Kiintolevy ja PC

Keskustelu osiossa 'Topfield' , aloittajana pekkajp, 21.01.2011.

  1. pekkajp

    pekkajp Guest Guest

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Varmasti jossain täällä jo asiasta saatta löytyäkin ja en tiedä kuuluuko tämä tälle osastolle mutta tässä tulee kuitenkin:

    Eli jouduin tuossa jokin aika sitten vaihtamaan kiintolevyn Topfieldiini kun entinen rupesi jumimaan. Nyt kuitenkin haluaisin tutkia tuota vanhaa kiintolevyä ja pelastaa sieltä ohjelmia mitä sinne jäi. Käytössäni on Deltacon kiintolevyräkki johon nyt laitoin tuon vanhan levyn ja Windows Vista. "Kaapelit kiinni ja homma toimii" näin luvattiin... Mutta jostain syystä kone ei tunnista tuota kiintolevyä, eli ei näytä sitä omana asemanaan niin kuin pitäisi. Kyllä se tuon räkin löytää. Onko jollakin vastaavanlaisia kokemuksia ja vinkkiä antaa?
     
  2. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Onko PATA-levy jumpperoitu Masteriksi? Siis oikosulkupala kiintolevyn peräpaneelissa Master-asennossa? Joillain ulkoisilla kiintolevykehikoilla pitää Masteria käyttää, joillain saa olla CS-asennossa, joka on kaikista paras (asetan aina ostamani uuden kiintolevyn CS-asentoon, ja sen koommin ikimailmassa tämän universumin aikana ei asetukseen tarvitse enää ikinä kajota, teki levyllä mitä tahansa) (paitsi siis jos panee levyn ronkeliin levykehikkoon, joka vaatii Master-asentoa).



    Jos kiintolevy naksuu virtaa saadessaan, se on rikki, jolloin otetaan heti virta pois ja kiintolevy pitää viedä ammattimaiseen levynpelastusfirmaan, joka ottaa rahaa 1000-3000 euroa (halvemmat firmat ovat huijausta). Levy pitää purkaa ja käsitellä puhdastilahuoneessa, halpafirmat eivät näin tee ja levy tuhoutuu peruuttamattomaan kuntoon. Odotellaan niin monta vuotta, että rahat on saatu kasaan. Minulla 3 hajonnutta levyä (pc-käytössä olleita) odottaa korjaamista eli siis lottovoittoa.

    Jos kiintolevy ei lähde edes pyörimään, se on rikki. Luultavasti 1000-3000 euroa korjaus taaskin tulee maksamaan. Jos levyn saa kotikonstein kikkailemalla käyntiin ja vika oli fyysinen, lukupää raapii magneettikalvon hileiksi ja data on lopullisesti menetetty. Kannattaa siis antaa levyn olla ilman sähköä koskemattomana, ja välttää sen fyysistä liikuttelemista, kunnes se lottovoitto saadaan ja on varaa pelastuttaa datat.
     
  3. mate_1974

    mate_1974 Guest Guest

    Liittynyt:
    07.12.2005
    Viestejä:
    296
    Saadut tykkäykset:
    0
    Näitä kovalevyjähän on jotkut saaneet toimimaan yllättävän oudolla tavalla:
    -Kovalevy tiiviiseen pussiin ja pakastearkkuun.
    -Annetaan olla sen siellä useita tunteja.
    -Sitten otetaan kovalevy pois sieltä, kytketään koneeseen lähes heti ja katsotaan lähteekö toimimaan.

    En ota mitään vastuuta tämän toimivuudesta/aiheuttamista vahingoista.

    Voihan tuota jollain arvottomia tietoja sisältävällä levyllä kokeille.
     
  4. pekkajp

    pekkajp Guest Guest

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Joo, olen kokeillut tuota jumpperin vaihtamista (räkin ohje käskee masteriksi laittaa). Epäilyttää, että vika voisi olla tiedostojärjestelmässä tai sitten Vistan ja tuon räkin yhteensopivuudessa.

