Parven ensimmäinen rivi, olisiko ollut paikka 16 <3 Pitää varmaan käydä joku katsomassa, sen verran muistoja tuossa paikassa.
No voi harmi. Itse aloin vasta viime vuosina käymään tuolla, mutta harmittaa, että Bristol lopettaa toimintansa. Ainoa miinus oli ettei mukitelinettä ollut . Mitäköhän tilalle meinataan, varmaan joku kauppa tungetaan.
Kunnioitettava pyhättö ja kyllähän tuo niitä ikimuistoisempia leffamuistoja taisi tarjoilla. Harmin paikka, että ne persoonattomuuttaan kumisevat teinisulattamot pakottivat sitten tällaiseen ratkaisuun. Itselleni Bristol tullee varmaan pysymään sinä ainoana ja oikeana The Elokuvateatterina vielä pitkään, jonne sen elokuvan kuin elokuvan meni katsomaan aina niitä muita teattereita mieluummin. Jotain juhlallisen tunnelmaista tämä vanha veteraani niille teatterikäynneille loi. Ikävähän tuota vielä tulee. Varsin näpsäköitä elokuvia hankkineet noihin viimeisiin henkosiin, joten onhan sen melkein sen viimeisen reissun paikka.
No jo oli aikakin että tuosta päästään eroon. Joskus 90-luvulla se oli vielä siedettävä kun monet muut leffateatterit oli vielä surkeampia mutta ei enää pitkään aikaan ole ollut kilpailukykyinen. Ja 90-luvullakin siellä oli surkeat penkit joissa tuli paikat kipeiksi, monessa muussa teatterissa oli paremmat. Pitäisköhän tuolla silti käydä Conan katsomassa... Kenen mielestä muuten Kuoleman katse on klassikko?
Aika on kieltämättä ajanut ohi. Olihan Bristol kuitenkin ylivoimainen ykkönen siihen asti kunnes Tennarin teinihelvetti ja (tämä uudempi) Kinopalatsi (Kinopalatsi 1 on muuten kaupungin paras sali) valmistuivat. Itse en sitä monen palvomaa parvea pitänyt niin erikoisena ja tulikin suurin osa katsottua permannolta. Mielestäni permannolla penkit toimivat kuitenkin hyvin eli niissä saa lokoisan asennon. Kelpaisivat kotiteatteriinkin! :thumbsup: Monet leffat tuli katsottua 90-luvulla. Mieleen ovat jääneet elävästi Terminator 2 (kahteen kertaan katsottuna tuoreeltaan ja vielä kerran parven parhaalta paikalta kun se muutama vuosi sitten pyöri 70 mm kopiona), Star Warsit 97-edition kierroksellaan, kaverin seurana (kaverin deitti peruutti ) aitiosta Titanic ja jalkatilan puutteesta puutunut takamus sekä hauskimpana muistona Hot Shots 2 ja kaveri joka ei meinannut saada vinkkupulloa auki. Oi niitä aikoja! Ja voi sitä THX-äänentoistoa, joka oli uutta ja hienoa siihen aikaan. Minun! Siinä on kaikki hyvän Bond-leffan tunnuspiirteet! :thumbsup:
Sarkasmia? Bristolissahan on tiedetysti Helsingin parhaat penkit ja muutenkin paras teatteri, jonka finnkino ajoi maahan tyrkyttämällä teinihelvettejä kansalle.
Sarkasmia tai idiotismia, take your pick Harmin paikkahan se aina on, kun klassinen leffateatteri lopetetaan. Itsekin olen tuolla Bristolissa pari kertaa käynyt, vaikka en pääkaupunkikseudulla ole koskaan asunutkaan ja tyylikäs teatterihan se oli, todellakin hyvät penkit ja tekniikka nykymittapuullakin riittävän hyvä, hankittiinhan tuonne aikoinaan viimeisen päälle äänentoisto. Multipleksit eivät todellakaan anna samanlaista tunnelmaa kuin vanhan ajan "oikeat" elokuvateatterit. Siinä ei paljon auta jos ykkössalin äänentoisto on marginaalisesti parempi tai salista löytyy 3D-digiprojektori, varsinkin kun 3D on 90% hypeä ja vain 10% substanssia muutenkin. Finnkinon johdossa varmaan kuitenkin uskotaan 3D:n tulleen tällä kertaa jäädäkseen, mikä olisi vaatinut Bristoliin kallista projektiotekniikan uusimista. Isoa salia ei kannata pitää auki pelkästään art house ja indieleffoja varten, joiden monet nyt uskovat jäävän perinteisen 2D-elokuvan ainoaksi alueeksi.
Maximissa on vielä parveke sitä haikaileville ja ohjelmistokin on minun makuuni sopiva, joten tuolla tulee vielä käytyä. Bristolissa on tullut monet hitit aikoinaan katsottua, mutta enpä sitä erikoisemmin jää kaipaamaan. Paluu Tulevaisuuteen olisi kyllä hieno käydä katsomassa ja fiilistelemässä menneitä. Suosikkipaikkani on Kinopalatsi. Sandrew Metronome teki hienoa työtä paikan remontoinnissa ja rakentamisessa, harmi vain että tuokin valui sitten Finnkinon syliin.
Iso, hieno sali menee harakoille. Harmi tosiaan. Maximissa on sentään vielä henkeä jäljellä. Eiköhän tohon joku Sedula pungeta, pantteripaitaiset mammat saa sitten panna jalalla koreasti Ja hyviä leffamuistoja (ja nimenomaan ikimuistoisia) syntyy ihan penkkien ja tekniikan laadusta huolimatta. Mikäs se Pitkänsillan keskustan puolella olikaan, siellä oli tekonahkapenkit ja kylmä ja mitä vielä, mutta useampi loistava leffa tuli nähtyä...
