kotimaista aktiivikaiutinta.

 

Asiaan vaikuttanee se, että Genelecit on suunniteltu ennen kaikkea äänitarkkailukäyttöön, jolloin kuunteluetäisyys on yleensä aika pieni. Samoin kaiutin ei välttämättä ole sopivalla korkeudella. Kotikäyttöön suunnitelluissa kaiuttimissa/jalustoissa korkeus on normaalin sohva/nojatuolikuuntelun kannalta jo valmiiksi aikas passeli.

 

No se nyt on täysin sattumasta kiinni miten passeli korkeus sieltä milloinkin löytyy. Arvontaan osallistuu kolme vakioimatonta muuttujaa: asennustason, istuimen ja kuuntelijan korkeus. Näistä riippumattomalle kaiuttimen kallistussäädölle on käyttöä aina ja kaikkialla missä kaiuttimia vain käytetään.

Pystykallistamisessa on kysymys hienosäädöstä. Mutta ihan oikeasta ääneen vaikuttavasta asiasta kuitenkin, ja Genelec on ottanut sen huomioon. Muiden valmistajien keskittyessä terminaalien kultauksiin, golfpallokuvioituihin refleksiputkiin yms.

 

Selvähän se on, että pystykallistuksella on teoreettinen merkitys ääneen, ja studiokäytössä mitä erilaisemmissa set-upeissa kallistus on hyvin käytännöllinen. Kuitenkin halusin tuoda sen vaihtoehdon esille, että kotiteatteripalstalla kotiteatteriset-upissa jalustaan ruuvaaminen on todella kätevä tapa. Ja useimmissa tapauksissa myös kallistus on juuri sopiva ihan automaattisesti. Näin ollen tätä vaihtoehtoa ei kannata suinkaan unohtaa.

 

Merkitys ei ole teoreettinen, vaan täysin käytännöllinen.

Keskiäänisen ja diskantin etäisyysero kuuntelijan kuunteluelimeen ylä- tai alaviistosta kuunneltuna alkaa tehdä vaihe-eroa l. kuoppaa jakotaajuudella. Tämmöistä tahakuopittamista ei puhtaimmassa kaiutinasennuksessa katsota hyvällä. Aivan erityisesti mikäli se johtuu oikean asennusvälineen käytöstä kieltäytymisestä. Kuten tässä tapauksessa.

Suoraan jalustaan ruuvaaminen on G-kenttäohjesäännössä sallittu ainostaan jos kaiuttimen akustisen keskipisteen ja kuuntelijan pääkallon kuuloaukkojen keskiarvon korkeus lattiasta on +-1 senttimetrin sisään sama kokonaisluku. Erikoisluvalla +-2 cm vielä sallitaan, mutta tästä enemmän on GESTAPO* -asia.


*GESTAPO = Genelec Stand Polizei.

 

Jeps, ei muuta kuin jalustoja säätämään aina kun kuuntelija vaihtuu. Jos pitäisi esim. puolison kanssa samaan aikaan kuunnella, ja pituus on eri, niin seuraa tietysti kriisitilanne. :thumbsup:

 

Nicholas Brody: Niin niin, teoriassa

 

Niin. Jos muuttujista vakioidaan kaksi l .vaikkapa asennusalustaksi 70 senttinen kaiutinjalusta ja istuimeksi kaljakori, akustisen keskipisteen osoituskohta on 200 ja 150 senttisellä kuuntelijalla edelleen melko erilainen. Toisella pölisee akustisen kp:n akselilla hilse ja toisella osoittaa napaan: kallistussäädölle olisi töitä.

 

Okei, tää on mun viimenen viesti tähän provokatiiviseen off-topic keskusteluun, mutta pitää heittää vastakysymys; kumpaan se sitten pitäs säätää, ylös vai alas? Vai säädetäänkö vasen yläviistoon ja oikea alaviistoon?

 

Säädätkö kaiuttimet aina uudestaan jos istut,makaat tai jotakin siltä väliltä sohvalla? Tosi G-mies istuu tietenkin selkä suorana akustisessa keskipisteessä liikkumatta.

 

Kallistussuunnan pitää olla tietenkin sama kaikkien kaiuttimien kesken. Idea on saada akustinen keskipiste kohdalleen valitussa asennus- ja istumiskorkeudessa.



Ai kannattaako kaiuttimia noin yleensä liikuttaa lattian suhteen ylös vai alas? No siinä joutuu tekemään kompromissin hankalimmin tapettavan ensimmäisen lattiaheijastuksen kraaterin ja lattiaheijastukseen yleisen ajallisen hajuraon saamisen välillä. Yhtälöön vaikuttaa myöskin istumiskorkeus.
Mitä kauempana kaiutin on lattiasta, sitä alemmas l. hankalammin tapettavan montun ensimmäinen lattiaheijastus ampuu vasteeseen (=paha). Toisaalta mitä kauempana kaiutin on lattiasta, sitä pidemmän ajallisen hajuraon lattiaheijastukseen saa noin niinkuin yleisessä ensiheijastuksen sotkemismielessä (=hyvä). Kaiutinta nostaessa toisessa suunnassa vaaniva kattoheijastus pitää ottaa huomioon.

