Uuden omakotitalon lämmitysratkaisut?

Tässä on diplomityö, jossa on vertailtu lämpöpumpun osa- ja täystehomitoituksen kannattavuutta omakotitaloissa.

http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/6120

Lopputulemana on, että omakotitaloissa kannattavaa on mitoittaa lämpöpumppu täyden tehon tarpeen perusteella.

"Tutkimuksessa selviää, että täystehoinen tulistuksenpoistoa hyödyntävä järjestelmä on energiatehokkain ratkaisu."

 

Mä en ainakaan ymmärtänyt pätkääkään mitä yrität tässä sanoa, ymmärrätköhän itsekkään ?

 

Heh, tälle tutkimustulokselle löytyy varmasti "jonkin verran" eriäviä mielipiteitä

 

Puhut varmastikin sähkön kulutuksen vähentämisestä tuolla 1000kWh:lla?

Jos oletetaan vuosihyötysuhteeksi 2,5 maalämpöjärjestelmälle (vrt. suora sähkö), niin lämmitystarpeesi ei kovin suuri voi olla tällä hetkellä, jos sähkön kulutus tippuu 1 MWh:n vuodessa.

Mikä on lämmitysmuotosi tällä hetkellä?

 

Varmastikin voit osoittaa minut tutkimukseen joka kumoaa väitteen.

edit: Ja ota huomioon, että lainasin tutkielman tiivistelmää. Toivottavasti et siis esitä tekstiä sanomanani.

 

Vilkaisin tuota tutkielmaa, se ei ollutkaan vertailu tulistinpumppujen ja vaihtoventtiilikoneiden suhteen niinkuin luulin vaan tulistuksenpoistosta yleisesti. Luulin sitä siis vertailuksi vaihtoventtiilikoneiden ja ns suomipumppujen suhteen. Tuosta tutkimuksesta siis ei voi vetää johtopäätöksiä energiatehokkuudesta ns ruotsalaismallisen vaihtoventtiilikoneen ja tulistinpumpun suhteen.

Se kumpi loppujen lopuksi on energiatehokkaampi, vaihtoventtiilikone vaiko isolla varaajallalla oleva tulistinpumppu on kyllä varmasti sota josta löytyy montaa mielipidettä.

 

Katseleppa "kipee" tätä topiikkia hivenen aikaisemmalta kohdalta niin asia selviää eli kannattaa lukaista juttu aina alusta niin tietää mistä milloinkin puhutaan. Juu kwh tarkoitin oli jäänyt h vain pois ,kun oli vähän pääsiäismämmiä tullut nautittua. Toisaalta tuo mitoitus on kinkkinen ,mutta on hyvin pitkälle todettu ,että esim Etelä-Suomessa on/off laitteet oikeaoppisesti mitoitetaan juuri -26 astetta ajatellen ja haetaan noin 3800h käynti aikaa kompressorille. Silloin Kompressori saa pitkiä käyntiaikoja eikä tule vahingollista katkokäyntiä ihan kokoajan. Myös akkuvaraaja on juuri siksi joissakin järjestelmissä välttämätön mikäli halutaan homman toimivan hyvin. Valitettavasti näin ei kovankilpailun takia aina tehdä ja käyttäjä kärsii siitä. Myös ylimitoitus maksaa laitteen ja keruupiirin kasvun muodossa vaikka pikkusen muutamana päivänä jouduttaisiin vastuksilla auttamaan on se tuon syyn takia järkevämpää. Invertterimallit ovatkin sitten ihan eri juttu ja niillä voidaan mennä järjenpuitteissa täysmitoituksen puolelle. Tosin niillä hankinta hinta kasvaa sitten vielä tällähetkellä entisestään. Näkymä kuitenkin onneksi on juuri tuolla tulevaisuudessa inverteerit joten hinnatkin tulevat niissä jollakin aikavälillä alaspäin toivottavasti. Ja näin siis ihankaikilla pumppu tyypeillä MLP,PILP,VILP ja ILP. Kyllä asiallisen maalämmön vuosihyötysuhde on enemmän kuin COP 2.5 silloin ,kun lämmönjakopiirinä on lattiavesikierto. Pääsen omillakin leluilla helposti tuohon lukemaan ilman MLP:tä.

 

Teoriassa tulistinpumppu on aina parempi kuin vaihtoventtiili. Monimutkaisempi rakenne (hinta) ja vaikeampi säädettävyys voi johtaa siihen että käytänössä tulistinpumpun hyödyt jäävät pieniksi tai olemattomiksi.