    Tuo kovo meni aina jumiin boksissa muutaman minuutin käytön jälkeen, sain tiedostonsiirto-ohjelmalla siirrettyä jonkin verran niitä ohjelmia, mutta kun se on aika hidasta boksin ja koneen välillä ja uusia ohjelmia piti tallentaa niin piti vaihtaa uusi levy tilalle. Joten kyllä tuon levyn pitäisi jotenkin toimia ja eihän sitä tiedä jos sen saisi alustettua sitten niin voisi korjautua.
     
  5. vjhl2000

    vjhl2000 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.12.2009
    Viestejä:
    17
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei se pc suoraan ymmärrä toppyn formaattia, vaan tarvitset avuksi TopfHDRW softaa.
     
  6. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Suurin ongelma on siinä, saadaanko koko levyä edes näkymään biosissa. Siis emolevyn biosissa jos levy on emossa kiinni, tai ulkoisen levykehikon biosissa, jos levy on siinä kiinni. Minulla on 3 vakavasti hajonnutta levyä, joita ei mikään bios tunnista, joten mikään kotikutoinen kikkailukaan ei voi niitä auttaa.

    OIKEASTI RIKKINÄINEN levy ei ilmesty minkään laitteen biosiin näkyviin. 1000-3000 euroa lompakko ohenee jos levyn datoja pitää pelastaa.



    Jos levy ilmestyy näkyviin biosiin (eli siis myöskin käyttiksen näkyviin), mitään vakavia ongelmia ei enää ole. On aivan sama onko levyllä Linux- vai Windows- vai ping-pong-tee-itse-formatointirakenne. Levyn datat voidaan lukea ulos sektori sektorilta tai bitti bitiltä ja saattaa selkokieliseen muotoon softapohjaisesti. On vain löydettävä kullekin levyformatoinnille sopiva lukusofta. Winnissä voi lukea Linux-dataa ja päinvastoin, kunhan softa löytyy. Samoin nuo tikipoksiloiden levyt on luettavissa vaikka Commodore 64:lla jos vain löytyy sopiva softa.
     
  7. pekkajp

    pekkajp Guest Guest

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Näköjään tuon räkin "ominaisuudet"-valikko näyttää tuon levyn tietoja, kokeilempa tässä sitä Topfield HDRW-ohjelmaa.
     
  8. pekkajp

    pekkajp Guest Guest

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Joo, TFHDRW ohjelma löytää nyt tuon levyn, mutta ei päästä sitä katsomaan, vai onko tuo levyn lataaminen yleensäkin hidas prosessi? Ruudussa jököttää teksti "Loading Topfield Disk 1 Please stand by" (pitäisikö tulla pian vai meneekö tunti/2 tuntia?) ja tuo levy tuntuu "käynnistyvän" uudestaan aina vähän väliä.
     
  9. vjhl2000

    vjhl2000 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.12.2009
    Viestejä:
    17
    Saadut tykkäykset:
    0
    Voipi olla pahemmin kärsinyt levy, jos tuolla lailla käyttäytyy. Tuo alkuvaihe kestää normaalisti ehkä alle 10 sekunttia, sen jälkeen pitäisi tulla tiedostot näkyviin. Olisiko levy saanut ylijännitettä powerista ?

    Jos olisi toinen samanlainen levy, voisi kokeilla piirilevyn vaihdolla herääkö henkiin.
     
  10. mate_1974

    mate_1974 Guest Guest

    Liittynyt:
    07.12.2005
    Viestejä:
    296
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos sinulla ei ole mitään kovin tärkeää tavaraa levyllä, kokeile tuota pakastuskikkaa. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, ovat jotkut tuon avulla saaneet tiedostot talteen.
     
