Nightwish - Imaginarium + elokuva

Disney-heviä. Pistin ennakkotilaukseen. Joo, joo, NW:n soundin tunnistaa kilometrien päästä ja Annette kimittää, mutta onhan mahtipontisuudessaan varmasti tulevat platta jälleen omaa luokkaansa. Mahtipontista heviä tulee vastaan nykyisin harvemmin. Ei ne kellariveivit jaksa aina ilahduttaa.

 

Tänään radio rockilla ensisoitossa klo.0000 Holopainen kommentoimassa jokaista biisiä. Tätä ennen, 22 alkaen kahden tunnin nightwish spessu.

 

On tässä sulattelemista. Jos meni odottamaan Abba/Disney-osaston jatkumista koko levyn(kuten allekirjoittanut), voi pettyä, mutta IMO käsissä onkin Metallilevyjen Dark Side of The moon. Varmaan näin kunnianhimoisia/taiteelllisia/laajoja kokonaisuuksia saa eteensä kerran 10-20 vuodessa. Jo SLS jatsivääntö oli jotain ihan muuta kuin NW koskaan, joten metallialbumksi tämä luokitteleminen on vääryys. Tämä on taideteos. Hieno sellainen. Rest Calm biisille kunniamaininnat Metallica-riffeistä ja Ghost riverillä fiilistellään Van Halenia. Kelttivaikutteisten biisien lukuisa määrä hieman häiritsee kokonaisuudessa, mutta kun juuri alkaa kyllästyttää, niin tempo vaihtuu. Arvosana tulee myöhemmin, koska ei niin helppo arvioida kuin DPP:tä ja Oncea.

 

Jooh, kerta kuunneltu ja roskaa! Abbaa ja kelttimusaa sekä lastenlauluja.

No jooh, ehkä tämä vaatii useamman kuuntelukerran, samalla mielenkiinnolla muiden kommentteja lukien. Kuitenki aika progea nämä NW:n nykytuotannot. Vähän ensivaikutelma on se että DPP saattaa säilyä kovempana, ja alkaa jo pikkasen toi leffamaisuus olla jo maneerimaisen rasittava? Paha sanoa, mutta sitä sinkkua lukuunottamatta ei mikään kappale VIELÄ erottunut. Kokemuksesta nyt tietää että näitä pitää kuunnella se 3-4 kertaa, että voi sanoa JOTAIN enemmän. Näin oli uuden Dream Theaterinkin kohdalla, vaikka on varmasti yksinkertaisempi platta kuin tämä.

Jännä nähdä minne suuren yleisön mielipide painottuu, tässä kun on potentiaalia äärilaidasta toiseen. Satumainen levyhän tämä nyt selvästikin on. Hei joo, toi "Slow" on kyllä aika jazzimaista, iskee! Ihan tulee Twin Peaksin soundtrackit mieleen. Muutenkin Holopainen antaa kyllä vaikutteiden näkyä tai siis kuulua, mahdollisesti liikaakin. Hetken jo kuuntelin että onko siellä herra Fish puhelemassa, mutta taisi olla vähän nuorempi jamppa. Unohdin muuten että toki tuo I Want My Tears Back on aika iskevä, ja ihan mainio idealtaan.

 

Ekan kuuntelun jälkeen ei voi muuta sanoa kuin uuupeeetaaamahtaavaaa!

Parhaiten mieleen jäivät huikeat Scaretale ja Last Ride Of The Day.

Nimibiisi lopussa summasi kauniisti koko paketin.

 

Turusen aikoihin olin kovakin NW-fani, mutta minun mielestä Aneten ääntä ei saatu kunnolla soviteltua ekalle Aneten laulamalle levylle ja innostus lopahti siihen. Uusin lätty on aivan loistava, Anetten ääni sopii paljon paremmin. Saapa nähdä mimonen elokuvan pätkä on tulossa. I Want My Tears Back jäi heti mieleen ja piti painaa reverseä kun biisi loppui!

 

Olin aikoinaan erinomaisen pettynyt NW:n laulajanvaihdokseen. Harmitti jo se, että originelli 100% suomalaisuus "tahrattiin" ulkomaalaisella jäsenellä, puhumattakaan että ruotsittaren poppismainen ääni tuotti sietämättömiä Abba mielleyhtymiä varsinkin moniäänisissä kertosäkeissä. Dark Passion Playn kuuntelin pariin kertaan ja totesin, että tämä bändi ei enää ole minua varten. Tuomaksen sävellystaitojen ja NW tunnelman takia uusi levy kuitenkin kiinnosti kuulla. Aluksi olin varovaisen positiivisesti ylättynyt. Loppua kohti kuitenkin alkoi tuntua, että tyylilajeilla leikittely ja karnevaalimeininki äityivät liian itsetarkoituksellisiksi. Moni biisi jäi silti soimaan päähän ja muutaman uusintakuuntelun jälkeen on pakko myöntää, että tykkään levystä - paljon! Odottamaton käänne. Nyt kun vielä jotenkin saisi nuo Abba assosiaatiot karistettua mielestä, niin voisi nauttia NW:n uudelleenlöytymisestä. Ehkä jopa viitsisi raahautua keikalle katsomaan kun en Tarjan aikana tullut bändiä nähneeksi.