 

Avaisitko hieman enemmän tätä teoriaa ? Suomimallin tulistuspumpussa kun lämmitetään energiavaraajaa josta shuntataan lämpöä lattiaan eikä lämmitetä suoraan lattiaa niinkuin vv koneissa, niin eikö tämä periaatteessa johda siihen, että suomipumpussa lauhduttimelle tuleva vesi on aina lämmityskäytössä kuumempaa kuin vaihtoventtiilikoneessa, johtaen siihen että hyötysuhde on huonompi ? Kun otetaan vielä huomioon että tulistuspumpuissa on isot energiavaraajat niin myös varaajan hukkalämmöt ovat suuuremmat kuin vv koneissa pienillä käyttövesivaraajilla.

Tulistusenergia ei ole ilmaista, se energia mitä tulistuksenpoistossa otetaan pois kuumakaasusta on kaikki pois lauhduttimelta saatavasta tehosta.

Näin tämän asian olen itselleni sisäistänyt, saa korjata jos olen jotain käsittänyt väärin.

 

Felon: Enpä muistanut tekstiäsi. Sieltähän se löytyi edelliseltä sivulta. Kyllä keskustelu on tullut luettua läpi, aina vain ei kaikkea muista mitä kukin on kirjoittanut aiemmin.

Enkä halunnut siis kyseenalaistaa järjestelyäsi, ihmettelin vain, että mikä on jos primäärienergian kulutus laskisi vain 1000 kWh. Hyvä että huomautut kirjoittaneesi lämmitysjärjestelmästäsi aiemmin.

RakMK D5 antaa maalämpöpumpulle 2,5 vuosihyötysuhteeksi, joten tähän on aina hyvä turvautua, kun tekee takaisinmaksulaskelmia. Tästä syystä tulee käytettyä ko. kerrointa, vaikka pumpuilla ja toteutuksilla korkeampiinkin päästäisiin.

------------------------------------------

Tässä lainaus aiemmin linkittämästäni työstä:
"Veden lämpötila saadaan tulistusta ja varaajan kerrostumista hyödyntämällä varsin korkeaksi varaajan yläosassa. Tulistuksenpoistojärjestelmän etu on sen osatehoisia maalämpöpumppuja matalampi lauhdutuslämpötila, koska lämpötilakerrostuma on parempi. Energiankulutus on noin 10 − 15
% pienempi, kuin käytettäessä loppukuumennukseen sähkövastusta (Hakala & Kaappola 2007, s. 232.)"

Tekstissä lainattu Kaappola on Suomen tunnetuimpia lämpöpumppuasiantuntijoita. Työssä on tosiaan vertailtu tulistuksenpoistoon parhaiten sopivia kylmäaineita.

------------------------------------------

Tulistuksenpoisto ei tosiaan ole ilmaisenergiaa. Käytännössä kompressorilla joudutaan tekemään enemmän työtä mitä enemmän kuumaa vettä halutaan (jotta kylmäaineen höyrynpainetta saadaan nostettua). Tästä syystä lauhdutus tulisikin tehdä kahdessa vaiheessa, tulistuksen poisto (pienempi teho, suurempi dT) ja matalalämpölauhde, josta kuitenkin saadaan suuri teho pienemmällä dT:llä. Taas lainaus: "Todellisuudessa tulistuksenpoistovaihdinta ei yleensä mitoiteta niin, että tulistus poistuisi siinä kokonaan, vaan osa tulistuksesta poistetaan vasta lauhduttimessa."

 

Kipee OK! "RakMK D5 antaa maalämpöpumpulle 2,5 vuosihyötysuhteeksi". Tiedotkin aina vanhenee tekniikan kulkiessa eteenpäin ,mutta joku keskiarvohan täytyy tietenkin olla olettamana. Ja tietyt järjestelmät eivät pääse, kun noihin lukuihin. Maalämmöllä pelkästään vesikiertolatialämpö menee helposti oikein säädettynä parempiin lukemiin ,mutta kova käyttöveden lämmitys varsinkin väärin liian korkeisiin lämpötiloihin säädettynä syö todella raakasti koppeloo.

 

Joo, uudehko pumppu hyvillä säädöillä lattialämmitystalossa voi vuosi COP olla neljän pintaan sisältäen myös käyttöveden lämmityksen. Eli siinä mielessä tuo COP 2.5 on kyllä hyvin hyvin maltillinen.