En tiedä jos niitä on jossain vaiheessa vaihdettu erilaisiin mutta niiden selkänojissa oli ns pehmusteet ihan oudoissa paikoissa, painoivat ilkeästi selkää joka tuli siitä sitten aina kipeäksi viimeistään tunnin istumisen jälkeen... paitsi jos istui jossain ihan ihme asennossa missä tuli taas joku muu paikka kipeäksi. Niinpä tuolla tulikin käytyä vain muutama kerta, tennispalatsin ja kinopalatsin tultua mukaan kuvioihin en ole siellä sitten käynytkään. (Vai kävinköhän kerran jossain erikoisnäytöksessä)
Jos viittaat tuohon, jossa on nykyään Koko-teatteri (linkki Helsingin leffateattereihin), niin ainakin jossain vaiheessa siellä pyöri vain pornoleffoja, joten ei ihme... e. luiin viestejä huolimattomasti.
Bristolista minä puhuin. (Mutta tarkoittamassasi New Yorkissakin on tullut käytyä, monta kertaa ja NBK taisi olla yksi viimeisiä leffoja joita siellä katsoin ja siellä oli kyllä paremmat penkit kuin Bristolissa.)
Tämä on iso sääli ja harmi, että Bristol lopetetaan. Onneksi elokuvavalinnat ovat sentään osuneet suht kohdalleen, olisin kaivannut jotain Blade Runner tai 2001 Space Odyssey -eepposta jonkun Totoron tai Back to the Future -rainan tilalle, mutta hyvin tuo viikonloppu menee nytkin, ainakin viiteen on tällä haavaa liput. :naminami: :weep:
Kivaltahan se näyttää silloin kun valot ovat päällä, mutta on siinä pahoja puutteita. Valkokangas on voimakkaasti kovera ja kuva vääristyy aika pahasti jos ei katso keskilinjalta. Tosin silloinkin on tyynyvääristymää ylä- tai alareunassa. Kuva on optimoitu vissiin parvekkeelta sihtailuun. Permannolla saa katsoa niska kenossa. Jos on matalat silmälasit, kuten nykyään monilla on, niin ihan missä tahansa asennossa ei voi katsoa, koska osa valkokankaasta jää helposti silmälasien yläreunan yläpuolelle. Istumapaikkojen puolesta siellä on tosi kivaa parvekkeella ekassa rivissä keskellä. Ehkä noin kuuden paikan edestä. Taaempana parvekkeella on huonot jalkatilat ja sivummalla kuva on vääristynyt. Vähän heikko hyötysuhde satojen istumapaikkojen teatterille. Multipleksit ovat ehkä tylsempiä, mutta ne ovat katsojan kannalta paljon tasalaatuisempia.
Aikoinaan kun hesassa vielä asuin niin kyllä se yleensä aina oli Bristol tai vaihtoehtoisesti Bio Rexin pikku loossit, hakkaa tunnelmaltaan mennen tullen nää nykyiset. Ainoan kerran kun on meinannut kuulo lähteä leffassa oli Bristollissa Die Harderin ensi-illassa kun ei ollut muita paikkoja vapaana kuin eturivissä, niin ja kaiuttimen vieressä. Pitkänsillan New Yorkissa kerran käynyt katsomassa Brain Dead pätkän, siinä vasta tunnelmaa kun "teattriin" mahtui se 10 ihmistä ja keskellä on semmoinen betoni tuki. Niin se aika kuluu, muistot vaan jää. Jos ei tuota tarpeeksi tai ei muuten vaan kannata pitää, lappu luukulle.
Enpä tiedä, mulla on jotenkin tosi lämpimät muistot Formiasta. Niissä oli jotain sellaista tunnelmaa, mitä nämä tenniskenttähallit eivät tavoita.
Hyvä oli meininki Conania tarjoavassa näytöksessä. Porukka oli hyvin hereillä niissä monissa legendaarisissa kohtauksissa, joten hauskaahan kyllä piisasi. Printtikin oli juuri tähän elokuvaan silleen sopivalla tavalla rosoinen, eikä mitään nykypäiväisen ylipuhdistettua. Mukava kokemus kaiken kaikkiaan.
Hyvin meni tämänpäiväinen 'rautapersetesti', eli tuli katsottua kaikki tarjottu tämän päivän osalta ja eilen meni vielä lisäksi Hyvät, Pahat ja Rumat. Nyt ei kiitos vähään aikaan limpparia ja popcornia, ei nyt joka leffaan tullut ostettua, mutta melkein kun ei tuossa kerinnyt sen kummemmin mihinkään syömäänkään lähteä elokuvien välissä. Bristol jää muistoihin lämmöllä ja samanlaisia ilmeitä, että puheita oli monella Bristoliin raahautuneillakin mitä sivukorvalla kuunteli ja katsoi ihmisiä siellä. Harvoin näkee Suomessa, että ihmiset ottavat valokuvia itsestään ja salista, juttelevat ventovieraiden kanssa ja nauravat ääneen kun Back to the Futuressa vaihdeltiin keloja enemmänkin ja näistä tuli noin 20min pätkien jälkeen aina noin 30sek tauko. Selvästi oli myös havaittavissa, että vanhoille rainoille olisi kyllä yleisöäkin olemassa jos niitä joku vaan jaksaa näyttää. Varsinkin jos linjan pitää mainstreamissa eikä lähdetä hakemaan liian taiteellista lähestymistä. Aika moni ajatteli ääneen, että olipas hauska katsoa vanhoja klassikoita isolta kankaalta vaikka äänet ja kuvanlaatu eivät uusille vedäkään vertoja.