Tuota varmasti käytetään eniten laskennassa. Siihen omat laskunikin perustuivat (4,19 kJ energiaa vaaditaan jotta kilo vettä lämpiää yhden celciusasteen). Mutta se on muunnettu mittayksikkö. Ihan sama. Asia varmaan selvisi jo kaikille.
Riippuu millä lämmität veden. Jos lämmität veden sähköllä ja ilman vedellä niin aika turhaahan se (kallis) vesilämmitin siinä välissä on.
En ymmärrä miksi ihmeessä kesäkuukausille olisi mitään kulutusta. Pistä sähköpatteri tai jätä jopa sekin kokonaan pois. Et tule ikinä saamaan hinnanerotusta kiinni vesipatterilla. Putkarillekkin joudut vielä maksamaan vesipatterin asennuksesta. Pyöriväkennoinen ei oikeastaan tarvitse koko jälkilämmitystä. Jälkilämmitystarve on aivan minimaalinen. Tuloilma pysyy ilman sitäkin tarpeeksi korkealla.
Koko jälkilämmitys on turha ja taloudellisesti kannattamaton pyöriväkennoisessa koneessa. Jos se jostain syystä on pakko laittaa niin mahdollisimman halpa sitten eli sähkö. Ei tule käymään päällä kuin muutaman kerran vuodessa joten minkäänlaista lisäinvestointia ei saa koskaan takaisin.
Jälkilämmitys saattaa olla käytössä kesällä, jos jäähdytyksellä varustettua konetta käytetään kosteuden poistoon. Ilma jäähdytetään ensin ja lämmitetään tämän jälkeen.
Vaikka asia selvisikin jo kaikille, niin sen verran vihamielisesti hyökkäsit minun kommenttia vastaan, että vastaus lienee ok. Niinkuin linkissäsi sanotaan on yksikkö J/K kg eli niinkuin sanoin. Ei Joule [J] ole ominaislämpökapasiteetin yksikkö vaikka kuinka pyörittelisit. Vähän sama kun jotkut ilmoittavat paineen kiloissa. Jonkun mielestä varmasti pilkun hyväilyä koko homma, mutta minun mielestä jonkinlaista tarkkuutta näissä asioissa saisi harjoittaa, että ei ihan pellossa eletä. Ihan näin yleistasolla sanottuna, keneenkään erityisesti viittaamatta.
Meikäläisen perstuntumalla jälkilämmitystä tarvitaan, jos tuloilma putoaa tuonne +10 asteen kieppeille. Eli pyöriväkennoisella eteläsuomessa about ei koskaan, ihan sama asumismukavuuden kannalta tuleeko energia IV-kanavaan suoraan vai päälämmönlähteestä, vedon tunnetta ei ole kunhan tuloventtiilit on järkevissä paikoissa jotta ilma ehtii sekottua ennen ihokosketusta. Ristiinvirtaavalla kennolla +10 tulo tarkoittaa ulkolämpötilassa ehkä jotain -5 tienoota, ja niissäpä sähköpatteri onkin usein vakiona. PS. Jäähdytyksen toteuttaminen omakotitaloon ilmanvaihdon avulla on pöljä idea.
Maalämmön kanssa ihan perus konvektori on fiksumpi vaihtoehto. Sähköllä pelatessa ILP. IMO. Tuloilmakanavien eristäminen on kallis ja tilaavievä operaatio. Ilman jäähdytysteho on aivan perkeleen huono 'järkevillä' ilmanvaihtonopeuksilla ja lämmöillä. Kynä ja paperi loppu justiinsa, mutta täällä näyttäs olevan näitä matikkapää ingenjöörejä. Laskekaas joku kuinka paljonko sisäilmaa (+20C) kylmempää tuloilman pitää olla, jotta tommosen perustalon normi-ilmanvaihtomäärällä (200m^3/h) saadaan kompensoitua edes parin asukkaan + parin kodinkoneen (lonkalta, 1kW) hukkateho. Unohdetaan sellaiset pikkujutut kuin aurinko vielä toistaiseksi. IV-koneista puheenollen, jos vaan mitenkään saatte mahtumaan niin laittakaa _isot_ ja _tehokkaat_ vaimentimet kanavistoon. Koneen surinan kuuntelu keskellä yötä ei oo kivaa.
Jos kanavat viedään ullakkotilassa, on ne joka tapauksessa eristettävä. Toki hintaa ja erityisesti vaikeusastetta tulee jäähdytyksen yhteydessä lisää. Tilavaatimus eristetyllä putkella lienee pienempi, jos eristyksen tekee vaikkapa solukumilla, joka on järkevin vaihtoehto jäähdytyksen yhteydessä. Näin ollen väittämä tilaavievästä operaatiosta pätee ainoastaan siinä tapauksessa, että putket vedetään lämpimään tilaan.