  11. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Pitää tietää mitä on tekemässä. Sen laajemmin aiheesta luennoimatta esitän vain pari kysymystä, joiden perusteella voi päätellä onko hankkinut riitävästi tietotaitoa "pakastamisen" tekemiseen:

    Onko jo hankittuna typpeä tai muuta inerttiä kuivaa kaasua?

    Onko jo hankittuna hermeettinen painetiivis kotelo, jonne kiintolevy pannaan TOIMINTAKYKYISENÄ eli kaapelit hermeettisesti kotelosta ulos läpivieden ja suojakaasut silti kotelossa pysyen koko operaation ajan?



    Tällä hetkellä kiintolevyn sisällä on ilmankosteutta, joka pakastamisen aikana jäätyy jääkiteiksi, jotka osuvat lukupäähän, joka ruhjoutuu ja pomppii ja raapii magneettikalvon irti kiekkojen pinnoilta.

    Siispä tiedot on menetetty 100% varmuudella, eikä edes triljardin hintainen pelastusfirma saa bittiäkään ulos sheivatuilta kiekoilta. Jos jääkiteitä siis päästetään muodostumaan levyn sisälle.

    Levyn saa pakastaa (tai ylipäänsä viilentää alle huoneilman kastepisteen lämpötilaiseksi) vain jos estetään kondenssikosteuden ja jääkiteiden muodostuminen.

    Kesällä kostealla ilmalla jo muutaman lämpöasteen alentaminen kiintolevyn kotelossa (kiintolevy viedään jääkaappiin) aiheuttaa pisaroitumisen. Lukekaa säätiedotuksia, kastepistelämpötila kerrotaan säätiedoissa.

    Se, että joku hölmä fysiikan laeista mitään ymmärtämätön on joskus sattuman kaupalla onnistunut kylmennysmetodissa kotioloissa, ei takaa onnistunutta lopputulosta muille.



    TALVI ON PARAS AIKA näihin kokeiluihin. Ilmankosteus on talvella minimaalinen niin ulkona kuin sisälläkin. Mitä kovempi pakkanen ulkona, sitä parempi kiintolevyn kannalta. Ellei suojakaasuja siis ole käytössä, kannattaa lämmittää kiintolevy hitaasti, uunissa vaikkapa (lämmitys haihduttaa kosteutta pois) ja sitten viedä kiintolevy suojakaasuun. Tai ulos pakkaseen, jossa se viilenee. Tai pakastimeen.

    Levyä ei saa sulkea minigrip-pussiin tai muuhunkaan umpikoteloon huoneilmassa tai muualla kosteassa ilmassa. Kosteus jää pussiin ja siirtyy takaisin kiintolevyyn. Pitää käyttää tyhjiöpumppua tai ottaa kuivaa ilmaa siihen pussiin/koteloon. Kuivaa ilmaa saa pakastimesta ja pakkasilmasta ulkoa. Pussitus siis tehdään joko ulkona tai pakastimen sisällä, jos on tarkoitus ilmaa ylipäänsä käyttää.

    Viilentyessään levyn sisään imeytyy kuivaa kaasua tai kuivaa ulkoilmaa huohotusreiän kautta. Levy pitää siis viilentää ja pakastaa "kuivassa olosuhteessa". Ja myös käynnistää eli aloittaa datan pelastus pakkasessa ollessaan, muutenhan koko kylmennyshommassa ei ole mitään järkeä.

    Kuinka monta (kymmentä...sataa) lämmitys-viilennys-sykliä kaikkiaan tarvitaan ENNEN varsinaisen datanpelastamisen aloitusta, että kiintolevyn sisällä ollut jäännöskosteus on kaikki saatu ulos sieltä, on minulle mysteeri. En ole ammattilainen. Ammattilaiset avaavat kotelon puhdastilahuoneessa, jolloin kosteuskin saadaan suojakaasutettua helposti pois. Mutta ilman levyn avaamista voi kestää kauan poistaa sisäinen kosteus. Paras olisi käyttää suojakaasussa toimivaa "vanhennuskaappia", jollaisella elektroniikkaa vanhennetaan. Kaapin lämpötilaa ja ilmankosteutta (0-100%) voi tietokoneohjatusti säätää. Nyt siis säädetään kaappi kuivaamaan eli poistamaan kaikki kosteus samalla kun lämmitys- ja viilennysvaihe vuorottelevat lukemattomia kertoja.

