Danfoss patteritermostaatin irrottaminen?

Keskustelu osiossa 'Kodin suunnittelunurkka' , aloittajana jooli, 06.01.2010.

  1. jooli

    jooli Guest Guest

    Liittynyt:
    27.09.2007
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    EDIT: Irtosi jo. Huomenna rautakauppaan ja uusi tilalle. Tämän viestin voisikin vaikka poistaa. :)
     
    Viimeksi muokattu: 06.01.2010
  2. Weitec

    Weitec Valvoja Tukijoukot

    Liittynyt:
    20.11.2003
    Viestejä:
    2 363
    Saadut tykkäykset:
    3
    tuliko ruuvattua termostaattia? :D

    nim. eilen ylikellottanut, nyt tuvassa 27 lämpöä :cool:
     
  3. ales

    ales Guest Guest

    Liittynyt:
    30.01.2007
    Viestejä:
    15
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olisit nyt kertonut, että miten irtosi.. olisi näin vuoden päästäkin apua. :)
     
  4. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Parin millin kuusiokoloavaimella saa irti, tarkkaa avainkokoa en muista, mutta jos omistaa jonkun fillari-monitoimityökalun tai kuusiokolo-avainsarjan, sieltä avain löytyy. Termostaatin juuressa on pikkuinen kuusiokoloruuvi, joka pitää termostaattiklöntin paikallaan. Ruuvin löysentäminen ponnahduttaa termostaattimötikän ulommaksi lämpöpatterista.

    Kun termostaatin ottaa pois, lämpöpatteriin virtaa täydellä teholla kuuma vesi ja kämppä saattaa lämmetä varsin hiostavaksi. Lisäksi poistuvan veden lämpötila kasvaa ylisuureksi, ja tästä paljastuu termostaatin väärinkäyttäjät; heidän paluuvetensä on kuumaa, kun sen kuuluisi normaalisti olla kylmää eli huonelämpöistä.
     
  5. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 436
    Saadut tykkäykset:
    771
    Paluuveden lämpötila riippuu lämmitysjärjestelmän mitoituksesta (ylilämpötilasta). Tyypillisesti se on selvästi huoneen lämpötilaa korkeampi, 40-65°C. Ei olisi järkevää päästää vettä jäähtymään patterissa ympäristön lämpötilaan koska silloin kylmin osa patterista luovuttaisi erittäin vähän lämpöä (tarvittaisiin kooltaan ylisuuri patteri kattamaan kämpän lämpöhäviöt).

    Lämpöpatterin luovuttama lämpöteho P lasketaan kaavalla:

    P = Pn * (ΔT/ ΔTn) ^n,

    missä Pn on radiaattorikohtainen normiteho, ΔT on ylilämpötila, ΔTn on normiylilämpötila (esim. 49,83 K) ja n on lämpötilaexponentti (noin 1,3).

    Ylilämpötila ΔT lasketaan meno- ja paluuveden sekä huoneen lämpötilojen Tm, Tp ja Th avulla (hieman epätarkasti) lineaarisesti kaavalla:

    ΔT = (Tm + Tp) / 2 - Th

    Tai tarkasti logaritmisesti:

    ΔT = (Tm - Tp) / (ln (Tm-Th) / (Tp-Th)).

    Esim. jos menoveden lämpötila on 75°C, paluuveden lämpötila 65°C ja huoneen lämpötila 20°C niin

    Lineaarinen ylilämpötila = 50K
    Logaritminen ylilämpötila = 49,83K

    Eli lämpöpatteri on keskimäärin noin 50K huonetta lämpimämpi. Jos näille lämpötiloille 75°C/65°C/20°C ilmoitetaan tietylle lämpöpatterille esim. Pn = 546 W lämmönluotutus niin voidaan laskea lämmönluovutus toisille lämpötiloille (esim. 70°C/40°C/25°C) seuraavasti:

    ΔT = (70 - 40) / (ln (70-25) / (40-25)) K = 27,31 K.

    P = 546 W * (27,31 K / 49,83 K) ^ 1,3 = 250 W
     
  6. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Minulla paluuvesiputki puolestaan on noin asteen verran lämpimämpi kuin muut huoneen esineet. Juuri ennen asunnosta poistumistaan ero on alle asteen, käytännössä tasan huonelämpöiseksi putkea voi kutsua. Tarvittaisiin tarkkuuslämpömittari erottamaan 0,0x asteen eroja, joista nyt puhutaan.

    Kelistä riippumatta. Kuumavesiputki taas muuttuu polttavan kuumaksi paukkupakkasilla, ei siedä kädellä pitää kiinni putkesta. Tässä taloyhtiössä kuuman veden lämpötila vaihtelee jumalattomasti, ja kämppä on kylmimmillään noin nollakelillä, eli vedenlämpöautomatiikka kusee, kuten ennenkin olen valittanut. Nollasta eroavilla ulkolämpötiloilla patterit lämmittävät normaalisti, ei tule vilu, mutta suunnilleen nollakelillä kämpän sisälämpötila laskee toivottua alemmaksi ja joudun kompensoimaan sitä säätämällä termostaattia kuumemmalle.

