No tuo eurojen pinoon lätkiminen nyt ei varmaan tähän asiaan ole verrannollinen.. emäntä laventaa kuitenkin viiden euron seteleillä.. tai siis supistaa.. saati että sen perusteella osaisin jotain järkevää laskea..:OI Asiassahan on tietysti semmosia vaikuttavia tekijöitä, että vesihän lämmitetään vesisäiliöön, miten kuumaksi? Haaleammalla vedellähän tuolta lähtee vähemmän sitä kuumaa vettä, kuin lämmintä. Säiliön kokohan tietysti vaikuttaa oleellisesti tuohon, jos kuumaun suihkun jälkeen säilö on tyhjä, tai puolillaan, lämmitettävän veden määrän tarve muuttuu.. Jos suihkuttelu kestää noin 5min, niin miten paljon siinä menee vettä, noin.. kaikellehhan on kuitenkin joku keskiarvo laskettu..
Ei vaikuta mihinkään mitenkään. Ainoastaan veden lämmitykseen käytettävä keskimääräinen teho on pienempi kun lämmitin lämmittää vettä 24h vuorokaudessa. On olemassa myös virtauslämmittimiä jotka lämmittävät vesijohtokylmän veden suoraan valittuun lämpötilaan, esimerkiksi juuri ennen suihkun suutinta. Mm. sairaaloissa on tällaisia käytössä. Kytkentäteho voi olla kymmenestä jopa pariin kymmeneen kilowattiin, joten tällaiset soveltuvat käytännössä huonosti tavallisen kuluttajan käyttöön. Veden lämmittämiseen kulunut lämpömäärä, kWh määrä, on aivan sama riippumatta vesivaraajan lämpötilasta tai tilavuudesta, tai varaajan puuttumisesta! Käytännössä vanha varaaja voi hiukan heikentää energiatehokkuutta virtauslämmittimeen verrattuna, koska se vuotaa lämpöä ympäristöönsä. Laskuissa tätä lämpövuota ei huomioida, vaan oletetaan että vesivaraaja säilyttää kaiken lämpöenergian täydellisesti.
:hitme: Vaikuttaa, mutta se ei vaikuta että mitenkä kuumaa se vesi on siellä varaajassa, tai kuinka suuri varaaja on. Luetunymmärtäminen?
No tuostahan nyt voi jo hätäsemmät päätellä jotain.. Mutta miten niin vesisäiliön koko ei vaikuta asiaan? Jos säiliö on 50 litraa, ja kaikki menee suihkuttelussa, niin vettä on lämmitettävänä vaikka 90 asteiseksi 50 litraa.. jos säiliö on 100 litraa ja siitä menee se 50 litraa, niin jäähdyttääkö se uusi, tilalle tuleva kylmä vesi sen lopun 50 litraa yhtä kylmäksi vedeksi kuin mitä se tuleva vesi on..? Eli onko siellä sitten se 100 litraa lämmitettävänä? Tai en minä tiiä, lähinnä minua vaan nyt kiinnosti se, että miten tuommonen vaikuttaa, ja onko se vaikutus millään tavalla merkittävää minkään kannalta..
OT Kumustelijalle: Spoiler No, joko sait vastauksen? Jatkokysymys: Edellisessä lämmitettiin sähköllä. Jos lämmitettäisiinkin päreillä, menee päreitä 3,03 kpl/aste. A:lla päreitä menee siis 3,03 x 33 = 100,0 kpl. B:llä päreitä palaa 3,03 x 43 = 130,3 kpl. Montako prosenttia (%) enemmän B:llä palaa päreitä? Saattaa se vähän olla
Hiukan ehkä offtopic mutta kysytään matemaatikoilta millainen ero on lämmityskustannuksissa LTO:n ja koneellisen poiston välillä. Itse pähkäilen huipparin ja koneen valintaa mutta en ole löytänyt mitään osviittaa kuinka paljon kalliimmaksi huipparin käyttö vuodessa tulee.
Voisi kuvitella, että vaadituilla ilmamäärillä huipparin käyttö tulee erittäin paljon kalliimmaksi. Ilmanvaihto on suurin lämmönhaaskaaja asunnoissa. Siis ilmanvaihto vaikuttaa kaikkein eniten energialaskelmassa, kun lasketaan lämmityksen häviöitä. Onko kyseessä uudisrakennus? Jos on, niin pelkän huipparin käyttö ei liene enää edes mahdollista.
Matemaatikotkin tarvitsevat ainakin muutaman tekijän, ennen kuin voivat suorittaa vertailulaskelmia - Asunnon tilavuus - Käytössä olevan huippuimurin ilmanvaihtokyky - Huippuimurin käyttöaika ja teho - Suunnitellun LTO-koneen tyyppi - Käytössä oleva lämmitystapa - Asuinpaikkakunta
vm69 remppakohde. Uusiinhan noita ei taida laki sallia enää? Hintaero laitteistoilla vaan on melkoinen ja eroa ei muuta kuin tuo lämmön talteenotto. Ikkunoiden päällä on jo suodattavat tuloilmaventtiilit.
- Asunnon tilavuus Noin 240m3 - Käytössä olevan huippuimurin ilmanvaihtokyky 70l/s - Huippuimurin käyttöaika ja teho Käyttöaika on 24h/vrk ja 58w. - Suunnitellun LTO-koneen tyyppi Varmaan joku peruskone kuten vallox 75 / 95. Saa sitten suunnittelija päättää - Käytössä oleva lämmitystapa Vesisähkö - Asuinpaikkakunta Lempäälä Kiitos jos jotain osviittaa saa laskettua
No ei todellakaan mene noin... LTO- hyötysuhde tarkoittaa ilmanvaihdon poistoilman sisältämästä lämpöenergiasta talteen saatavaa energiamäärä, ja tuokin optimi olosuhteissa. Vuosihyötysuhde onkin sitten vain n. 60 % tuosta ilmoitetusta %-luvusta "normi" lto-kuutiokoneella. Suomen rakennusmääräyskokoelmasta (D5?) kannattaa laskukaavat tsekata,..