Se mikä voi todella olla myrkkyä hyötysuhteelle on lämpimän käyttöveden kierto. Kaverin Lämpöässä V10:iä ihmeteltiin että miksei sillä oikein päästä niin hyviin tuloksiin kuin ehkä pitäisi. Syynä oli lämpimän käyttöveden kierto. Se sotki varaajan kerrostumisen aivan totaalisesti ja itseasiassa se oli niin poskellaan, että varaajan alaosa oli monesti kuumempi kuin yläosa. Ei mikään ihme että hyötysuhde ei ollut ihan parasta A -luokkaa

 

Ei ollenkaan uuden talon ratkaisu, mutta hieno kertomus siitä miten TSI-mies toteuttaa lämmitysasiat:
http://www.youtube.com/watch?v=JknnGL4e6ck

 

Hehehe

"ei näissä lupia tarvita"

 

Mahtava video.

"Näitä saa laitella ihan niinku mielensä mukaan"

 

Wau, tämä kyllä antaa perspektiiviä suhteessa ketjun aikaisempaan hifistelyyn, toivottavastti jampalla myös laitteet kestää.

 

Mutta työnjälkihän oli todella siistiä ja ammattimaista

 

Puhuin tulistinpumpusta vain kompressori/lämmönvaihdin tasolla. Kun siihen liitetään yllämainittuja käytännön ongelmia niin tulistinpumpun paremmuus ei enää ole itsestään selvyys. Esimerkiksi eihän mikään estä ajamasta tulistinpumppua suoraan lattiaan eikä varaajaan kuten on tapana.

Tämä "RakMK D5 antaa maalämpöpumpulle 2,5 vuosihyötysuhteeks" on nykyajan lattialämmitteiselle hyvin eristetylle talolle todella alakanttiin. Mutta se on siihen on polittisia syitä koska maalämpö ei saa näyttää liian hyvältä muihin lämmitysmuotoihin (erityisesti kaukolämpöön) verrattuna.

 

Ok, no minä puhuin ihan yleisimmistä pumpuista joita voi ostaa. Mikään ei tosiaan estä lämmittämästä tulistuspumpulla suoraan lattiaa, sellaisia ei vaan taida olla markkinoilla(?). Ehkä siihen asiaan on syykin. Suoraan lattiaa lämmittäessä kuumakaasu on sen verran kylmää, että ei sieltä oikein voi mitään tulistusenergiaa edes pois ottaa ennen lauhdutinta. Tai voi tietysti ottaa mutta kuinka järkevää se enään on.

 

Samaa mieltä olen, että parempiinkin päästään kuin 2,5. Valitettavaa on, kuten JJCool sanoi, että poliittiset paineet ajavat edelle.

Lämpöässän pumpuissa (ei kaikissa?, enkä ota kantaa niiden "hyvyyteen") näyttäisi ohjekirjan mukaantuotettavan kahdella eri vaihtimella. Alla suora lainaus sivulta 7. www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=302&saitti=lampoassa&hash=072D67A27E449084868D137B5EFF1188

"1.5.1.3. Lämminvesivaraaja
Lämpöässä Vs hyödyntää huolella suunniteltua tulistustekniikkaa, jolla saadaan tuotettua edullisesti sekä lämmitys että lämmin käyttövesi. Maalämmön osuus lämmityksessä on pyritty saamaan mahdollisimman suureksi. Kaksiosainen, välipohjalla varustettu LÄMMITYSVEDEN VARAAJA (6) tehostaa tulistusenergian hyödyntämistä. Hyötysuhde pysyy korkeana, kun energiatehokkaassa tulistustekniikassa lämpöä siirretään varaajaan kahdessa vaiheessa kahdella eri lämmönsiirtimellä (lauhdutin ja tulistin). Käyttövesikierukka kulkee varaajan alaosan kautta yläosaan, jolloin lämmin käyttövesi esilämpenee varaajan alaosassa ja saa tarvittavan loppulämmön varaajan yläosassa. Lämminvesivaraajan vettä kierrätetään lämmönjakoputkistossa joko yhdessä tai kahdessa piirissä. Varaajan yläosaa eli YLÄVARAAJAA (6a) lämmitetään tulistuksenpoistolämmönvaihtimen (tulistin 3) avulla kompressorista saatavalla erittäin kuumalla energialla. Kuuma tulistusenergia varataan käyttöveden loppukuumennusta varten. Ylävaraajasta voidaan tarvittaessa ottaa kuumaa energiaa myös lämmityspiiriin."