    Koska paluuvesi tosiaan on täällä "kylmää", se on luovuttanut lämpönsä sinne minne sen pitikin luovuttaa, eikä turhaan lämmitetä maan matosia ja harakoita paluuvedellä. Siinä mielessä ideaalisti on patterit ja termostaatit ja veden lämpötila ja paine ja virtausnopeus säädetty täällä. En valita. Nollakeli-epälineaarisuus vain ottaa päähän.

    Jossain muussa asunnossa samassa taloyhtiössä voi vallita toinen tilanne. Ehkä siellä paluuvesi on kuumaa tai huonelämpötila seilaa jonkun muun oudon kaavan mukaisesti. Moniasuntoisessa taloyhtiössä on lähes mahdotonta saavuttaa samanlaiset olosuhteet jokaiseen asuntoon.
     
  7. 71 dB

    71 dB Tuttu käyttäjä

    Liittynyt:
    19.01.2005
    Viestejä:
    11 436
    Saadut tykkäykset:
    771
    Joko menovetesi ei ole tarpeeksi lämmintä tai sitten veden virtausnopeus on liian pieni. Tässä ei kyllä ole mitään uutta. Harvassa taloyhtiössä lämmitysjärjestelmän säätö ja balansointi on onnistunut jokaisen asukkaan kohdalla.

    Patterissasi voi olla myös ilmaa. Milloin se on viimeksi ilmattu?

    Tässä ei ole mitään outoa, kyllähän esim. 75°C vesi lämmittää putket polttavan kuumaksi. Juoksuta maksimaalisen kuumaa vettä hanasta ja kokeile pitää käsiäsi juoksevassa vedessä. Polttaa hieman vaikka veden lämpötila on tyypillisesti 55°C.

    Samankaltainen tilanne on muuten minunkin kämpässäni. Nollakeleillä lämmitysteho ei meinaa aivan riittää mutta kylmemmillä keleillä kyllä hohkaa tarpeeksi.

    Syy tähän on säätökäyrän väärä muoto. Säätökäyrä määrää säätökeskuksessa (lämmönjakohuoneessa) millä tavoin patteriverkoston menoveden lämpötila riippuu ulkolämpötilasta. Kun säätökäyrä on liian jyrkkä, käy niin kuin meille. Kun säätökäyrä on juuri sopiva, kämppä lämpiää sopivasti kaikilla keleillä. Säätökäyrän oikea asento löytyy vain kokeilemalla. Taloyhtiöissä asiaa vaikeuttaa sekin että kun yhdellä asukkaalla asiat ovat hyvin niin joillakin muilla ei ehkä ole koska patteriverkoston tasapainotus on haastava tehtävä, tohtoriväitöskirjojen arvoinen probleema.

    Lämpöhävikki ei ole iso ongelma mikäli putkisto on lämpöeristetty asianmukaisesti. Sekin lämpöenergia mikä pääsee ympäristöön karkaamaan lämmittää nousujen osalta asuntoja ja muuten kellaritiloja/autotalleja jolloin ensimmäisen kerroksen asukkailla on vain hieman pienemmät lämpöhäviöt lattian läpi kellariin/autotalleihin.

    Juuri näin. Taloyhtiössä on ehkä ollut toimivaksi säädetty systeemi mutta sitten taloyhtiössä on ehkä vaihdettu ikkunalasit jolloin lämpöhäviöt tippuivat. Lämmitysjärjestelmän uudelleensäätäminen on ehkä jätetty puolitiehen, mikä on nykyaikana perin normaalia toimintaa. :rolleyes:
     
  8. srout

    srout Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.04.2007
    Viestejä:
    565
    Saadut tykkäykset:
    11
    Tämä varmaan vanhemmissa. Uudemmissa kammettava pientä muovilukitusta kaularenkaasta ulospäin ja sitten kääntämällä sitä rengasta jousta vastaan termostaatti lähtee vetämällä pois.
     
  9. TheRealThing

    TheRealThing I WANT TO BELIEVE Tukijoukot

    Liittynyt:
    03.05.2004
    Viestejä:
    4 975
    Saadut tykkäykset:
    894
    Ja kun mennään vielä vanhempaan malliin, niin oli tavallinen talttaurainen ruuvi. Muistaakseni Danfossin sivuilta löytyy eri venttiilimalleihin sopivien termostaattien kuvat/ohjeet, joten sieltäkin voi kurkata.

