Lähinnä ei käytössä olotilaa. Kuitenkin käytön aikana se jännite pysyy alhaalla. Vaikka soitto taukoaa, se nousee melko hitaasti tuohon lepo/varastointi jännitteeseen. Edit: Ja aina se lyijyakku kannattaa ladata käytön jälkeen, eikä jättää lataamatta parin tunnin soiton jälkeen, vaikka vain 20% olisikin varauksesta tyhjentynyt. Aina täytenä säilytys.
Lepojännite, varastointijännite... Ihan sama kumpi, jos akku on kuormittamattomassa tilassa, että onko se varastoituna vai vaiko muuten vaan lepotilassa. Alle 12.5V:n mennessä on syytä ladata. Tietenkään lyhytaikainen lepotila alle 12.5V:n jännitteellä ei ole yhtä paha juttu, kuin pitkäaikainen varastointi alle 12.5V:n jännitteessä. Käytön aikainen jännite, kuten sanoinkin jo, sitten asia erikseen. Edit: Niin tai ainakin minä oon tottunu käyttään lepojännite-nimikettä akussa levon aikana olevasta jännitteestä, oli sitten akku varastoituna tai ei, jos akkua ei mittauksen aikana kuormiteta. Edit2: Ja joo, siis jonku aikaa pitäis akun olla levossa kuormituksen/ latauksen jälkeen ennen kuin aletaan mittailleen jännitteitä. Mielellään useampi tunti, vaikkapa reilusti yön yli seuraavaan päivään.
Täällä kun paljon ehdotellaan monotusta, niin onko suurta hyötyä laittaa kaksi laajakaistaelementtiä samaan tilaan ja monottaa äänilähde vs. kaiuttimilla omat tilat ja stereo? Stereona laitettuna kaiuttimille jäisi todella pienet kotelot, joten mietin jos tollasella kahden kaiuttimen monoratkaisulla sais vähän parempaa bassotoistoa.
Kyllä se sen verran paranee mitä tossa jäis enemmän kotelotilavuutta yhtä elementtiä kohti, eli suosittelen. Ei siitä streostakaan pienessä laitteessa mitään iloa ole.
24 tunnin lepuutus mieluiten. Mitä suurempi massa akussa on, sitä kauemmin kuluu akun viilentymiseen. Pitää antaa lämmön vakautua ja kemiallisen prosessin stabiloitua. "Latauksessa kiehuvaa" tai rajulla virralla purettua akkua ei kannata mitata kuumana, se ei kerro totuutta akun varaustasosta. Tämä siis lyijyakkuja koskien, ja etenkin auton akun kokoisista kun puhutaan, akun tilaa pitää tarkkailla vasta akun kunnolla levättyä. Pienemmät akut vakiintuvat nopeammin, puoli vuorokautta lepoa niille riittää. Oman akun stabiloitumiskäytöstä kannattaa kerran tutkia, että oppii mistä on kyse. Mitataan akku heti kuumana (latauksen/purun juuri loputtua), sitten uusitaan mittaus esim. 6 tunnin välein. Kun on saatu kaksi peräkkäistä mittausta identtisellä jännitearvolla, voidaan katsoa akku stabiiliksi eli tiedetään kaipaako se lisälataamista vai ei. Voipi mennä pari vuorokautta arvon vakiintumiseen jos on joku superjäreä akku hyppysissä. Sama pätee alilämpöön eli pakkasessa hytisevän akun kanssa. Kylmän akun pitää levätä huonelämpötilassa ennen kuin akun kuntoa voi analysoida. Mitataan pakkasesta sisään kannettu akku muutaman tunnin välein kunnes akun jännite on stabiili peräkkäisissä mittauskerroissa. Ja latauskin pitäisi tehdä vain huonelämpötilassa. Kylmän (tai ylikuumentuneen) akun lataaminen vaatii erityisen älykästä laturia, joka ymmärtää pakkasen ja helteen vaikutukset. Ja mikä sitten on akun "normaali" lepojännite? Mahdoton sanoa. Akkutekniikasta se täysin riippuu. Kalsium/hopea/antimoni/whatever-akuissa on kaikissa aivan erilaiset jännitekäyttäytymiset eli "oikeat" lepojännitteet ja latausjännitteet ja ylläpitojännitteet. Ainoa neuvo on totella akun mukana saatua manuaalia tai pdf-filettä tai muuta tietolähdettä, joka nimenomaan juuri kyseisen akkumallin parametrit kertoo. Akkujen jännitetasot vaihtelevat senkin mukaan, onko akku suurivirtainen (UPS/Trukki) vai pienivirtainen (hätävalaisu). Pelkkä yhden merkin vaihtuminen akun tyyppikoodissa voi pullauttaa jännitearvot ihan toisenlaiseksi, joten kaverin "saman näköisen" akun jännitearvoista ei kannata ottaa mallia. Nyrkkisääntö on se, että akun tilapäinen lataaminen saa tapahtua reilulla jännitteellä, akku siis saa kuumentua latauksessa puoli vuorokautta tai jopa parikin vuorokautta jos akku on suuri. Mutta sen jälkeen