Argon 3 tilattu -Kotona oleva Yamaha arveluttaa.

Kertoisitko tarkemmin mistä oli kysymys?

"Hiljempaa" ja "kovempaa" ei tarkoita tiedostettua päivänselvää voluumieroa, esim 50 dB vs. 100 dB. Se tarkoittaa sähköisten laitteiden kavalan puolihuomaamattomia 0,1 - 2 dB:n volueroja mitä ei suoraan älytä voimakkuuseroksi.

 

Ja se hiljempaa soinut oli paremman kuuloinen. Mitäs siihen sanot?

 

Eihän tässä nyt taas ole mitään järkeä. Jos huomaa, että laitteet soivat eri voimakkuuksilla niin miten silloin voi vertailla laitteita?

Jos pitää siitä että musiikki soi hiljempaa, niin miten se on katsottavissa esim. jonkun vahvistimen voitoksi josta tämä hiljaisempi ääni tulee? Itsekin usein huomaan, että jotkut äänitteet ovat niin surkeita, että mieluummin kuuntelen niitä hiljemmalla volumella koska korkeampi voimakkuus ylikorostaa ongelmakohtia ja tekee kuuntelusta rasittavaa.

 

Kysymyksessä on ollut siis selvästi voimakkuuseroksi tiedostetun suuruinen voimakkuusero. 50 dB kuulostaa kerroskennelin painajaisakustiikassa taatusti paremmalta kuin 100 dB "katto putoaa niskaan & kallo halkeaa" -voimakkuus.

Kysymys ei ole siitä mistä olemme tähän asti puhuneet, alspe kuomaseni.

 

Homma roger sitten. :hitme:

 

Ai miksi? Jos vertaat kahta ruokaa niin voi se viileämpi olla paremman makuista vaikka yleensä lämmin ruoka maistuu enemmän/paremmalta.

Pitääkö kaiuttimien soida 0,1 dB tarkkuudella yhtä lujaa jotta niitä saa arvioida? Entä jos toisella 35 Hz soi 5 dB kovempaa kuin toisella, pitääkö silloin bassot equttaa samoiksi jotta niitä saa arvioida julkisesti?

 

Jos minulla on kahdessa lasissa kahta eri viiniä, ja toinen on 5 asteista ja toinen 15 asteista ja minun pitäisi tehdä vertailu kumpi on parempaa -niin mielestäni vertailua ei voi objektiivisesti näissä olosuhteissa tehdä. Toki voin julistaa jomman kumman mielestäni paremmaksi, mutta jos maistelu on tehty tällä tavalla niin en ihmettele, että maistelun hävinnyt viini firma pistäisi möykän pystyyn, että testillä ei ole painoarvoa.

Eihän tässä olla kaiuttimista puhuttu, sehän on aivan eri asia -niissä kun sen eron kuulee ihan silmät kiinnikin. Ja siis kaiutin testeissähän nyt näitä tasoeroja ja kuoppia etsitäänkin.. minkä varmaan tiesitkin, eli en ymmärrä nyt koko kysymyksen pointtia -muuta kuin provoilu pointin.

E:
Tähän viinivertauskuvaan vielä, että ei ihan huono esimerkki sillä viiniala on suostunut sokkotestaukseen todellisten erojen ja makujen selvittämiseksi jo kauan sitten, ja kukaan ei voi nyt väitellä että onko eroja vai eikö, sillä ne ovat ihan sokkotestein todennettavissa.

 

Voisiko pointti olla, että sama biisi on kuunneltu vuorotellen kummankin vahvarin ollessa hiljaisemmalla soiva. Eli sinun viinivertaustasi käyttäen ensin testataan viini #1 5-asteisena ja viini #2 15-asteisena ja merkitään tulos ylös. Tämän jälkeen testataan viini #1 15-asteisena ja viini #2 5-asteisena ja merkitään tulos ylös.

 

Tämähän menisi oikein, mutta yleensä, kun volat (lämpötilat) jätetään tasaamatta, ei voida ainakaan poissulkea sitä mahdollisuutta, että erot havainnoissa (äänessä/maussa) johtuvat volumen (lämpötilan) eroista eli eroista olosuhteissa, eikä itse tuotteissa.

 

Tuleeko sana dynamiikka mieleen? Ja lämpimämpi/mielyttävämpi ääni voi puhtautensa ansiosta myös kuulostaa hiljaisemmalta kuin säröinen ja kovasävyinen.

Mikä siinä on ongelma, että säätää volumet korvakuulolla samoiksi? Harvemmin henkilöautossakaan analogista viisarimittaria kummempaa nopeusmittaria on, joka yleensä a) heittää suuntaan tai toiseen eli on suuntaa antava ja b) kertoo nopeuden muutaman ~5 km/h:n tarkkuudella (mittarin viivasto).

 

Ongelma on se että korvakuulolta sinne jää niitä pieniä 0,1 dB - 2 dB:n tasoeroja mitä ei suoraan huomaa tasoeroksi. Harjaantunut telaketjusubjektivisti kykenee jo 0,3 dB:n tasoerolla tuottamaan n. vihkollisen/4 Mt subjektiivista kuunteluhorinaa tunnissa (sBS/h).

 

Korvakuulolta tasaamisen ongelma on yksinkertaisesti se, että korva on liian epätarkka mittari.

Mikä ongelma on vaatimuksessa, että eri voimakkuuksista johtuva havaittu ero äänessä suljetaan pois?

