Plazan absoluuttinen keittiöveitsi-keskustelu

Terä kannattaa teroittaa kahteen kulmaan näin:

Lähde: Sharpening Knives by Mike Casey

Silloin terä leikkaa kevyesti, eikä vaurioidu helposti. Sopivat keskilinjan ja terän väliset kulmat keittiöveitsiin ovat esim. 15° ja 20°. Teroitettaessa perusprofiili tehdään hiomakivillä. Hiomajäyste poistetaan hienolla teräs- tai keraamipuikolla, jota voidaan käyttää myös terän ylläpitoon. Timanttipuikko on kompromissi, jota tarjotaan kaikkiin tehtäviin. Valitettavasti se suoriutuu näistä vain tyydyttävästi, mutta on tietysti parempi vaihtoehto kuin aivan tylsät veitset. Kevyt timanttiteroitin on parhaimmillaan retkeilykäytössä. Karkeata puikkoa ei sitten pitäisi koskaan käyttää, oli se tehty mistä tahansa. Sellainen vain raapii terän "sahalaitaiseksi".

 

Melko harva osaa tuollaisen tehdä, varusteista riippumatta. (Tositaitaja tekee sen sitten timanttipuikollakin)

 

Vaikka käyttäisi vain yhtä kulmaa, niin aivan samalla tavalla kulma pitäisi pitää teroitettaessa vakaana. Tämä on kieltämättä aika paljon taitoa vaativaa hommaa. Jos katsoit linkistä niin Mike Casey käyttää Edge Pro Professional -teroitinta. Minäkin olen onnistunut Edge Pro Apex -mallilla teroittamaan keittiöveitset helposti kahteen kulmaan. Puikko ei saisi juurikaan teroittaa, vaan ainoastaan "huoltaa" kärkikulmaa. Terä tarvitsee varsinaista uudelleenteroitusta käytöstä riippuen suunnilleen 1-2 kertaa vuodessa.

Taidolla ei voi sentään aivan kaikkea kompensoida .

 

No onpas paljon alkuperäisen näköinen projekti. Myös kiinalaiset ovat samoilla apajilla 1, 2, 3 ja 4. Laadusta ei ole minulla mitään käsitystä, mutta ulkonäkö muistuttaa hyvin paljon alkuperäistä Edge Pro Apex:ia.

 

Ei Ykskytä puhu paskaa, enkä ole sellaista väittänytkään. Alunperin vain halusin selvyyttä hänen väittämästään timanttipuikoista, kun timanttipuikko on kuitenkin toiminnaltaan lähempänä hiomakiveä, kuin perinteistä teräspuikkoa.

Näen tässä aika lailla "Hifisti - normitallaaja" eron. Timanttipuikollakin pitää veitset vuosikaudet varsin helposti ja vähällä vaivalla huomattavan paljon terävimpänä kuin mitä ne useimmissa kodeissa koskaan on. Kivillä, opiskelulla ja harjoittelulla pääsee sitten siihen HiFi-terävyyteen.

 

Työkaveri (ollut 8v kokkina) suosittelee tätä Clas Ohlsonin veitseä. Meinasi että todella hyvä veitsi, vaikka onkin noin halpa.

 

Tämä on Plazan absoluuttinen keittiöveitsi-keskustelu . Puikoa käytettäessä on vaikeata pitää teroituskulma ja kosketusvoima vakaana. TV-kokit käyttävät usein liikaa voimaa. Sitä tarvitaan vain vähän, koska veitsen ja puikon kohtaamispinta-ala on hyvin pieni. Puikon käyttö kannattaa aloittaa näin.

 

Ovaalin puikon kosketuspinta-ala terään on hieman suurempi kuin täysin pyöreän. Myyjä ohjeisti olemaan painamatta käytännössä ollenkaan veitseä puikkoa vasten.

 

Ihan kelpo ohjeet olet sitten saanut. Kuinka karkea puikko on?

 

Sormella jos tunnustelee, niin vähän kuin tonnista vesihiomapaperia.

 

Melko sileä siis, joten etenkään ovaalina ei aivan pahimmasta päästä. Timantti on kuitenkin aina särmikästä ja siten raapii terää epätasaisesti. Toiset tykkää tällaisesta mikrosahalaidasta esim. tomaattien leikkauksessa.

 

Näitä teroitusjuttuja lukeneena ja asiaa googlanneena pistin Edge Pro teroituspaketin juuri tilaukseen.

 

Knivoa ei tarvii terotella. Jos tylsyy vetelet pari kertaa vaikka roll sharpilla. On kotimainen. :thumbsup:

 

Hiiliteräs on aika haasteellinen ylläpidettävä keittiössä. Vaikka terän lappeet ovatkin suojassa pinnoitteen alla, niin itse terä on altis korroosiolle.

