Eri pistokkeissa ne on, kun tuo t-amppi on eri huoneessa. Pitääkin kokeilla laittaa samaan jatkojohtoon. Kumma kun aiemmin ei ole hurissu, ehkä tuo marantzi on herkempi noille hurinoille?
Vuoden vanha postaus, mutta kuinkas ison konkan tällainen vaatii? Jossakin luki "ohjeellisena" arvona 4700 uF, mutta rupee olemaan aika paljon kokoa tuohon tuulettimen taakse mätkästäväksi... Edit: nojoo, ei mitään. Pistin 300 ohmin vastukset, föönit lähti pyöriin ilman konkkia noilla
Noni meniköhän nyt vahvari rikki, kun toisen kanavan fault valo syttyy? Tai se välkyttää sitä ja pitää epämielyttävää tikitystä. Olen käyttänyt vain tuota toista kanavaa, eli tuota mihin tuo fault valo tulee, en ole koskaan edes käyttänyt. Aiheeseen osittain liittyen, onko kenelläkään kokemusta Thomanin takuu toiminnasta? Kohtahan se tietysti allekirjoittaneellekin selviää, alle vuoden vanha kun tuo vahvari onneksi on.
Täällä ilmoittautuu yhden lahonneen t.ampin omistaja eli 2400 mallinen sytytti fault ja clip valot vahvistimen siirtämisen jälkeen ja laitteen iästä ja takuusta ei tietoa vielä. Korjaakos tuollaista itse mitenkään ja järkevällä raha summalla?
Millaista kaapelia tarvitaan T.ampille kun kytken sen Yamaha RXV-550 vahvistimen subwoofer RCA:han, eli tarvitaanko RCA-> XLR vai pitääkö olla Y-haaralla oleva malli?
Luulisin että RCA - XLR piisaa.. Joissain päätteissä on muuten tuo parallel -painike joka lyhyesti selitettynä on monokytkentä ilman siltaan kytkentää. eli, käytät vain toista sisäänmenoa(kuten bridged modessakin) mutta voitkin laittaa kaiuttimet samoin kuten normaalissa stereokytkennässä. Varmaan vahvarin manuskassa on selitetty nämä tarkemmin. Sillatussa yleensä käytetään joko left tai right -inputtia vaan, ei molempia yhtä aikaa. Oma päätteeni on sillattuna ja vedin Marantzin preoutista päätteen vasempaan tuloon jota käytetään jos soittelee sillattuna tällä vahvarilla. Mutta jos soittelet esim. kahta subbaria ja siinä ei ole tätä parallel namiskaa niin sitten tuo Y haara. Viisaammat voi vielä vahvistaa varmistaa kumota..
Laitetaanpas omia kokemuksia tampista: Pirun äänekäs jäähdytys. Hiljeni 330ohm vastuksilla ja puhaltimet alkoi taas pyöriä 220µF konkilla. Äänenlaatu stereokäytössä kelvoton. Äänikuvasta ei voi puhua, basson iskut tiessään. Kuulostaa kuin yläbassossa olisi korostusta ja olematon "low end grunt". Tämän johdosta "kelvoton" ajamaan bassoja edes pääkaiuttimille; 100w Rotel antaa parempaa ja "enemmän" bassoa. Lfe raidoissa omimmillaan, ja tehoa piisaa, sitä kun dsp:n kera tarvitaan. Jos kommentoin -audiomikälie- testiä niin oikeassa ovat. Hypex 8.0 on varmasti parempi musiikkikäytössä. Niitä vaan pitää ostaa 2 kappaletta eikä siltikään anna samaa tehoa. 295€ vs 2*550€ Että jos viivalle laittaa 1100€ 2 hypeksiä, ja 4500€ X-päätteet niin voipi olla että kalliimpi on parempi hehe.
Mittaukset puhuvat puolestaan sivilla1. Olen soitellut monia eri setuppeja kotona ja harrastuksissa kyseisellä vahvistimella ja sen sisarmalleilla. Koskaan en ole törmännyt moisiin ongelmiin.
Empä ole minäkään mitään tuommoisia huomannut T.Ampeissa. T.Ampien omat gainit tosin on aika karkeat säätää kunnolla kanavatasapainoa kohdalleen. Kanavakohtaista eroa voi myös olla, vaikka gainit asteikon mukaan olisikin samassa kohdassa. Paras käyttötapa onkin pitää T.Ampista gainit täysillä ja säätää etuvahvistimesta tai DSP:stä kanavatasapaino kohdalleen. Alkuperäiset tuulettimet on kyllä melkoiset rallattajat kotikäyttöä ajatellen.
Eipä ole tämä jamppakaan täällä.. Joissain sisarmalleissa mitkä vaati enemmän voltteja toimiakseen täysipainotteisesti meinas olla vähä ongelmia mutta nyt kun saa balansoitua sisään niin hyvin jauhanu. (kokemusta hypex,reckhorn,nad,rotel)
Täsmennetään vähän: en siis tarkota etteikö ampista tulisi sitä tehoa mitä luvattu ja mitattu. Basson määrä ja laatu on vain kovin "ylävoittoinen" jos sitä käyttää musiikin kuunteluun. Ainakaan mun korviin se ei kuulosta hyvälle. Lfe käytössä pidän amppia oikeen hyvänä pelinä.
Minkähänlainen antoimpedanssi näissä mahtaa olla kaiutinannossa? Kuormaltaan hankalassa kaiuttimessa taajuusvaste saattaa mutkitella kaiutintannossa, mikä saattaisi jopa selittää ohutsointisuutta. Jos kaiuttimen impedanssin ja vaihekulman vaikutus syö alimpia bassoja pois ja jopa korostaa hieman ylimpiä, niin kuuluu se helposti soinnissa yläbasson pompottamisena ja voimattomuutena bassossa. Subbarikäytössä tätä ongelmaa ei välttämättä ole, kun subbari säädetään joka tapauksessa kohdalleen kaiuttimiin nähden.