    En osaa sanoa miten kuumaa ja kylmää kannattaa käyttää. Kiintolevyn varastointilämpötila-alue toimikoon ohjeena. Eli luultavasti -20...+50 asteen alueella toimiminen on vielä turvallista puuhaa magnetismin pysyvyyden kannalta.

    Kannattaa aluksi tehdä prototyyppikokeilut jollain käytöstä lopullisesti poistetulla ikivanhalla kiintolevyllä, joka lopuksi avataan ja katsotaan onko siellä jääkiteitä tai raapimisnaarmuja.

    Havainnollisinta eli tuhoisinta olisi suoraan pakastaa tarpeeton vanha kiintolevy kaduntallaajan tapaan suoraan pakastimeen heittämällä, ja avata se vuorokauden kuluttua, edelleen pakastimessa pitäen. Arkkupakastin on helpoin. Silloin näkee mihin kohtiin jääkiteitä on muodostunut rajun pakastusmetodin seurauksena. Jos jäätä on irrallisina hippuina tai levyjen tai lukupäiden pinnoilla, levy tuhoutuisi heti pyörimään lähdettyään. Jos jäätä ei missään näy, sitten voi ottaa riskin ja yrittää pakastamista tärkeällekin levylle. En suosittele, mutta jokainen itse ottakoon omat riskinsä, kunhan tietää leikkivänsä heikolla jäällä...


    _____________________________________



    Ylläoleva siis koski levyä, jolla on vaikeuksia lähteä käyntiin. Jumiutuneen levyn pakastus on yleinen kikka poistaa jumitila; kutistaa laakeroinnin välyksiä ja pienentää kitkoja.

    Mutta jos levy suostuu lähtemään normaalilla tavalla pyörimään ja lukupää liikkuu normaalisti, niin siinä tapauksessa luonnollisesti levy kannattaa viilentää pyörivänä. Jos joku kuvittelee pakastamisen jotenkin parantavan pyörivää levyä.

    Kun levy pyörii, se tuottaa noin 10 wattia lämpöä, joka lämmittää metalliosia. Moottorista eli levyn keskeltä muualle edeten. Jos lukupäätä liikutetaan, sen "puhekela" myös lämpiää hieman. Ilmankosteus haihtuu pois lämmön avulla. Kun levyä sitten viilennetään pakkasilman/pakastimen avulla, lopulta jäätymispisteen alapuolelle asti, se on viilennyksen kuluessa ehtinyt lämmittää kosteutensa pihalle. Ja ainakaan pyöriviin osiin jääkiteet eivät ensimmäisenä pyri ilmestymään. Kiteet ilmestyvät ensimmäiseksi kotelon laidoille kylmimpiin kohtiin. On x minuuttia toiminta-aikaa ennen kuin jääkidepinnoite ehtii levitä laidoilta varsinaisiin magneettikiekkoihin asti, jos on levitäkseen.


    _____________________________________



    Jos kiintolevyn kotelosta löytyy kaksi huohotusreikää, voi suorittaa kuivauksen eli läpihuuhtelun eli kaasunvaihdon helposti. Toisesta reiästä painetaan kaasua sisään, se poistuu toisesta reiästä ja vie kosteuden mennessään.

    Yksireikäiset kotelot voi poraamalla tehdä kaksireikäisiksi. Se normaali reikä, jossa on filtteri, pidetään kaasureikänä, filtteri estää pölyn menemisen levyn sisälle. Porattava uusi reikä toimii poistoreikänä.

    Uusi reikä kannattaa porata kauas pyörivistä osista, jonnekin äärimmäiseen nurkkaan lukupääkoneiston taakse, pohjalevyyn. Pitäen kiintolevy normaaliasennossa porauksen ajan, siis porataan kohti taivasta.

