Tällä viitataan pitkään sairausaikaan, yleensä syöpään, ja siihen, että kuolema johtui nimenomaan tuosta sairaudesta (tauti on sen luontoinen, että siihen usein kuollaan), eikä esimerkiksi korkeasta iästä. Huonokuntoiset vanhukset kuolevat usein kausifluenssaan. Tällöin ei usein mainita lainkaan, että kuoli sairauteen. Kyllä, esimerkiksi tapaturmaisesti. e. kirjoitusvirheitä
Helpoista tai mahdottomista sairauksista en tiedä, mutta itseäni kyllä hieman ärsyttää median hyssytelevä tapa kiertää kertomasta todellista kuolinsyytä. Keskimäärin ainoastaan ameriikan julkkisten lääkeyliannostukset sanotaan suoraan. Kaikki muut kuolinsyyt jätetään kertomatta, ihan niinkuin esim. syöpä olisi ollut kuolleen oma vika ja häpeä. Varsinkin kun syöpä 80vuoden iässä alkaa olla jo aika luonnollinen kuolinsyy.
Mitä lisäarvoa tuo kuolinsyyn kertominen oikein toisi? Omaiset tietävät, miksi kuoli ja mihin. Ja nille, jotka eivät tiedä, asia tuskin edes kuuluu.
Kait voi esittää myös kysymyksen, että mitä lisäarvoa jutulle tuo kertoa kuolinsyyn olleen "vaikea sairaus" tai henkilön kuolinpaikalla, saatika sillä mikä lehti aiheesta ensimmäisenä uutisoi. Kaikki kolme tiedonjyvää kun löytyvät iltalehden ingressistä. Eli kuolinsyy on nyt vain yksi asia muiden joukosta, mutta asia josta kovin usein ei haluta mitään uutisoida. Hämmentää vain kun vanhoja (esim 1950-luvulta) lehtiä lukiesa huomaa ettei minkäänlaista sensuuria ollut, vaan pienet liikennerikkomuksetkin ilmoitettiin nimien kera. Ei niin että kaiken julkistamista takaisin haluaisin, hämmentää vain kun juttuihin jätetään ilmaisuja joista ei ole lukijalle mitään arvoa ja lähinnä herättävän vain kysymyksen kuolinsyystä.
Taitaa hyvä tapa edellyttää, että mainitaan, mistä uutinen on kotoisin, vaikka se olisikin varmistettu toisaalta. Ie jos uutisesta on kertonut vaikka HS, niin toivottavasti tarkistetaan, että tieto on oikea. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin kohteliasta mainita, mistä lehdestä alkuperäinen tieto oli peräisin. Ei tietenkään koske pelkästään kuolinilmoituksia, vaan ylipäätään.
Vähän samaa sarjaa kun uutisoidaan, että joku "kuoli rajussa kolarissa". Mitäs muutakaan se kolari voi olla kuin raju, jos siinä joku kuolee? Vai onko tuo kenties lehdistön koodikieltä sille, että kuolonuhri meni ihan palasiksi törmäyksessä? "Menehtyi välittömästi" on vissiin myös koodikieltä sille, että ruumiinkappaleita sai keräillä ympäristöstä. Mikäli uhri esimerkiksi istuu kuolleena autossaan täysin "ehjänä", ei poliisi voi millään tietää kuoliko heti, vai kenties vasta minuuttien jälkeen sydänkohtaukseen tms. Sellainen selvinnee vasta ruumiinavauksessa.
Nähtävästi sydänkohtaus on poikkeus. "Pekka Marjamäki menehtyi torstain vastaisena yönä saatuaan äkillisen (ja vaikean ) sydänkohtauksen maanantaina."
Ja tästä sydänkohtauksesta oli maininta jo tämän päivän Aamulehdessä ja puolison lausunto "toivottomalta näyttää". Tänään sitten menehtymisilmoitus eri uutisissa. Sydänkohtaus tuli kauppareissulla tai kotona, uutisista riippuen... ikävä suru-uutinen joka tapauksessa.
Mistä saisi hommattua sapluunan maalaamista varten? Tarve olisi 50 cm halkaisijaltaan olevalle ympyrämäiselle sapluunalle. Omiin taitoihin ei oikein ole luottaminen tuollaisen veistelyssä...
Sapluunoita on jonkinlaisia ainakin rautakauppojen maaliosastoilla, tosin valikoima taitaa painottua enemmänkin "boordi" tyyppisiin mataliin toistuviin kuvioihin. Sinänsä tuollaisen pelkän pyöreän reiän tekeminen ei ole kovin vaikeaa; harpilla vain pyöräyttää, sitten viiltää veitsellä viivaa myöten keskustan pois ja se on siinä. Saksilla ei kannata pyöristyviä muotoja yrittää suhrata.