latausjännite pitää pudottaa huomattavasti matalammalle tasolle tai lopettaa lataaminen kokonaan. Akkua ei siis saa seisottaa suuren latausjännitteen alaisena jatkuvakestoisesti. Liian suuren jatkuvan latausjännitteen tarjoaminen tuhoaa akun. Hetkellinen lievä ylilataus ei vielä tuhoa akkua vaan voi jopa elvyttää ikääntynyttä akkua. Alijännitelataaminen myös tuhoaa akun. Eli jos akkua ei ikinä saa ladattua ihan täyteen asti. On siis turvallisempaa ladata akku reippaasti varmasti täyteen saakka edes silloin tällöin, muutaman kerran vuodessa, vaikka käsipelillä jännitteitä ja virtoja säädellen. Jos päivittäislataaminen tyhmällä laturilla jättää akun hiukan vajaaksi. Akun vajaalatautumisen huomaa siitä että kapasiteetti jatkuvasti hiipuu, käyttöaikaminuutit vähenevät. Laturia pitää tällöin komentaa hiukan isommalle latausjännitteelle. Sen jälkeen akun käyttöaikaminuutit vakiintuvat ja alkavat jopa lisääntyä kun akku hissukseen elpyy vajaalataustilasta takaisin terveemmäksi ja täysin latautuneeksi. Jos käyttöaikaminuutit jossain vaiheessa vähenevät, akkulaturia pitää komentaa hiukan pienemmälle latausjännitteelle; elvytyslatailu eli lievä ylilatailu pitää lopettaa ja palata vain 100% lataamiseen. Ja kaikki mainitsemani siis pätee vain lyijypohjaisiin akkuihin, oli niiden seosaineistus mikä tahansa. Ei saa soveltaa kerrottuja sääntöjä muihin akkutekniikoihin (litium/nikkeli). Ylipäänsä lataajan ja purkajan täytyy tietää mitä on tekemässä, muuten akku tuhoutuu hitaasti kuoleutumalla tai äkäisesti silmille räjähtäen.
Löysin asiaan jo ainakin itseäni miellyttävän ratkaisun, eli rakentelin Suren 2x50W -vahvistimelle esivahvistimeksi tuollaisen: http://www.redcircuits.com/Page60.htm Lisäksi lisäsin ylipäästösuotimen ~70 hertsiin, jota omassa soittovehkeessäni ei aiemmin ollut. Nyt lähtee ainakin omaan makuuni tarpeeksi bassoa niin matalilla kuin korkeillakin äänenvoimakkuuksilla.
Ja pienenä varoituksen sanana, jos joku rakentelee, että lähdössä ei ole konkka, maita vasten puolet käyttiksestä DC-jännitettä, konkattoman vahvistimen kanssa ongelma Sinne lähtöön on hyvä lisätä 1-10uF konkka, eikä 100R sarjavastuskaan haittaa. Ja toimiihan tuo jo akkujännitteelläkin kohtuullisesti ja RRIO oparilla vaikka 5 voltilla.
Nyt tulee varmaan muutama tyhmä kysymys, mutta mitä meinaat tuolla "maita vasten puolet käyttiksestä DC-jännitettä"? Mitä äkkiä vilkaisin niin tuossa Suren vahvistimessa ainakin näyttäisi kytkentäkuvan perusteella olevan konkat sisääntulossa, viitsitkö selittää lyhyesti tyhmälle mitä ongelmia tuo esivahvistin aiheuttaisi jos niitä ei olisi?
Siis se signaalilähtöhän tuossa bassoboosterissa on käyttöjännitteen puolivälissä ja ilmeisesti kytkentä syö samaa käyttistä kuin Suren vahvistin? Sen inputin maa on taas siinä käyttiksen maissa, eli se bassoboosterin lähtö on väärässä jännitepotentiaalissa. Konkalla se estettyä se DC:n etenemisen vahvistimen inputtiin, mutta vahvistimen inputin konkka hoitaa saman asian. Ja vahvistimen inputissa on 33k kiloiset vastukset maihin, no, niissä menee pari milliwattia lämmöksi, ei haittaa. Jos kytket DC-kytketyn (ei konkkaa sarjassa signaalitiellä) vahvistimen inputtiin DC-jännitteen, se koittaa vahvistaa myös sen. Riippuu vahvistimesta, onko suojausta, päästääkö se vahvistetun DC:n myös kaiuttimelle. Eli tässä tapauksessa 10 volttia DC, olisi kaiuttimella täydet käyttöjännitteen verran tasasähköä kaiuttimella. Tuossa Suressa on konkat signaalitiellä, ja ilmeisesti bipolaariset mikroiset muovikonkat. Elkot tulossa eivät sovellu koska yleensä ne asennetaan siksi, että vahvistinpiirin input on biasoitu inputin maata korkeampaan potentiaaliin ja on väärinpäin ajatellen tuollaista 10 volttia DC-jännitettä inputissa. Schema: http://www.sure-electronics.net/download/AA-AB32174_Schematic.pdf
Saako tällä laitteella blasterista lisää ääntä ulos, kun äänilähteenä käytetään esim. matkapuhelinta? http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=7141 Vahvistin on siis ta-2020 20w.