Vuosihyötysuhde lienee 50 % lähellä nykyaikaisella koneella. Kyllä kai se ihan suoraan tarkoittaa sitä, että ilmanvaihdossa hukatusta lämmitysenergiasta voidaan tuolloin vähentää tuo 50 %. Kokonaiskulutuksessa lämmityksen osalta ilmanvaihdon osuus on noin kolmasosa, jos ilmaa vaihdetaan määräysten mukainen määrä. Eli jos huippari pukkaa pihalle vaikkapa 5000 kWh vuodessa, niin LTO saa tuosta määrästä 2500 kWh talteen. Vai olenko nyt käsittänyt jotakin aivan väärin?
Ihan oikein olet käsittänyt... Eli jos ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen tarvitaan energiamäärä x, niin vuosihyötysuhteella 50 % saadaan talteen tuosta x:stä 50 %. Ilmanvaihdon tarvitsema energiamäärä kiinteistön kokonaislämmönkulutuksesta vaihtelee paljon rakennuksen ominaisuuksista riippuen (ikä, rakennustapa, IV-järjestelmän ominaisuudet...). Mutta jos se olisi 1/3, niin "kokonaissäästö" rakennuksen lämmityksen tarvitsemasta energiamäärästä olisi siis 1/6. IV-järjestelmän LTO-vuosihyötysuhteeseen vaikuttaa: -IV-koneen jäätymisen eston asetusarvo. Kylmänä vuodenaikana joudutaan lämmön talteenottoa rajoittamaan LTO-laitteen poistoilmapuolelle muodostuvan jään haittavaikutuksen estämiseksi. Asetusarvo tyypillisesti + 5 °C. Jos voidaan käyttää alempaa lämpötilaa, hyötysuhde kasvaa. -Paikkakunta ts. lämmityskauden ulkoilman keskilämpötila. Sama kone esim. Helsinki vs. Rovaniemi, vuosihyötysuhde Hki:ssä korkeampi. -Poistoilmavirtojen suhde ja erillispoistot. Esimerkiksi asunnon erillisen liesituulettimen poistoilma ohjataan usein LTO:n ohi, joka huonontaa vuosihyötysuhdetta. Okei, tuo että vuosihyötysuhde olisi 60 % (kerroin 0,6) lämpötilasuhteesta on turhan tiukka nykypäivän ratkaisuilla ja tekniikalla. Mutta joskus tuo on ollut ihan arkipäivää... Useimmissa tapauksissa kerroin välillä 0,8 - 0,95, jos tulo- ja poistoilmavirrat ovat yhtä suuret ja rakennuksen koko ilmanvaihto ohjataan LTO:n kautta. Yleensä iv suunnitellaan hiukan alipaineiseksi, usein rakennuksessa on liesituuletin, ( joskus yksittäisiä WC-tilojen poistoja tms.) joista ei lämpöä oteta talteen, jolloin kerroin on koko rakennukselle yleensä alueella 0,65 - 0,9. Lähde Optimitilanteessa voidaan päästä siis yli 80 % vuosihyötysuhteeseen (85 % * 0,95). Nykyisissä passiivitaloissa noihin lukemiin voitanee päästä.
- Kiinteistön sisälämpötila (, jotta voidaan laskea pelkän poistoilmavaihdon hukkaama energiamäärä.) - Tuloilman sisäänpuhalluslämpötila, jos ei oletus + 17 °C
Onko tää remppakohde pientä pintaremonttia, vai kaikki uusiks niin että pelkkä runko jää jäljelle? Tuloilmakanaviston rakentaminen saattaa nimittäin olla semmonen ponnistus ettei ole mitään järkeä laittaa väkisin LTO:a. Valloxilla ja Enerventillä on ihan julkisessa jaossa suht hyvät energialaskurit, niihin kun lyö oman talon tiedot ei tartte arvuutella foorumitietämyksen varassa.
Ikuisuusprojekti jossa säkällä saattaa vanhaa runkoo jäädä Vintillä on kyllä tilaa joten noi kanavat ei ole ongelma. Mitä oon noita ite koittanu laskeskella niin tuntuu että on halvempaa puhaltaa sitä lämpöä harakoille kun koittaa sitä ivkoneella kierrättää. Lämmitys on noin 15000kWh vuodessa josta 5000 kuluu ilman vaihtoon ja tästä sais 50% eli 2500kWh talteen joka tekis nykysellä sähkösopparilla 262,5e (kaikkineen 10,5snt/kWh). Tästä sitten vähennetään suodattimet 2* 30e jos edes riittää kun täälä metsässä on kohtalaisesti siitepölyä ja ivkoneen puhaltimet kuluttavat noin 100e enemään sähköä vuodessa verraten tohon vilpeen. Sitten jos käyttää koneessa lämmityksiä niin mennään jo pakkasen puolelle vuosikustannuksissa. Korjatkaa jos nyt ihan persiilleen laskin...
Omassa rojektissa tyydyttiin muuttamaan 1-lappeinen katto pulpetiksi kun olisi pitänyt hakea poikkeuslupaa joka läpimennessään olisi maksanut reilu 800 ja vaikka olisi tullut kielteinen päätös silloinkin yli 400... luonnos julkisivusta: http://img705.imageshack.us/i/talo5.jpg/