Katkoteräveitsi teipataan harppiin, ellei ennestään omista virallista harppileikkuria. Tee-itse viritelmissä pitää muistaa lisätä järeyttä, koska katkoterä pyrkii kampeamaan vinoon eli karkaamaan spiraaliradalle joko ulos ympyrästä tai keskipistettä kohti. Minä tekisin kakkoskakkosesta eli puukepistä "harpin": - Katkoterä (pelkkä terä siis) kiinnitetään ultrajäreästi kepin päätyyn 2...4 ruuvilla ja puristuspalalla. Niin, että terän kärki tulee vain millin verran esille kepin alapuolelle, sen verran mitä tarvitaan leikattavan tuotteen katki viiltämiseen. - Johonkin kohtaan puukeppiä ruuvataan Gyproc-ruuvi tai muu terävä piikkikärkinen ruuvi tai neula. Tämä piikki on ympyrän keskipiste. Jos piikki on 30 cm päässä katkoterästä, syntyy 60 cm kokoinen ympyrä. Piikki kannattaa korvata M6-pultilla jos voidaan porata läpireikä kohteeseen, esim. kun kaiuttimen etulevyyn tehdään elemettireikää ja pintaviilua leikataan pois siististi harppivirityksellä.
Onkos täällä kokemusta: mitä vakuutusyhtiö korvaa jos toinen ei myönnä syyllisyyttään? Viime perjantaina ajeltiin kaverin kanssa mun autolla, toinen tuli kuusiaidan takaa eteen, kaveri oli kuskina ja teki väistöliikkeen, 80 vauhtia ja lähti luisuun, siitä nokka edellä ojaan ja katon kautta hyppäs perällensä josta keskelle tietä katolleen taas. Ei ole vielä tutkinta valmistunut mutta jollei toinen myönnä tulleensa eteen. Maksujahan tuosta tulee ambulanssit, hinaus, taksi takaisin sairaalasta ym. Miksei pysty laittaan tähän kuvaa, sanoo että "this is not a valid image", on alle 50kt jpeg?
Silmä käteen. Eikös siinä sivulla olekin se linkki? "Adobe recommends that all Flash Player users upgrade to the most recent version of the player through the Player Download Center to take advantage of security updates." EDIT: Sorry. Se viekin edellisen version lataukseen. :hitme:
Mikä voi olla syynä, kun pistäytyminen Itellan sivuilla (itella.fi tai posti.fi) poikkasee joka kerta meikäläisen langattoman nettiyhteyden? Sen jälkeen yhteyttä langattomaan ei saa muodostettua ellei sammuta läppäriä. Muuten surffailu pelittää moitteetta (Soneran valokuidulla).
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2011/20110929_galenos.htm Miten jos haluaa ammattikoulusta lääkikseen?
Hyvä kysymys. Vaikeaa se on varmasti ellei käytännössä mahdotonta. Mutta jos ajatellaan vain siltä kannalta, että mitä lääkikseen pitää osata niin lääkiksessä tarvitaan noita lukiossa opittuja taitoja, joten ammattikoululaisten pitää ne kuitenkin opetella. Jos itse olisin ammattikoulussa ja huomaisin haluavani lääkikseen, niin joko vaihtaisin lukioon tai pänttäisin pirusti jo ainakin vuotta ennen koulun loppumista. Jotenkin tuntuu hassulta, että ammattikoulussa opettelisi ensin ammatin ja sitten lähtisi opiskelemaan lääkärin ammattia vain niillä oman ammatin tiedoilla. Jotain pisteitä ammattikoulusta saattaa saada, en osaa sanoa, mutta valintakokeen merkitys on aika penteleen iso, kuten myös ylioppilailla. Totta kai joillakin ammattikoulun aloilla on kemiaa, matikkaa ja fysiikkaa, mutta yleensä niitä opetellaan vain tasan se, mitä ammattiin tarvitsee. Lääketieteessä voi valita niin monesta vaihtoehdosta, että aluksi vaaditaan laaja yleisosaaminen pääsykokeessa. Eli tämähän on ihan ammatinvalintakysymys. Jos haluaa ammattikoulusta ammatin ja sen lisäksi lääkärin ammatin, niin molempiin pitää opetella niiden vaatimat asiat. Ja semmoinen tuossa on vielä, että on oikeastaan turhaa ajatella tuota siten, että kyseessä olisi jotenkin lukiota suosiva asia. Nuo vaaditut taidot eivät sinänsä ole edes kauhean vaativia, eivätkä mitenkään vain lukiolaisten tiedossa olevia asioita. Kyseessä on fysiikan, kemian ja matikan laajat perusteet, joita tarvitaan yliopistossa ja joita siksi opetetaan lukiossa. Tuo ei siis ole niin päin, että lukiossa opittuja taitoja vain jatkettaisiin yliopistossa, vaan että yliopistossa vaadittavia taitoja opetetaan lukiossa. Senhän vuoksi lukiolainenkaan ei ammattia saa, koska hän saa laajan yleissivistävän koulutuksen, ei vain yhden alueen opetusta. Sen jälkeen lukiolainen voi valita, mihin ammattiin haluaa ja pyrkiä sille alalle. Mielestäni tuo Galenoksen poistuminen on iso etu ammattikoululaisille. Aiemmin heidän piti opetella lukiotietojen lisäksi myös Galenos, jota ei enää tarvitse.