Edellä mainittua viiniesimerkkiä lainatakseni, jos kielellä kokeilet, että viinit ovat samanlämpöisiä voi totuus kuitenkin olla, että eroa on useita asteita ja tämä ehkä olla makueron syy. Tasalämpötila varmistaisi, että ero ei johdu lämpötilasta. Tasattu voimakkuus varmistaisi, että kuultu ero on muu kuin äänenvoimakkuuden erot.

Ehkä niissä on eroa, ehkä ei, mutta miksi niinkin yksinkertaisen seikan kuin äänenvoimakkuuden eron poissulkeminen on niin punainen vaate?

 

Ainakin teoriassa ehkä. Silti volumen/lämpötilan tasauskaan ei ole oikotie onneen, jos vahvistimien/viinien ominaisuudet muuttuvat lämpötilan funktiona ja vielä eri tavoin. Testi pitäisi siis suorittaa riittävän monella äänenvoimakkuudella/lämpötilalla.

 

Ei ongelmaa, jos volumet/lämpötilat ovat jokaiselle vertailuparille samat.

Tietenkin joku vahvistin saattaa mennä ns. kyykkyyn kovempaa luukutettaessa.

Mutta edelleen, ei niin, että toisella vahvistimella volat on x ja toisella y, vaan haluttaessa niin, että molemmilla x, sitten molemmilla y ja vaikka vielä molemmilla z ja varmuuden vuoksi vielä a, b, c...

 

Luulin että tämä keskustelu olisi jo loppunut, mutta mikäs pahan tappais.

Kun nyt viinien tasolle päästiin, niin en tajua miksi joku on niin hiton kiinnostunut juonko viinini olppien mukaan? Ja sit vielä jos erehtyy väittämään toista viiniä paremmaksi. Ei taida monella viinimiehelläkään olla kovin tarkkaan kalibroitua lämpömittaria - ainakaan sillä tarkkuudella millä vahvarit pitäisi kalibroida. Silti väittävät toista laatua usein paremmaksi. Voi teitä jos ette luota aisteihinne. Minä.ainakin teen niin. Ja minua ei haittaa pätkän vertaa mistä kuulemani ero johtuu, jos nautin kuulemastani. Jos siis J. tykkäät jammu+argonit yhdistelmästä, niin lopeta tämän ketjun lukeminen.

 

Asiahan on niin, että

Spoiler

Sokkokuuntelutuokijoo voijjaan suoroon verrata Youngin suorittammaan kaksoisrakokokkeesseen. Fotoni interferioi ittesä kanssa kulkiessaa levyn kaksoisraon lävitte - pentele muodostaaki valokuvvauslevylle interferenssikuvijon. Mikäli fotoonin tillloo yritettään mitata sen kulukiessa raon läpi, se hättääntyypi ja ei uskallakkaan mennä molempien rakojen läpi yhtä aikaa laalaa rallattaen.

Näin kääpi myös hifistille. Siellä ku joku hengittöö niskaan ja on ovelasti piilottanu kuuntelulaitteiston niin eihän ne pään sisällä olevat kvanttihifihiukkaset uskallakkaan ennää toimia ja jääpi erot kuulematta.

 

Viinit saadaan samanlämpöisiksi pitämällä niitä samassa huonelämmössä tai viinikaapissa. Ei ongelmaa.

Ja tokihan me aisteihimme luotamme, mutta olemme myös kiinnostuneita siitä, mistä tämä aistein havaittu ero johtuu. Äänenvoimakkuudesta, vahvistimen tehoista, hintalapusta, kauniista muotoilusta..
..sen sijaan sinullehan riittää se hintalappu.

Keisarilla ei ole vaatteita.

 

Eilen kyllä kovinkin nautiskelin Argoneista, tullut kuunneltua viikon aikana varmaan 25 tuntia musiikkkia ja olen erittäin tyytyväinen kuulemaani. Subbanen avittaa nyt alle 60 hertsin äänissä, mutta jotenkin olen taipuvainen silti kuuntelemaan ilman subbasta -se ei ole sitä parasta laatua ja normaaleissa biiseissä argonit menevät komeasti riittävän alas.

Tästä ketjusta tuli aika mielenkiintoinen vääntö -tai en nyt tiedä mielenkiintoinen, mutta mielenkiintoista on, että sitä tosiaan tuli 7 sivun verran sitä juupas eipäs veivausta. Kiitokset vaan osallistuneille

 

Lisää viiniä myllyyn; mielenkiintoista, että osa meistä kyseenalaistaa kuulemansa. Jopa niin, että apua ja tukea pitää hakea ulkopuolisen tahon tutkimuksista/mielipiteistä. Siis omaan havaintoon...ei prkl...

Kyseenalaistatteko yhtä hanakasti kaiken näkemänne? Ja varsinkin muiden näköhavainnot? Tarvitaanko myös näköhavainnon tueksi ulkopuolisen tahon tuomio, tai vaikkapa sokkotesti?

Kai annatte myös opastusta huonosti/väärin näkeville siitä, kuinka asiat oikeasti ovat testien/oppien mukaan? Siis mitä nähdään oikeasti ja mikä on jokaisen omaa kuvitelmaa.
Ja en tarvitse liitteiksi niitä iänikuisia kuvia "näköharhoista"

 

^ kuinkahan usein "nähdään" kuinka mahtava kuva on lituskaisessa 3D LED töllössä joka maksaa 2 tonnia kun vieressä on pari vuotta vanha plasma.