    Jo poraamisen AIKANA pitää pumpata kuivaa kaasua normaalireiästä sisään. Ei kovin suurella paineella, mutta ylipaineella kuitenkin. Että kun poranterä läpäisee kotelon alumiinin, alumiinimuruset purskahtavat ulos kotelosta eivätkä jää kotelon sisälle. Kaasupullon regulaattorin venttiili pidetään auki (tai ilmakompressori pidetään käynnissä) pelastusoperaation koko keston ajan. Kynäruiskupumppu on hiljainen ja tarpeeksi "tehoton". Letkujen pitää yltää pakastimeen/parvekkeelle/tietokoneelle saakka. Kompuralle kannattaa tarjota kuivaa pakkasilmaa.

    Poraaminen vaatii kokemusta. Ei saa käyttää miniporaa ja suurta kierroslukua, koska alumiinihippuset lentävät silloin kotelon sisälle joka paikkaan. Pitää hitaasti leikaten viiltää alumiinia pois, mieluiten yhtenä spiraalilastuna. Jopa niin, että poraus aloitetaan noin 6 mm terällä, mutta ei mennä läpi asti. Viimeinen puolisen milliä ei porata vaan piikillä painaen läpäistään ohut alumiini, synnytetään läpireikä, josta ei irtoa alumiinia. HUOM: puhdas alumiini sopii parhaiten läpäisyyn, se on taipuisaa. En tiedä onko kiintolevyjen alumiini puhdasta vai ei. Jos alumiini on seostettua eli valettua tavaraa, se murenee murusiksi pakottaessa, eli piikillä läpäisykin tuottaa murusia. Tällöin olisi parempi tehdä viimeinen läpäisy yhtenä lastuna poramalla. Se vaatii automatisoitua porakonetta ("kierteytyskone"), jossa kierrosluku ja etenemä on kontrolloitu jatkuvasti. Käsityönä pylväsporallakin on pirun vaikea tuottaa yhtenäinen yksi lastu. Valualumiini tuppaa katkeamaan jatkuvasti muruiksi.


    _____________________________________



    Mikäli lukupää jo on ottanut osumaa levyn pintaan ja osa datasta kadonnut, loput datat kannattaa silti yrittää pelastaa. Tässä tilanteessa etenkin on tärkeää saada levyn sisältä irtonaiset magneettihileet pois, samalla kun kosteus eli vesimolekyylitkin pois viedään. Ellei omista 1000-3000 euroa tai puhdastilaa+varusteita, tarvitaan kahden huohotusreiän käyttöä tai poraamismetodia toisen reiän luomiseksi. Ellei hiukkasia saada pois ENNEN levyn pyörittämistä/lukupään siirtoa, lukemisyritykset vain tuhoavat dataa lisää ja lisää.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 23.01.2011
  12. mate_1974

    mate_1974 Guest Guest

    Liittynyt:
    07.12.2005
    Viestejä:
    296
    Saadut tykkäykset:
    0
    tuossa on tuosta pakastin kokeilusta: http://murobbs.plaza.fi/massamuistit/702026-pakastin-korjaus.html


    Käytännössähän tuossa käy niin, että mikäli poraat reiän ja siitä pääsee suodattamatonta huoneilmaa kovalevyyn, uudemmat kovalevyt lopettavat toimintansa, koska normaali huoneilmassa on liian paljon hiukkasia.
    Lisätietoa halukkaat löytää netistä.

    Wanhemmat levyt toimivat vaikka avattuna, siellä on niin isot toleranssit.
     
    Viimeksi muokattu: 23.01.2011
  13. pekkajp

    pekkajp Guest Guest

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitos vinkeistä. Taidan kallistua tuohon pakastekokeiluun.