    Itse olen todennut hyväksi Lidlistä ostetun Burg Twister -termostaatin, joka syö kaksi AA-paristoa sisäänsä ja säätää lämpötilaa aktiivisesti. Alunperin ilmeisesti Honeywellin laite, mutta Lidlissä myydään Burgina. Voi ohjelmoida eri lämpötilan esim. päiväksi ja yöksi. Varsinkin haasteellisemmissa kohteissa (kuten vanhoissa taloissa, joissa on ikkunalauta heti termostaatin yläpuolella) toimii hienosti, kun vain saa säädöt kohdalleen.
     
  10. Bad_Taste

    Bad_Taste Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.03.2005
    Viestejä:
    394
    Saadut tykkäykset:
    0
    Radiaattori lämmityksessä lämmityksen paluuverkoston lämpötilan tulee olla n. 2-5'c matalampaa kun menoverkoston. Kun termostaatin on pois/täysillä huoneiston lämpötilan tulisi olla n.21'c-22'c, jos enemmän niin järjestelmä säädetty väärin.
     
  11. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Onneksi on "väärin säädetty" 100% maan kämpistä, eli kaikki ne missä olen ikinä asunut. Minä nimittäin jäätyisin kuoliaaksi noin kylmässä kämpässä. Tarvitsen käsineitä käsiin jos huonelämpö (tai ulkona ollessa ulkolämpötila) on 22 tai sen alle.

    Pyrin pitämään kämpän 23,0...23,5 asteessa ja se yleensä onnistuu, koska "väärin säätäminen" on onneksi maan tapa. Laihempi kun muinoin olin, pidin kämpän 25 asteessa, mutta läskin kertyessä olen voinut alentaa lämpötilaa. 22,5ºC on raja, jonka alle mentäessä ryhdyn toimenpiteisiin, eli väärinkäyttämään termostaattia tai pukemaan vaatteita päälle. En edes osaa nukkua kunnolla kylmässä, peiton allakin paleltaa niin että hampaat kalisevat ja lihaksistossa on värinäkouristelua. Etenkin kun laihduttaa. Lihotusvaiheessa pärjää hieman viileämmässäkin.

    Hengittäminen olisi (talvella) helpompaa matalammassa huonelämpötilassa, hengitysilma ei silloin ole niin kuivaa. Mutta se tulisi nyt kalliiksi, pitäisi käyttää säteilylämmittimiä, jotka suuntaavat infrapunasäteilyä minuun ja kaikkeen mihin kosketan, samalla kun ilman lämpötila pidetään matalana. Sähkölämmitystä tämä tarkoittaisi, eikä sellaiseen ole varaa, koska tässä asunnossa on vesikeskuslämmitys. Mutta jos muutan sähkölämmitteiseen taloon, teen siitä tietenkin infrapunalämmitteisen.
     
  12. Bad_Taste

    Bad_Taste Uusi jäsen

    Liittynyt:
    14.03.2005
    Viestejä:
    394
    Saadut tykkäykset:
    0
    Taitadat olla niitä ainoita jotka tarvivat tätä "väärin säädettyä" lämmitystä! Itsellä sopiva on 21-22, mikä on se "suositus", tosin 22 alkaa olla jo "hukkaa". Mutta palatessa aiheeseen, harvassa asunnossa on lvi -automaatio ja säätö säädetty oikein. Onneksi itsellä on okt ja jotenkin osaan tota pskaa.. säätää. Tosin paremmin rakentaa. :)
     
  13. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    Saako niillä "paristokäyttöisillä" termostaateilla lämpötilan säädettyä +23...+25 asteeseen, vai onko ne jonkun pirun EU-lakipäätöksen voimalla pakotettu toimimaan vain "jääkaappimoodissa" eli +5...+22 asteen alueella?

    Voisin ostaa aktiivitermostaatit, mutta ainoastaan jos niillä saa itse määrittää huoneen lämpötilan miksi lystää (toki lämmityspatteriverkoston tehon puitteissa toimien). En kaipaa muiden määräyksiä siitä, missä lämpötilassa MINÄ muka viihdyn. Itse tiedän sen miljardi potenssiin triljardi kertaa paremmin kuin kukaan lakipelle/ekopiipertäjä.
     
  14. vemkki

    vemkki Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    10.09.2006
    Viestejä:
    3 976
    Saadut tykkäykset:
    339
    Jaa-a, itse asun kämpässä, jossa on 22 astetta (makuuhuoneessa 19-20 astetta ilman lisälämppäriä) tähän aikaan vuodesta. Turhan viileää minunkin makuuni. 23 astetta ois kiva, mutta ei auta kuin kärvistellä kun kämppä on muuten hyvä ja runsaan vaatekerroksen kanssa tarkenee.
     
  15. amuse

    amuse Guest Guest

    Liittynyt:
    15.10.2007
    Viestejä:
    31
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse olen lähtenyt siitä, että minulle on aivan sama mikä on virallinen suosituslämpötila, en aio kuitenkaan kotonani palella, joten lämpötila on 23-24°C. Kotonahan kuuluu olla aina kalsareissa :D.