Valloxin mukaan "MLV-Patterin jäähdytysteho (1,5...2,5kW)" Kaaviokin löytyy eri tilanteille. Esim. Tuleva ilma +28°C maakylmä +4°C, sisään puhaltaa +20°C 70 dm3/s eli 252m3/h Tuosta voi yrittää laskea mihin se riittää, vai riittääkö mihinkään.
Vihamielisesti? Sanoin: "Vai onko se Btu/lbºF?, Entäpä m²/ (s² K)" ja "Mutta jos todistat toisin, niin korjaa ihmeessä Wikipediaan." Jos tuo oli hyökkäys, niin taidat olla vähän liian herkkä forumeille. Vai sanoitko sittenkin "kJ/kg K." Ok. Ominaislämpökapasiteetin yksikkö on johdannaissuure joka koostuu perussuureista energia, lämpötila ja massa. Tästä en kinannut. Minä vaan jätin nuo jälkisuureet pois, aivan kuten fysiikan/termodynamiikan laskuissakin tehdään. Aivan kuten esimerkiksi tuossa Wikipedian linkissäkin: J/(K·kg). Suluissa olevaa ei ole pakko esittää kaavoissa. Toivottavasi nyt selitys riitti, eikä se ollut liian hyökkäävä. Niin tai näin, en aio jatkaa tätä keskustelua, koska se tarkertuu jo lillukanvarsiin.
Tehdäänkö nyt ihan tosiaan? Sanoisin että kyllä ne kaikki suureet esitetään, kunnes laskemisen yhteydessä supistetaan "ylimääräiset" pois. Kuitenkin jos puhutaan ominaislämpökapasiteetista, ei sitä yksinkertaisesti vaan voi esittää Jouleina. Luulisinpa noiden sulkeiden olevan tuossa aivan jostain muusta syystä. Avainsanat tässä lienevät laskujärjestys ja kaavan esitystapa. Ei niitä suluissa olevia saa sieltä pois jättää, sillä silloin on kysymyksessä energia, ei ominaislämpökapasiteetti. Vai voiko esimerkiksi nopeuden esittää muodossa 100 km? Tai kiihtyvyyden muodossa 9,81 m?
JiiPee alkaa nyt olemaan asian ytimessä, että noihin kommentteihin ei ole lisättävää. Olin vaan huolissani, että joku lukija saa ihan virheellisen käsityksen. Itselleen voi laskea miten vaan, mutta jos tulee neuvomaan muita olisi hyvä pitäytyä faktoissa. "..suluissa olevaa ei ole pakko esittää.."
Kun täällä nyt oli teitä matikka neroja, niin ihan melkein asiaan liittymätön kysymys.. En tiedä pystyykö asiaa edes mitenkään laskemaan, mutta jos tyyppi A käy suihkussa 37 asteisessa vedessä ja tyyppi B 47 asteisessa vedessä. Molemmat yhtä kauan ja yhtä usein, mutta miten paljon tuo kymmenen asteen ero veden lämpötilassa vaikuttaa kustannuksiin, jos/kun vesi lämmitetään sähköllä..
Yksinkertaistan vähän niin osaat laskea itsekin. Jos vesi on neljäasteista ja 1 aste lisää maksaisi 1:n, joutuu A latomaan täydelliseen suihkunautintoon euroja 33 kappaletta pinoon. B taas joutuu laittamaan pinoon 43 kappaletta euroja (veikkaan että tulisi kuuma). Euron paksuus olkoon 1 mm. A:n pino on siis 33 mm ja B:n 43 mm. Kysymys: kuinka monta prosenttia B:n pino on korkeampi kuin A:n?
,jossa on lämmittämiseen tarvittava energia, dT lämpötilan muutos ja c aineen ominaislämpökapasiteetti ja m massa. vesi: 4,19 = c e = 4,19*m*10 = m*41,9 kJ/kg. Eli siis jos vettä menee 10 litraa kuluttaa toinen enemmän 10*41,9 kJ enemmän energiaa. Jos vettä menee 100 litraa, 100*41,9 kJ. Joule on wattia sekunnissa eli tuo voidaan muttaa kilowattitunneiksi: 10 litran esimerkki: 419,0 kJ = 419 kWs = 419 / 3600 kWh = 0,116 kWh Jos joka päivä käy vuoden aikana suihkussa on tuo 365 * 0,116 kWh = 43,34 kWh mikä ei ole oikein mitään, jos vaikka omakotitalon vuoden kulutus on 20 000 kwh. Sadalla litralla per kerta tuo on 433,4 kWh. Tämä on pikaisesti suoraan tähän kirjoitettu lasku, joten siinä voi olla virheitä. Jos pilkut ja nollat ovat väärin tai koko lasku persiistä, saa korjata
Sori, ehdin jo. Tuossa tehtävässä on se hyvä puoli, että jos osaa arvioida veden kulutuksen, voi laskea eurot suoraan.