Olen tässä nyt aikani pähkäillyt passiiviradiaattoreiden hyötyä, mutta en ainakaan saa mitään järjellistä aikaan WinISD:llä niiden suhteen. Eli lähtökohtana oli rakennella Peerlessin 12" XXLS:llä subi noin sadan litran koteloon refleksinä DS 4.0:lla eli hyvinkin perussettiä. Pienten laskutoimitusten jälkeen näyttää kuitenkin siltä, että sisätilavuudessa jäädään alle tämän sadan, joten alkoi sitten nuo passiiviradiaattorit kiinnostaa. Eli jos tehdään em. elementillä simulointi, jossa tilavuus on 100 L ja resonanssitaajuus 20 Hz ja verrataan sitä simuloitiin samaisessa tilavuudessa ja parilla passiiviresonaattorilla (CCS APR15), niin vaste saadaan mielestäni aivan identtiseksi PR:n massaa muuttamalla. Ilmeisesti n radiaattorin tapauksessa, tässä WinISD:ssä oletetaan syötettävän massan olevan radiaattorien kokonaismassa eikä kyse ole näin ollen yhden PR:n massasta? Tai jos näin ei ole, niin silloin homma kääntyy mielestäni vieläkin enemmän refleksin eduksi. Koska radiaattorien hyöty pitäisi tulla nyt siis pienemmillä koteloilla, niin tehkäämme vaikka 60 litran koteloilla samat simuloinnit. Edelleen refleksillä sopivalla virityksellä saan samanlaisen käppyrän aikaiseksi kuin PR:llä. Jos passiiviresonaattorin ainoaksi hyödyksi jää siis tuhinaäänien häviäminen ja se, ettei tilaa refleksiputkelle tarvita, niin aika kallista lystiä... Mitä minä en tässä siis tajua? Valaiskaa minut...
Ei sillä väliä olekaan tehdäänkö viritys putkella vaiko kartiolla refleksivirityksen suhteen. Passiivista on kuitenkin selvä hyöty pieniä koteloita ajatellen: Koitappa saada sopimaan läpimitaltaan riittävän iso putki esim. 35L koteloon 20hz virityksellä... menee aika taiteiluksi. En näe mitään hyötyä passiivista isoissa koteloissa. Putken etu on taasen siinä, että samalla ilmavirta tuulettaa koteloa ja jäähdyttää puhekelaa. Passiivielementein viritetyssä ei näin ole. Torvipäinen putki ei helposti tuhise.
Siis passiivielementti vastaa refleksiputkea, siksi lopputuloskin on sama. Passiivin pinta-ala vastaa putken pinta-alaa ja passiivin massa vastaa refleksiputken sisällä olevan ilman massaa.
No onhan tämä sitten loppujen lopuksi aika pässinlihaa. Ja alapäätä voi sitten kompensoida (tiettyyn rajaan asti) vähän järeämmällä vahvistimella, jos sinne ei muuten tahdo saada tapeeksi potkua akustisen suunnittelun voimin... jatketaanpa siis simulointeja. Kiitokset kommenteista! Kysytään nyt vielä, kun näistä passiiveista puhutaan, että mitkä ovat hyviä ominaisuuksia passiiviradiaattorille? Ja miten PR:n eteen jäävä tila pitäisi mitoittaa (olettaen että se on vaikka "alaspäin") - samoin kuin elementinkin?
Juu, mitoitus tapahtuu samoin kuin itse elementin eteenkin jätettävän tilan mitoitus. Vaakatasoon, siis kotelon pohjaan tai kattoon, ei saa passiivia asentaa. Tämä johtuu enimmäkseen passiivin suuremmasta massasta (jopa kilon painot tietyissä tapauksissa) sekä siitä että niissä ei ole puhekelaa/moottoria avittamassa painovoimaa vastaan. Vaakatasoon asennetut passiivit roikkuvat, eivätkä toimi suunnitellulla/simuloidulla tavalla.