Yhden subin olen rakentanut sillä lailla että on ollut elementti pohjassa. Hienostihan se pelaa ja se on jo noin ~7vuotta vanha enkä ole huomannut että kartio olisi "tipahtanut" Pitäähän se subbarin "moottorikin" sitä kartiota siellä ns. nollapisteessä.?
Tai sitten on millin pari valahtanut. Ei se sähköisesti keskitä, sun pitäisi syöttää sopiva DC-virta, joka kumoaisi maan vetovoiman vaikutuksen kartioon, silloin se toimisi.
Hifitalolta joskus tuota asiaa kyselin ja siellä oltiin sitä mieltä, että ainakin Peerlessin elementit voi laittaa huoletta mihin asentoon tahansa. Toki näin järjellä ajateltuna elementin liike on epälineaarisempi jos se roikkuu lattiaa kohden tai näyttää kattoa kohden. Tämä saattaa aiheuttaa jopa mittauksissakin näkyvää erilaista särökäyttäytymistä. Suljetussa kotelossa tämä asia ei tule niin helposti esiin. Siinä koteloon syntyvä ilmajousi linearisoi mukavasti elementin liikettä ja jossain mielessä helpottaa elementin moottorin toimintaa tätä asiaa ajatellen. Suljetussa -varsinkin pienessä- toki syntyy sitten säröjä juuri tästä johtuen, eli ilmajousi pyrkii rajoittamaan elementin liikettä, jolloin elementin moottori joutuu koville ja kartion liike muuttuu epälineaarisemmaksi kovilla tasoilla. Watteja menee paljon, puhekela käy kuumana ja säröt nousevat jyrkästi varsinkin matalimmilla taajuuksilla, jossa kartion liikematka on iso.
No mikäs siinä refleksin "ilmajousessa" on vikana suljettuun verrattuna? Kun mennään tilanteeseen, jossa elementin poikkeuttaman ilmamäärä on suuri suhteessa kotelon tilavuuteen nousee särö. Muistaakseni särö luokkaa 1.4% x V(poikkeama)/V(kotelo). Ja tämä johtuu siitä, kun painemuutos kotelossa on erilainen, kun elementti menee sentin sisään tai ulospäin.
Suljetussa se jousi on koko taajuuskaistalla samanlainen. Refleksi vastustaa elementin liikettä eniten viritystaajuuden ympäristössä. Samanlaisesti noi ei missään nimessä elementtiä kuormita, jos nyt puhutaan "ilmajousesta". Asian voi todeta jo painamalla elementtiä sisäänpäin suljetusta ja refleksistä. Suljetusta elementti palautuu hitaasti keskiasentoonsa kun se refleksistä palautuu nopeasti, koska kotelo ei tule alipaineiseksi. Siispä suljetun ilmajousihan pyrkii aina vetämään elementtiä sisäänpäin takaisin kun se bassoiskussa työntyy ulospäin (alipaine). Kun elementti samassa bassoiskussa menee sisäänäpäin, pyrkii ilmajousi työntämään elementtiä takaisin ulospäin (ylipaine). Kun suljetusta imee imurilla ilmaa, imee se elementin sisään. Jos koteloon työntää paineilmaa, pullistuu elementti ulos. Refleksikotelolle kun tekee samat temput, ei elementti liiku mihinkään, kun kaikki ilma liikkuu refleksiputkesta ulos ja sisään.
Tästä vetovoiman vaikutuksesta oli keskustelua LLT- ketjussa, koska tuntui että vetovoima tosiaan vaikuttaa 15"-21" elementtiin. Tultiin siihen lopputulokseen ettei ole merkitystä.
Joo, ei varmaankaan ole käytännössä mitään merkitystä. Kyllä noita erilaisia asentoja varmasti moni elementtivalmistaja on testaillut.
Ei kellään tosta kotelon koosta ole jotain mielipiteitä tai parempia ehdotuksia (250l 18hz) tolle uudelle css 15sdx elementille? Entä muita vaijtoehtoja?
Refleksin tapauksessa ei kannata tarkastella viritystaajuuden alapuolella, koska silloin ollaan "toiminta-alueen ulkopuolella". Viritystaajuudella sen sijaan "ilmajousi" on voimakkaampi refleksikotelossa kuin vastaavassa suljetussa. Yläpuolinen vaikutus riippuu virityksestä.