Hienoa, sain taas tutun näkösen systeemin takas (muuttamalla configgia). En meinaan millään löytänyt tähän ratkaisua vain googlettamalla. Kiitos.
Jos ei halua räplätä selaintaan niin sivun alalaidasta löytyy myös linkki vanhaan malliin... Näyttää lisäävän osoiteriville "&sout=1" -rimpsun.
soitin hp:lle ja kone onkin yrityskone. kuluttajapuolelta yrityspuolelle ja doa lappu tuli. anttilaan se ja kone ja uus tulee tilalle. ihmetteli kaverikin langan toisessa päässä miksi se vista kummitelee 7 koneessa mikä lie lattialta kootuista jauhoista koottu kone tullut...
Trigonometria hieman kateissa. TV:n katseluetäisyys 4 metriä, kuinka paljon TV:n keskikohdasta sivuille kaiuttimet tulevat, jotta niiden kulma kuuntelijaan nähden on noin 25 astetta?
Onko nuo netanttilan sivut oikeasti noin saatanan hitaat vai johtuuko minun päästä? Varmaan minuutin pitää ladata sivua 8M netillä.
169,0 senttiä näyttölaitteen keskilinjalta diskanttielementin keskipisteeseen. Eli jos lattialla on sentin välein viivoja tai ruudukko, niin diskanttielementin keskipisteen ja näytön keskilinjan väliin mahtuu 169 kpl sentin leveitä kaistaleita. Erikseen pitää vielä päättää pidetäänkö kolme etukaiutinta samalla viivalinjalla ("kiinni etuseinässä") vai kaarevalla ympyräkehällä ("joka pönttöön tasan 400 cm etäisyys nenänpäästä."). Kunhan viiveet kompensoidaan signaalinkäsittelyssä asianmukaisesti. Molemmissa tapauksissa (Viiva/Kaari) jokainen etukaiuttimen diskanttielementti siis pidetään aina omalla linjallaan (vasen diskantti 169 cm vasemmalle keskilinjasta, keskipöntön diskantti tasan keskilnjalla ja oikea diskantti 169 cm oikealle keskilinjasta). Minä käytin kaavaa: SIN (kulmaero näytön keskilinjan ja diskanttielementin keskipisteen välillä) * etäisyys Joku kolmas taskulaskimen omistaja esittäköön vielä kolmannen eri lukeman, omine perusteluineen.
Tan 25 = x/4m on oikein mutta vastauksen ~1.86m pyöristys ja desimaalierotin on väärin koska olemme suomalaisia. Oikea vastaus on ~1,87 metriä.
Kiitos. Onneksi tuossa saa olla minulla heittoa, dolbyn suositus 22-30 astetta, mutta todennäköisesti en jaksa alkaa etsimään parasta kulmaan, joten menkööt tuolla 25 asteella. Etukaiuttimet tulevat seinään kiinni (Orb Audio) eli samalla linjalle tulevat kaikki 6 etupuolen palluraa kahden ryhmissä. Keskikaiuttimen kanssa joutuu käyttämään kyllä vielä käyttämään "kompromissiä", sitä kun ei pystysuunnassa saa samalle tasolle muiden kanssa tai saisi, mutta voi näyttää typerältä.
Hmm... tosiaan, siniä kannattaa käyttää ympyräkaariasetelmissa ja tangenttia neliömäisissä tilanteissa, ja tangentti siis kysyjän tilanteessa on selkeämpi kaava. Havaintomalli: Neliöhuone kooltaan 4*4 metriä, kuuntelijan nenä huoneen keskipisteessä. Kaiuttimet nurkissa ja lisäksi etuseinän keskellä keskipönttö ja näyttölaite, johon on matkaa nenästä 200 cm (kaiuttimet ja näyttö seinän sisään upotettuna). Nenänpäästä asioita katsoen etukaiuttimien kulmaero näyttölaitteeseen on luonnollisesti 45 astetta per kaiutin, ja nurkasta nurkkaan eli reunakaiuttimesta toiseen on 90 astetta. Kaava on: TAN (kulmaero näytön keskilinjan ja nurkkakaiuttimen diskantin välillä) * etäisyys nenästä näyttöön eli: TAN (45) * 200 cm eli: 1 * 200 cm = 200 cm. Kaiuttimen diskantin pitää siis olla 200 cm päässä näytön keskilinjasta. Kuten se onkin siellä nurkassa. Ja sama kaava kysyjän mitoituksella (400 cm nenästä näyttöön ja 25 asteen kulmaero näytön keskeltä diskanttiin) TAN (25) * 400 cm = 186,523 cm. Kun lopuksi mitataan vasemman ja oikean diskantin keksipisteen etäisyys toisistaan, mittanauhassa pitää näkyä 373,046 cm. _________________________________________ Minä lasken asetelmat sinillä, jossa etäisyys nenästä jokaiseen kohteeseen pidetään