    Toisaalta kun tuo levy oli vielä boksissa kiinni niin sieltä sai kuitenkin Altairilla siirrettyä aika paljon tavaraa ennen kuin se aina jumiutui, ihmetyttää nyt kun se tässä läppärissä jumiutuu heti eikä päästä edes tiedostoja kattomaan.
     
  14. vjhl2000

    vjhl2000 Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.12.2009
    Viestejä:
    17
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pistä se uusi kiintolevy tuohon räkkiin ja testaa toimiiko tuo TopfHDRW siirto sen kanssa. Todennäköisesti ok ja tällöin varmistuu se, että vanha levy on jollain tavalla vioittunut. Joko piirilevyllä vikaa tai hienomekaniikassa jotain häikkää. Jos vika olisi vain piirilevyllä ja jos olisi toinen tismalleen samanlainen kiintolevy, voisi piirilevyjen vaihdolla saada vanhan kiintolevyn herättää henkiin siksi aikaa, että saisi datat siirrettyä.

    Vai reikiä pitäisi porailla kiintolevyyn, ompas hauska trolli :hitme:

    Jatkoa ajatellen: jos vanha kiintolevy on vaurioitunut powerin ylijännitteistä, niin ei se uusikaan levy kovin pitkään tule kestämään. Jos powerin jännnitteitä ei ole vielä mitattu, niin tee se ensi tilassa. Todennäköisesti konkkien vaihto edessä.

    https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=78342
     
  15. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Luettele ne tekniset syyt ja fysiikan lait, jotka väitettäsi tukevat. Ainoa sinun kantaasi tukeva selitys on se, että omistaa kolme tonnia rahaa ja ostaa palveluna pelastamisen yrityksen. Tai omistaa puhdastilan ja varusteet.

    Ellei omista puhdastilajärjestelmiä tai rahaa, ainoa keino puhdistaa levyn sisäosia ON porata/meistata siihen reikä tai useampi ja puhaltaa lika pois levyn sisältä. Levyn kuorien irroitus huoneilmalle alttiiksi tuhoaa datat 100% varmuudella. Reiän tekemisessä on kotelon täysavaamista pienemmät riskit, etenkin kun homman tekee kuten jo kerroin, oikeaoppisen kaasunvaihdon menetelmin. Letkuilla plärätessä "puhdastila" rajoittuu levyn liitospisteisiin eli sokeripalan kokoisiin alueisiin, jotka on mahdollista saattaa puhtaaksi.



    Ellei omista ylipainepumppua/painekaasua, operaatio voidaan tehdä myös alipaineisena. Tällöin normaali huohotusreikä filttereineen saa olla rauhassa, ja porattava uusi reikä porataan alipaineisessa tilanteessa. Yksinkertaistettuna kuvaillen homma menee näin:

    Liimataan tai puristetaan kumiletkun pää (mieluiten käytetään 90 asteen kumimutkaa, jonka voi valmistaa umpikumiklöntistä poraamalla siihen kaksi reikää 90 asteen kulmaerolla) levyn pohjan alumiiniin kiinni, liitoksen pitää olla painetiivis. Letkun toinen pää liitetään alipainepumppuun tai säädettävätehoiseen pölynimuriin.

    Porataan kumiletkun seinämän läpi alumiiniin reikä. Kumihileet imeytyvät imuriin sitä mukaa kun niitä syntyy. Samoin alumiinihileet. Kun reikä on syntynyt, poranterää pakitetaan hieman ja se saa jäädä aloilleen, porakoneen voi kyllä poistaa. Jos teräkin poistetaan kumiseinämästä pois, kannattaa tukkia teipillä kumiin jäänyt pieni reikä, jos siitä vuotaa liikaa ilmaa imuriin.

    Tuonkaltaisia "puhdastila-reiäntekolaitteita" tehdään myös teollisesti, mutta nyt ei ole rahaa ostaa mitään labraluokan erikoisvälineistöä.