 

Kun jätät hiiliteräsvaitsen rosteritiskipödälle lojumaan märkänä niin ruostuu mutta haasteellinen osa on se että teritat sen ja laita käytön jälkeen veitsitelineeseen tai magneettilistaan. Mielestäni rosteriveitsissä on haastetta jo se että saat sen teräväksi. Kun katsoo tätä juttu ketjua niin herää kysymys onko veitsi leikkaamista vai teroittamista varten hankituu.

 

Ja sitrushedelmien leikkauksen jälkeen hiiliteräsveitsi on syytä pestä ja kuivata välittömästi. Kotona veitset eivät ole henkilökohtaisia kuten ammattikeittiössä, vaan niitä käyttää kaikki perheenjäsenet ja satunnaiset vieraatkin. Kaikkien käyttäjien tulisi olla tietoisia hiiliteräksen tarvitsemasta erityiskohtelusta ja toimia tunnollisesti jotta terä ei menisi pilalle.

 

Hyvää veistähän tulisi aina käsitellä huolellisesti ja se tulisi pestä aina käyön jälkeen. Tilasin shun santoku-veitsen ja on kyllä niin hieno ettei muuta voi kun pesasta heti käytön jälkeen! Se on valmistettu Damascus teräksestä, jonka veikkaan olevan korroosionkestävämpää.

 

Ei kyllä yksikään ammattikokki taida tylsällä veitsellä töitä tehdä...

Lyhyesti sanottuna hyvällä veitsellä on ilo tehdä ruokaa. Teroitus hoituu about kerran viikossa pikaterottajalla ja kerran vuodessa sitten kivillä. Omat veitset matkaa aina mökille / matkalla mukaan jos tietää, että tulee tekemään paikan päällä ruokaa

 

Tottakai ammattilaiselle on itse ruoanvalmistus tärkeintä, mutta se ei tarkoita, ettei veitsen ominaisuuksilla ole väliä. Onhan niillä damascuskerroksilla tarkoitus, eli ei niitä ihan turhaan siihen veitseen taota. Sisin kerros veitsessä on yleensä kovinta materiaalia, ja ulkokerrokset sitten pehmeämpiä, jotta veitsi saa vähän taipuvuutta ja ettei se menisi heti sirpaleiksi, jos se esim. tippuu. Kerrokset siis suojaavat sisintä kerrosta, joka kovuutensa takia on särkyvä.
Ammattilaiset käyttävät veistään myös pahimmillaan 16h per päivä, eli on ehdottoman tärkeää, että veitsi on mukava kädessä ja ettei sen 16h jälkeen ole kaikki paikat kipeänä. Kokeille veitsi ehdottomasti tärkein väline, ja eihän siitä ruoasta mitään tule ilman kunnon välineitä, kun on koko ajan kiirekin.
Hintavammissa veitsissä otetaan myös huomioon tasapaino, kahvan muoto ja muutenkin ergonomia.
Kokemuksesta tiedän myös sen, että kokit kyllä ihastelevat veisten ulkonäköä ja haluavat että oma veitsi myös näyttää hyvältä, eiväthän he muuta käytä kun yhtä tai kahta, joista pitävät hyvää huolta.

Omasta mielestäni liian hyvää tai hienoa veistä ei ole edes olemassa. Mitä parempi veitsi, sen mukavampaa on ruoanlaitto. Itse maksoin mielelläni sen 200e yhdestä hyvästä veitsestä, kun ei tarvitse enää ikinä ostaa uutta.

Kyllä se mieli kummasti muuttuu heti kun saa käteensä tuollaisen huippuveitsen

 

Jos meidän tekemistä KNIVO-veitsistä lähtee pala pois lähetä takaisin niin pannaan paluupostissa uus. Täällä lätistään sellaisista asiosta jotka ovat ihan mutu juttuja. Se on niin että yks tykkää tyttärestä ja toinen äidistä. Jos joku maksaa 200 euroa tuonti veitsestä jonka lähtöhinta on 20 euroa tehtaalta niin siitä vaan. Jos damaski terästä pidetään hienona niin se on elvistelyä varten ja sitä pidetään ainoastaan seinällä tai vitriinissä mutta käytetään vain vieraitten aikana. Työkalut on erikseen. Me teemme kaiken hiiliteräs levystä ilman takomista ja veivaamista kuten damaskiterä ja lopputulos terän suhteen sama. Täällä yhteistyö kumppanin aikaan saannoksia http://arrak-knives.edicypages.com hinta on jotkin muuta kun 200 € ja nämä on damaski terästä. Ne mitä kaupasta saa on teollisesti valmistettuja kerrosterästä josta kaupalliset veitset valmistetaan. Veitsellä on ainoastaan yksi laatu krteeri sen pitää olla terävä.