Pitää muistaa että ei ne kaikki jäätymiset ja kaatumiset ole konkkien vika. Topfieldin digiboksiahan pitää osata käyttää. Sekä Masterpiecellä että TF500 mallilla oli samat ominaisuudet: -kun tallentaa ohjelmaa jota samalla katsoo ja kuvakelaa taaksepäin, tiltti tulee äärimmäisen helposti -kaksi tallennusta samaan aikaan rasittaa Toppyä siinä määrin, että kaikenlainen kelaus ja hyppiminen kannattaa pitää minimissä ellei halua tilttiä ja molempien ohjelmien menemistä vituiksi Näitä ohjeita kun soveltaa niin mitään selittämättömiä kaatumisia ei ole tullut vajaan 2v ikäisellä TF500:lla.
Nimenomaan. Myös softa pitää olla kunnossa. Tosin kaveri, jolle kommentoit, ei suorittanut konkkahuoltoa oikeaoppisesti. Tuosta hemmetin kuuden konkan harhaopista olisi syytä vihdoin jo päästä eroon. Kuinka monta virtalähdettä Suomessakin on mukamas korjattu kuuden konkan opilla ja julistettu, että "ei auttanut konkkien vaihto"? Ennenkuin julistetaan, että vika ei ollut konkissa niin pitää: - vaihtaa vähintään suositellut 11 konkkaa - laittaa tilalle nimenomaan hakkurikäyttöön kelpoisia kondensaattoreita, koska Toppyn virtalähde on sellaista designia, että se hakkaa paskaksi kaiken keskivertolaadusta alaspäin menevän alta aikayksikön - jos sinne tilalle tunkee ns. yleiskondensaattoreita, joita myydään kadunvarsien elektroniikkamyymälöissä, niin lopputulos ei ole kestävä eikä edes hyvä vaikka virtalähde yleensä lähteekin hetkeksi jotenkuten toimimaan - lisäksi varaosiksi laitettavien elkojen laatu ja kelpoisuus nimenomaan hakkurikäyttöön vaikuttaa powerin tuottaman virran laatuun ja lämmönkehitykseen - tämäkin seikka pitäisi korjaajan pitäisi ymmärtää, koska virtalähteen tuottaman virran laatu ja lämpö vaikuttavat boksin stabiiliuteen! Kuten jokainen varmasti ymmärtää, niin virran laadusta ei saa mitään tolkkua mittamalla jänniteitä tavanomaisella yleismittarilla. Tavallinen yleismittari näyttää vain keskijännitelukemia ja reagoi muutenkin hitaanlaisesti. Tavallinen yleismittari ei tajua tuon taivaallista syötetyn virran sisältämistä mahdollisista häiriökomponenteista kuten transienteista.
Pitäneepä ottaa selvää vielä niistä viidestä konkasta, ja vaihtaa nekin kun kerkiää. Löytyykö jostain tarkka kartoitus niistä 11 konkasta, jotka kannattaa vaihtaa? Boksini on TF5100PVRt HDMI EDIT: Kiittelen Blurayta allaolevasta vastauksesta kysymykseeni.
On se kyllä jotenkin käsittämätöntä...ilmeisesti ihmiset eivät näitä foorumeita juuri lue kun hakevat neuvoja ongelmiinsa? Tuossa viestinä nro neljä (tällä hetkellä), tällä samalla foorumilla on mun aloittama viestiketju, jossa neuvotaan mitkä ne 11 konkkaa on, mitkä pitää minimissään vaihtaa. Lisäksi neuvotaan, että mitä laatuvaatimuksia ne konkat pitää täyttää. Lue Tobbyman siis tämä keskustelu - ainakin avausviesti siitä. https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=84028 Ihmettelen kyllä edelleen, että on todella sitkeä harhaoppi tuo 6 konkan oppi. Joka toinen boksi jää korjaamatta - tai hajoaa nopeasti korjauksen jälkeen -kun sitä soveltaa.
Hei! Tarkista onko kovalevy loppunsa edellä, esim hddinfo tapilla: http://www.tapworld.net/index.php?option=com_content&task=view&id=163 Toinen vaihtoehto on irroittaa kovalevy, kiinnittää se pöytäkoneeseen ja katsoa siinä S.M.A.R.T tiedot HDtune ohjelmalla. http://www.hdtune.com/
Itse kyllä vaihdoin kaikki 11 konkkaa ja olivat kyllä ihan Rubycon:n laatukomponentteja. Silti ajoittaisia kaatumisia esiintyy. Pitänee tsekata tuon kiintiksen kunto, jos vian syy olisi siinä.
Unohtamatta sitä firmiksen versiota tai asennettujen TAPpien merkitystä. Boksinsa saa kaatuilemaan monella tavalla.
Sen verran pitää sanoa siitä 6 konkan taktiikasta jolla/jotka vaihdoin, niin mittauksissa ei ollut suuria heittoja ennen ja jälkeen vaihdon, mutta mittasin idlenä joka ei ilmeisesti ole se oikea tapa, vaan käytön aikainen mittaus antaisi varmennan tuloksen. Sellainen näkyvä hyöty niistä 6 konkan vaihdosta kuitenkin oli, että 24" benq näyttöni rupesi tunnistamaan aina kertalaakista tuon Topfied digiboksin, kun aiemmin jouduin aina siitä näytön sisääntulon valitsimesta ronkkimaan että sain TV-kuvan näkymään.