    Sukellusveneiden ja laivojen vuotavia reikiä kyetään poraamaan/tukkimaan eli korjaamaan veden alla, samoin avaruudessa tukitaan vuotoja sukkulassa/avaruusasemalla. Kiintolevyn reiän poraaminen on melko helppoa puuhaa niihin verrattuna.

    Ellei luota omiin käsityökykyihinsä, sitten kaivetaan ne tonnit lompakosta. Tai yritetään pelastusta likaisen+kostean levyn kanssa ihan sellaisenaan. Onnistumisen prosenttiluku on silloin melko alhainen. Pitäisi löytää itselleen ideaali vaihtoehto. Tyyliin:

    - Olen Tulevaisuuden Aikamatkaaja tai Alien. 100% pelastumistodennäköisyys.
    - Olen kädetön mutta rikas, ostan pelastuspalvelun. 75% pelastumistodennäköisyys.
    - Olen köyhä, mutta osaan huuhdella levyn sisäosat kuivaksi+puhtaaksi. 50% pelastumistodennäköisyys.
    - Olen kädetön ja köyhä (tai kiireinen), heitän levyn likaisena ja märkänä pakastimeen. 0...33% pelastumistodennäköisyys.


    .
     
  16. pekkajp

    pekkajp Guest Guest

    Liittynyt:
    14.11.2006
    Viestejä:
    44
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tästä lähtien siirrän kaikki säilytettävät ohjelmat samantien koneelle boksilta niin ei tule tämäntapaisia ongelmia:king:


    Onhan tosin vaihtoehtoja vielä:

    -Tietysti voisin vaihtaa tuon rikkinäisen kovalevyn takaisin boksiin ja siirrellä altairilla niitä ohjelmia joita noin 100gigaa on vielä tuolla levyllä pitäen peukkuja pystyssä että kerkiää siirtyä ennen jumiutumista:OI
    10 gigan "Kuustudio" tuli kerralla jumiutumatta :)

    -Uusi kovalevy on täysin samanlainen (Western Digital 320g) kuin tuo rikkinäinen entinen, piirilevyjä en ole koskaan vaihtanut tai yleensä kovalevyä purkanut. Powerin jännitteitä en ole mitannut ja luin jostain että nuo konkat olisi enemmän nuiden vanhempien Topfieldien ongelma (itselläni on TF 500 PVRc). Meillä tuo boksi on kovassa tallennuskäytössä lähes päivittäin, liekkö kova käyttö särkenyt tuon (2,5 vuotta kesti).

    -3000tta euroa en ala tuohon kuluttamaan, vaikka siellä klassikko- hevitaltiointeja onkin. Olen koululla töissä ja fyken luokissa varmasti olisi pelit ja vehkeet joilla tuon levyn saisi puhtaana pakastimeen, mutta taidot ei meikäläisellä taitaisi riittää.

    -Vistan ja Topfieldin yhteispeli: en ole saanut päivitettyä boksia Vistalla, XP-koneella se onnistui, voisin vielä kokeilla XP-koneella tuota levyä ja TFHDRW-ohjelmaa. Räkin ohjekirjanenkin näyttää tsemppaavan XP:n puolesta.

    -Tai sitten laitan tuon levyn suoraan pakastepussiin ja muutaman tunnin päästä suoraan pakasteesta kiinni (ja sitten roskikseen:OI...)
     
  17. mate_1974

    mate_1974 Guest Guest

    Liittynyt:
    07.12.2005
    Viestejä:
    296
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei!

    Valitettavasti aivan yhtä "laadukas" poweri tuossa 500:sssa on kuin 5xx0 sarjan bokseissa.

    600:ssa on erilainen konstruktio, mutta siinäkin on menty metsään.

    Tee näin. Siirtele ne tiedostot altairilla mitkä saat siirrettyä, ja vasta sen jälkeen kokeile pakastamista.
     
    Viimeksi muokattu: 23.01.2011
  18. lasset

    lasset Guest Guest

    Liittynyt:
    01.11.2010
    Viestejä:
    39
    Saadut tykkäykset:
    0


    Pakastekikka on pelastanut päiväni ainakin kahden levyn kanssa.