vakiona eli signaalilaskennan viiveet nollassa joka kaiuttimella. Havaintomalli: Pyöreä huone halkaisijaltaan 4 metriä, kuuntelijan nenä huoneen keskipisteessä. Kaiuttimet ja näyttölaite ympyrän kehällä, jonne on matkaa nenästä 200 cm (kaiuttimet ja näyttö seinän sisään upotettuna). Nenänpäästä asioita katsoen etukaiuttimien kulmaero näyttölaitteeseen on vertailun vuoksi 45 astetta per kaiutin. Reunakaiuttimesta toiseen 90 astetta. Kaava on: SIN (kulmaero näytön keskilinjan ja reunakaiuttimen diskantin välillä) * etäisyys nenästä näyttöön eli: SIN (45) * 200 cm eli: 0,707 * 200 cm = 141,424 cm. Kaiuttimen diskantin pitää olla 141,424 cm päässä näytön keskilinjasta. Reunakaiuttimien diskantista toiseen on mittanauhalla mitaten 282,8427 cm. Käytännössä ympyräkehäasetelma lasketaan mukavimmin kehäsentteinä, ei kulmina. Taskulaskimen voi unohtaa. Kaiuttimet voi ripustaa kattoon ympyrän muotoiseen liukukiskoon, ja kiskon kylkeen liimataan mittanauha. Nolla senttiä asetetaan näytön keskilinjalle ja siitä lukemat kasvakoon vasemmalle ja oikealle mentäessä. Eli jos oikea kaiutin on 123 sentin kohdalla kehällä, pannaan vasen kaiutin pyös 123 sentin kohdalle omassa mittanauhassaan. Jos haluaa lukea sentit suoraan asteina, ostetaan yksi 360 sentin pituinen mittanauha (tai 2 kpl 180 cm pitkiä) (tai 4 kpl 90 cm pitkiä) ja niistä tehdään ympyrä. Silloin senttilukema on suoraan astekulma. Tällaisen mittaympyrän halkaisija on noin 114,59 cm. Ja korostan edelleen, että kaikissa tilanteissa minulla mittanauha mittaa vasen-oikea-suuntaisia matkoja sekä nenä-näyttö-etäisyyttä. Eli suorassa kulmassa mittalaite pidetään. Lattiassa olevaa raidoitusta/ruudukkoa seurataan. Muut, jotka neuvovat mitta-asioissa, eivät ymmärrä kertoa täsmällisesti miten ovat mitanneet tai kaavansa määritelleet, ja lukija saa lähes varmuudella väärät tulokset ellei mittaa sattumalta juuri samoin. Minä siis mittaan asiat tavallaan kaukaisesta pään päällä olevasta satelliitista alas katsoen. Huoneessa vallitsevia poikki- ja pituussuuntaisia etäisyyksiä. Ei saa pitää mittalaitetta vinossa kulmassa, ellei ymmärrä miten se muuttaa tuloksia. Ainoa poikkeus vinomittauskieltoon on lopuksi tehdävä varmennusmittaus, jossa mitataan matka nenänpäästä suoraan diskanttielementteihin ja näytön keskikohtaan. Näissähän syntyy korkeuseroakin ja mittanauha kulkee 3D-avaruudessa epämääräisessä kulmassa. Mutta varmennusmittauksen tarkoitus onkin varmistaa, että joka pönttöön on suunnitelman mukainen matka, esim. 123,456 cm. .
Ostin kauppahallista puolikkaan muikkukukon. Hiffasin vasta kotona, että kukko on umpijäässä eli se myytiin pakasteena. Pitäisikö tuo nyt laittaa jääkalikkana uuniin vai odotella, että se sulaa?
eikö ne kannata yleensä sulatella rauhassa ennen uuniin laittoa. ensin vaikka jääkaapissa sitten huoneenlämpöön jos haluaa hyväksikäyttää tuota kylmää
Varmaan menee vuorokausi kukkoa sulatellessa. Jääkapissa useampi, jos jääkaapissa on kylmä. Jos panet jäisen klöntin nyt uuniin, sen pinta palaa hiileksi vaikka sisällä on edelleen umpijäätä. Sisäisen jääklöntin pitäisi olla sulanut. Asiaa voi kokeilla työntämällä vaikka fillarin pinnaa kukon läpi (terävä pää edellä). Ellei piikkiesine mene keskipisteen läpi, sisällä on jäätä. Annetaan sulaa vielä x tuntia lisää. Parin sentin jäämöykky kukon keskellä ei enää ole haitaksi, se sulaa pois niiden tuntien aikana, jonka kukko uunissa asustaa. Mutta mitään nyrkin kokoista jääklimppiä ei saa piilossa olla.
Meillä vasta aatto aamuna. Tätä ennen se on ollut pari päivää sulamassa peruslämmöllä olevassa varastossa, niin ei tule parketeille sulamisvesiä.
Varmaan sama takana kuin siinä, että jos jotakin on hukassa, se löytyy vasta viimeisestä paikasta mistä etsii.