Jos se johtuu signaalin matalasta tasosta, niin joo. Kannattaa huomata, että tuo syö monosignaalia sisäänsä, eli monotus ennen sitä. Mutta helpoin tapa lienee muuttaa vahvistusta siinä vahvistinkortilla. Av=12 x ( Rf / Ri), Ja Rf ja Ri on vastukset tuloasteessa. Varmaankin 22k tjsp, joten vaihtaa vaikkapa Rf isommaksi, 47-68k. Sivu 5 pdf:ssä mallikytkentä: http://electronics-diy.com/schematics/448/TA2020.pdf
Vaimentava tekijä paikantui monotuksesta.. Nyt tein juhannukseksi hätäratkaisun eli ajan musiikin stereona sisään vahvistimeen ja laitoin eri diskanteista tulemaan oikean ja vasemman, midbasso vain vasemmalta. Näin ääntä tulee ihan kiitettävästi enemmän vrt. monotettu molemmat kanavat, mutta miten monotus voi vaimennuttaa noin paljon vaikka kokeilin jopa vain 800 ohm vastuksella?
Ja monotusvastukset oli oikein, eli toiset päät vahvistimen inputissa ja toisiin päihin tuli signaalit? Oletko tarkistanut vastusten arvot (vaikka mittaamalla), että ovat varmasti oikean arvoiset, tuo 800, sellaista arvoa kun ei ole olemassa E192 vastusarvoissakaan. Jos perinteinen, niin värikoodina se olisi kait harmaa-musta-musta-musta-tol.rengas tai harmaa-musta-ruskea-tol.rengas. Yksi mahdollisuus on, että kyseisessä puhelimessa ajetaan toista kuuloke lähtöä vastakkaisvaiheisena (kuulokkeen päässä johdot toisinpäin), tällöin monotuskytkennän jälkeen tulee vain kanavien välinen ero kuuluviin, eli bassot loistaa poissaolollaan.
Jos tarvitset pelkkää 5 voltin syöttöä USB:n kautta, niin tuolla saisi mahdollisen 500mA, joka laturimodessa jotkut laitteet ottaa: http://www.digikey.fi/product-detail/en/NDY1205C/811-1402-5-ND/1926963 Jos ei tarvitse mahdollista latausmodea ja pärjäät pienemmällä virralla tai USB-signaalitkin pitää isoloida, niin laita YV, jotain jäänyt yli projekteista...
Mulla on omatekemässä gb:ssä lyijyhyytelöakku, jossa on kiinni vahvistin. Voinko liittää samaan akkuun normaalisti myös tupakansytytinliitännän ilman, että se vaikuttaa mitenkään vahvistimen toimintaan? Ja eikös tupakansytytin jutuissa keskipinni ole positiivinen?
Voit. Ota akulta vaan suoraan uudet piuhat sytkään. Ja muista tähänkin johtoon sulake. Kyllä, keskipinnin on positiivinen, ympärys maa. Muista sulake keskipinnille tulevaan johtoon. Vaikka itse laitteissa onkin monesti sulakkeet "pistotulpissa", niin ei se suojaa akkuasia tai piuhojasi jos tyhjään sytkään tulee joku vika tai sinne putoaa vaikkapa kolikko tai ruuvi.
Elementistäni ei ole saatavilla erilaisia tietoja, joita voisi syöttää refleksikotelon laskentaan käytettävään ohjelmaan. http://maxboom.fi/laskurit/ tuossa ei kuitenkaan puhuta elementistä yhtään mitään, joten kannattaako tuon mukaan iskeä nyt suljettuun koteloon refleksiputkea, vai saanko aikaiseksi pelkkää kuminaa? Näin: http://www.maxboom.fi/laskurit/index.php?linkki=60,7.5,15 Vai onko 60hz tavoittelu turhaa? Ja semmonen kysymys vielä, että tuleeko suren vahvistimet myös rakennussarjoina, vai valmiiksi koottuina?
Tallaisen setin ajattelin virittää blasteriin: http://www.hertzaudiovideo.com/Doc/pdf_dsk165.pdf tuolta löytyy bassoelementin parametrit.viittiskö joku simuloida millaisen kotelon tuo tarvii....ite en vaan osaa.