    Kerran meni tärkeästä työkoneesta kovalevy. Levy toimi aina n. 5 minuuttia pakasteesta ottamisen jälkeen. En ehtinyt tieteenkään siinä ajassa käynnistää käyttistä ja kopioida kaikkea tarpellista talteen. Niinpä taiteilin 4-5 kertaa pakastimen ja koneen väliä (konetta naputtelin muovipussin läpi vähentääkseni kondensiota jääkylmään levyyn, talvella voisi varmaan yrittää käyttää konetta ulkona?)

    Kovalevy itsessään on hermeettisesti suljettu, joten jos siihen ei ole porannut reikiä tai mennyt avaamaan sitä, niin siellä sisällä ei ole vesihöyryä, joka voisi jäätyä.
     
  19. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Perinteiset levyt, joita kymmeniä vuosia on käytetty, sisältävät huohotusreiän, jonka sisäpuolella on filtteri estämässä pöpöjä ja hiukkasia pääsemästä filtterin läpi. Reikä sijaitsee yleensä piirilevyn alla piilossa.

    Filtterin+reiän asemasta levyssä voi olla piirilevyn alla piilossa taipuva kalvo, joka on lommollaan kun kiintolevy on viileä, ja kalvo pullistuu ulos kun levy lämpenee. Tämä kalvo voi revetä jos levy altistetaan sallitut rajat ylittäville lämpötiloille. Ja revenneestä kalvosta lika pääsee levyn sisälle.

    Perinteiset levyt, joita kymmeniä vuosia on käytetty, leijuttavat lukupäätä ilmapatjan varassa, ilmapatja pitää välyksen suunniteltuna. Jos "leijuntakaasu" vaihdetaan liian ohueksi (vety, tyhjiö) tai raskaaksi (elohopea, jos hieman karrikoidaan), lukupään etäisyys pinnasta muuttuu ja/tai lukupään viilennys ei enää toimi. Lukupäätä siis myös viilennetään ilmavirtauksen avulla.



    Jos jollain on sotilaallinen eli Military-luokiteltu kiintolevy, joka on paineenkestävä (levyn sisällä paine kasvaa kaasun lämmettyä) eli reiätön, silloinkaan ei saa levyä virallisesti käyttää kylmemmässä kuin sen sallittu käyttölämpötila on. Nolla astetta saattaa olla alin sallittu lämpötila, vaikka varastointi mahdollisesti sujuu -20...-50 asteessa. Datanpelastustyössä saa luovasti rikkoa valmistajan lämpösääntöjä, koska laitteen käyttöiän lyheneminen ei enää haittaa. Täysin suljettu paineenkestävä levy on luonnollisesti paras pakastinleikkeihin, koska levyn sisällä luultavasti on typpeä tai vetyä. Mutta jos tällainenkin levy on kolhittu, siellä on kiekkojen pinnasta irronneita hiukkasia, jotka pitäisi poistaa ennen levyn käynnistystä. Eli poraus tai kannen avaaminen tulee jälleen tarpeeseen.

    .
     
    Viimeksi muokattu: 24.01.2011
  20. mate_1974

    mate_1974 Guest Guest

    Liittynyt:
    07.12.2005
    Viestejä:
    296
    Saadut tykkäykset:
    0
    Eikös tuo vesi mitä kovalevyn sisällä ilmaan sisältyneenä on, jäädy ensinnä siihen pintaan joka ensimmäisenä viilenee, eli kovalevyn runkoon. Ei siis kovalevypakkaan.
    Tämä näin teoreettisesti. Jos siellä todella tärkeää tietoa on, kannattaa se lähettää ammattilaisille.
    Tälläiselle tavalliselle tallaajalle tuo pakastinkikka on riittävän helppo suorittaa.
     
    Viimeksi muokattu: 24.01.2011