Valinta on vaikea. Edellyttää eläimen asteen käytännön huonemittausturnajaisia, lattiaheijastuksen tappokalusteitten käytännön toiminnnan onnistumista ja rappiohifistin unettomia öitä asiaa pohtiessa. Suoraa vastausta ei pysty sanomaan.

 

No käännätkö kääntyvällä jalustalla varustettua telkkariasi osoittamaan kulloistakin katsomispaikkaa, jos se vaihtelee? Jos vastaus on kyllä, voihan niitä kaiuttimiakin käännellä tilapäisoleilun suuntaan jos haluaa. Audiokalibroinnit eivät kuitenkaan näin tehtynä säily. Kannattaa tehdä kriittiset kuuntelut siitä kalibroidusta istumapaikasta ja suunnata kaiuttimet siihen.

 

Uskoisin ritamaen tarkoittaneen tilannetta jossa henkilöt A (200,00cm pitkä) ja hänen kaverinsa (tai vaimonsa tai anoppinsa tai naapurinsa) B (150,00cm pitkä) päättävät katsoa yhdessä esimerkiksi elokuvan.

Vastaus on tietenkin päivänselvä; kaiuttimet säädetään omille korville ja vieras saa kakkospaikan.

 

Kaiuttimien sijoitus ja suuntaus vaikuttaa kuunteluolosuhteisiin. Itse pyrin saamaan kuuntelussa mahdollisimman hyvän lopputuloksen. En ymmärrä miksi pitäisi luopua suuntausta parantavista ominaisuuksista. Miksi pitää tyytyä huonompaan?

 

Koska kaiutinliittimien kultaus on olennaista, sellainen pikkuseikka, kuin mihin se ääni suunnataan, ei ole. Nih. Sama se on, kunhan on siinä 160' tarkkuudella kaiuttimien etupuolella.

 

Muistelen nähneeni jossain säteilykuviot Genelecin 8000-sarjasta vaaka- ja pystysuuntiin. Vaakasuuntaan sivulle säteilykuvio oli kyllä kaikilla malleilla tasaisempi kuin pystysuuntaan, joskin 8260 oli selvästi muita parempi. Yritin kaivaa Genelecin sivuilta tuota kuvaa, jotta saisi jotain muistin virkistystä sille, että miten suuri vaikutus on, mutta en löytänyt.

 

Tuoltapa voi tiirailla kahdeksan eri kaiuttimen vaaka- ja pystysuuntaan mitattua suuntaavuutta. Mukana on myös Genelec 8030-malli.

Genelecin mukaan isopodilla voi kaiutinta kallistaa ±15 astetta. Se tarkoittaisi kolmen metrin kuunteluetäisyydellä kaiuttimen korkeuden muutosta ±80 senttiä keskilinjasta. Eli podin voi asettaa suoraan lattialle tai vastaavasti noin 1,5 metrin korkuisen tolpan nokkaan.

Jos jalustan korkeus "optimista" eroaa vaikkapa 30 senttiä suuntaan tai toiseen niin taajuusvasteen heiton voi lukea tuolta Princetonin kuvaajista 5,7 asteen kohdalta. Taitaa olla kaikkien kaiuttimien vaste punaisella tuolla haarukalla, eli heittoa suoran säteilyn ja ~viiden asteen kulman säteilyn välillä on alle 3 desibeliä koko kuuloalueella. Tarkemmat mittaustulokset pdf-tiedostona löytyvät täältä. Noita tarkastellessa 0- ja 5-asteen kuvaajien välillä on pahimmillaankin alle kahden desibelin ero, kun tarkastellaan alle 10 kilohertsin taajuusaluetta.

Vieläkö se podin hankkiminen suuntauksen takia vaikuttaa tarpeelliselta kotiteatterikäyttöön?

 

Eikös se edelleen tule aina mukana ja tässä ollut kyse siitä, että minkä takia sitä ei kannata laittaa ongenpainoksi ja ruuvata kaiutinta suoraan tolpannokkaan?

 

Okei, olin siis aivan täysin hakoteillä? Ei ole tullut kovinkaan tarkasti perehdyttyä Genelecin tuotteisiin, on niin luotaantyöntävää kun foorumin joka ketjussa tuputetaan kaikin puolin ylivertaisia Genejä.

Mutta siitä olet kuitenkin samaa mieltä, että kallistaminen on turhaa?

Tämäkin taitaa olla totisinta totta?