 

Ei tätä(kään) levyä voi ainakaan liiasta dynamiikasta moittia: http://www.dr.loudness-war.info/details.php?id=13267

Спойлер

:weep: :grr: :OI

 

Muutama raita jää soimaan päähän, mutta liikaa on vaan tuota tekotaiteellista ******, kuten viimeinen jorinaraita. DPP iskevämpine ralleineen oli vaan enemmän minun makuun. Storytime oli katala radiohitti, koska samanlaista jäi odottamaan lisää. Nyt levyltä on nappaistu muistikortille ne muutamat kappaleet tehokuunteluun(Storytime, Ghost River, I want my tears back, Scaretale, The crow... ja Last ride of the day) Loput kappaleet on vaan niin yhdentekeviä, ettei ne kiinnosta parin ekan kuuntelun jälkeen enää yhtään. Within Temptationin uusin levy oli kokonaisuutena parempi. Näitähän saa verrata, koska orkesterihevistä hekin aloittivat ja siirtyivät kaupallisemmalle linjalle. Saa naulata munista, mutta nyt ei voi vetää kotiinpäin, kun jokin häiritsee kokonaisuudessa enemmän kuin DPP:ssä.

 

Hyvä levy ja ensimmäinen Nightwish-albumi josta voin sanoa pitäväni. Miinuksia vähän turhan pitkästä kestosta joka saa levyn tuntumaan välillä puuduttavalta toisaalta pitkä kesto mahdollistaa monipuolisen biisivalikoiman. Viimeisen kappaleen olisi voinut jättää pois, vaikka summaakin levyn hyvin tuntuu se tuollaisenaan vähän turhan irtonaiselta eikä kokonaisuuteen kuuluvalta.

 

On kyllä hankala arvosteltava, muutama todella kova ralli löytyy, mutta vastapainoksi tämä häröily eri genreissä ei minuun iskenyt. Aneten ääni tässä kuitenkin DPPtä parempi. Puolentoista kerran kuuntelun jälkeen antaisin sellaisen 3+ tähteä. Tosi mielenkiintoista kuulla kuinka moni raita tästä levystä esiintyy tulevilla keikoilla, itseltäni löytyy liput Vuokattihalliin, joten maaliskuuta odotellessa

 

On kyllä harvinaisen paska levy, ei voi muuta sanoa.
Yäkalan ehdottomasti ja vain ja ainoo hyvä levy on "Angels Fall First". Siinä on kevyesti parhaat kappaleet mitä kyseinen wannabe orkesteri on koskaan tehnyt, paskoilla soundeilla, huonolla tuotolla ja studiotyöskentelyllä ja huonolla soittotaidolla tehty lätty mutta parhaat kappaleet.

 

Huh, löytyyhän sitä rehellistäkin kommenttia! Kiitos tästä. :thumbsup:

Oksettanut lukea kommentteja tästä levystä. Ihan älytöntä hehkutusta. Platta kun on yhtyeen heikoimpia, muutama kiinnostavampi veto ja paras kappale on ykkössinkku. Yrittänyt kyllä ja kuunnellut monesti mutta ei vaan iske tunnetasolla niin ei. Kunnianhimoisuuteensa tukehtuva möhkäle.

Vahvisti kyllä hyvin sen minkä omat korvat kuulivat. Dynamiikaksi ei ihan riitä vielä se että joka kappale edustaa erityylistä musiikkia.

Progarchivesin arviot on jälleen hyvin paikkansapitäviä, DPP:llä about 4 tähteä ja tälle antaisin itsekin 3 verran, vaikka kuunneltavuus aika heikko onkin.

 

Rest calmin riffi varastettu Metallican Eye of the Beholderista. Muutenkin häiritsee siinä biisissä rankka lead ja slowari kertsi.

 

Kuuntelin nyt Storytimen alusta ensimmäisen kerran ja tuli riffistä Metiksen "Blackened" heti mieleen. Säkeistön laulumelodiasta taas ABBA:n "SOS".

 

On ehdottomasti ristiriitaisin NW plätty, ei tämä ole se metallilevyjen DSOTM, miksi muutama postaus taaksepäin vielä alkukiimoissa tätä tuli luonnehdittua. Tää on vähän kun tuli eka uusi SW-leffa. Jengi meni pähkinöiksi ja mitä paketista lopulta paljastui. Keskinkertaista höttöä korealla paketilla, mutta hype oli jo niin tajuton, ettei sitä kukaan uskaltanut aluksi sanoa mitään vastaan. Levyltä jää elämään Storytime, Ghost river(joka myös lopulta paras kappale kokonaisuudessaan), Last ride of the day reippaalla anthem poljennalla sekä se lintuballadi. LROTD on monen mielestä Sonata Arcticaa, mutta kuulen saksalaiset laukkakomppibändit, kuten Helloween, esikuvana tälle. Scaretale on vaan humppineeen jo liian hapokasta, Rest calmin ongelmat tulikin jo yllä. Song of myselfista ois kiva vaikka joku Radio Edit, jossa katkaistaan zipale ennen ku jorinat alkaa. Silloin sitä voisi kuunnellakin, koska Annetten paras laulu on siinä.

V***, nyt loppuu meikäläisen analysointi tästä rieskasta. *lyö soittimeen takaisin uusimman Within Temptationin*

 

Hienon shown olivat saaneet aikaiseksi! Nyt odotteleen sitten leffaa... :naminami:

 

Hienolta näyttää.


http://www.imaginaerum.com/

 

Jep, näyttää kyllä todella hyvälle. Ja varmaan myös kuulostaa...

Virallista ilmestymispäivää ei taida vielä olla?

 

Joskus viime vuoden puolella tätä lupailtiin tälle kevättä. Nyt taitaa olla ennemminkin, että tulee kun on valmis.