Ei ole oikea tapa mittailla idlenä. Rasitusmittauskin pitää tehdä oikeaoppisesti. Vääriä tai epämääräisiä mittauksia on ihan turha edes tarjota tänne, ei niillä ole todistusvoimaa. Virtalähteen jännitteiden mittailu ei ylipäänsäkään sano konkkien kunnosta juuri mitään. Konkat pitäisi ottaa irti virtalähteestä ja kuormitusmitata testipenkissä ESR-mittauksella, jos haluaa saada asiasta relevanttia tietoa. Olen niitä muutamalla elävästä elämästä repaistulle ORTP-831-sarjan virtalähteelle tehnyt. Siis ottanut 2-n vuotta käytössä olleesta Topfieldistä virtalähteestä ja selvittänyt kaikkien konkkien todellisen kunnon purkamalla ne irti virtalähteestä ja mittaamalla. Koska mittausteni perusteella kuusi suurinta konkkaa (6 x 1000 uF) eivät koskaan ole olleet virtalähteessä ne kuusi kuluneinta, niin uskallankin julistaa ns. kuuden konkan opin harhaopiksi. Miksi ns. kuuden konkan oppi on onnistunut monia bokseja korjaamaan, johtuu siitä, että se vaihdattaa ORTP-831:ltä ne todennäköisesti kaksi kuluneinta, C22 ja C25. Mutta sen jälkeen todennäköisesti kulunein konkka eli mikä posahtaa virtalähteestä seuraavaksi, ei olekkaan mikään noista 1000 uF pytyistä vaan ihan muita konkkia. 11 konkan oppi vaihdattaa ne, siksi se on 6 konkan oppiin nähden ylivertainen. Huomatkaa, että puhun todennäköisyyksistä. Joskus - ihan foorumiviesteistäkin on pääteltävissä - on käynyt niin, että se virtalähteen kulunein konkka ei olekkaan ollut mikään noista kuudesta suuresta. Tällöin kuuden konkan vaihto ei olekkaan auttanut. Tällöin boksi on jäänyt korjaamatta. Toppy.fi-keskustelussa on historiallinen keskustelu, jossa joku neuvokas ei ollut hätääntynyt kuuden konkan harhaopista vaan olikin oma-aloitteisesti vaihtanut enemmän. Tällöin virtalähde lähti toimimaan. Muistan tuon viestin koska se aikoinaan herätti minut pohdiskelamaan tätä asiaa. Rupesin tekemään mittauksia, analysoimaan virtalähdettä ja pohtimaan, mikä on järkevin taktiikka huoltaa em. virtalähde. Se johti sitten siihen, että jouduin kyseinalaistamaan tuon kuuden konkan vaihteluopin, koska ei se ainakaan empiiriseen tai mitattuun tietoon perustu.
Osaisko kukaan auttaa, vaihdoin 11 konkkaa (panasonic low esr) 5100:een joka oli tilttaillut pitkän aikaa. Kone toimi hyvin n. 5 min jonka jälkeen meni juntturaan, nyt on kokeiltu toista virtalähdettä ja kovalevyä eikä auta, kone ei löydä kovalevyä (kovalevy kuitenkin lähtee käyntiin), saattaa mennä jumiin, ei vastaa kaukon komentoihin. Onko tallennin mennyt kokonaan rikki kun ei ajoissa vaihdettu konkkia?
Kannattaa varmaan aloittaa juotosten tarkastuksella, jospa on tullut johonkin konkkaan huonohko juotos?
Tarkastettu pariinkin kertaan molemmat virtalähteet. Tuli mieleen että oisko ide-kaapeli menny rikki sitä irti vedettäessä. Pitäis saada jostain metsästettyä vanhan mallinen kaapeli jonka liittimissä on kaikki reiät "auki". Emolevyn mukana tulleessa on yks reikä tukittu joten se ei käy.
Hei! Kokeile toisella kovalevyllä, voi olla levy sökönä myös. oho tätä olikin kokeiltu. Oliko tuo toinen kovalevy jumpperoitu masteriksi ? Toimiiko sinun boksisi kovalevy toisessa toppyssä ok? Sen reiän IDE piuhasta saa auki, siinä on yleensä pieni muoviholkki tukkona.
Molemmat levyt jumpperoitu oikein. Oma boksi on toisella paikkakunnalla, pitää testata virtalähdettä kunhan pääsen kotiin, ilmoittelen miten käy. Tämä ide-kaapelin liitin oli yhtä muovia, poralla ehkä sais auki
Tuossa taitaa jäädä jäljelle: kovalevy, ide-kaapeli, emolla kovalevyyn liittyvä elektroniikka ja kovalevyn tuottama lämpö. Oletko kokeillut kovalevy virrallisena, mutta ilman ide-kaapelia ( en ole varma syöttääkö toppy silloin sille sähköä, mutta jos syöttää ja toppy muuten toimii, niin tieto on sekin ). Tapeja ja fw-patcheja ei kai vaan ole käytössä kokeilujen aikana?
Oma boksi toimi täysin sen mitä ehdin puolisen tuntia testailla. Ja se toinen toppari: kovo siis pyörii eli virransyöttö kunnossa, pitänee vielä testailla jos löydän jostain sopivan kaapelin. Eikös ne vanhat IDE-kaapelit (UDMA/33) ollut sellaisia joissa kaikki liittimen pinnit on auki?