Kuulokevahvistinta haeskelemassa

Tuli ostettua ensimmäiset "kunnon" kuulokkeet mallia Akg K 701, jotka ovat tällä hetkellä Denonin Avr-1910 vahvistimen perässä. Denonille ääni tulee tietokoneelta optisella kaapelilla ja ps3:lta hdmi:n kautta.
Nyt kiinnostaisi tietää, että jos sijoittaisin erilliseen kuulokevahvistimeen Vain 100-150€, niin mahtaisiko äänessä olla paljonkaan eroa verraten Denonin kuulokelähtöön? Käytettynä varmaan voisi saada pätevän vahvistimen, mutta tuntuu olevan aika vähän tarjolla käytettyinä.
Esimerkkejä tuon hintaluokan laitteista saa heittää.

 

Minulla on akg 701 ja sennheiser hd600. Näiden kaveriksi hommasin 2kk sitten Hifidiy.netin AUNE usb dac kuulokevahvistimen koska ei huvittanut maksaa useita satoja euroja vahvistimesta. Kyllä tuo ainakin paremmin soi kuin av-vahvistimen kuulokeannosta ja samalla saa kayttökelpoisen dacin.
Olen tilannut näitä nyt 2kpl (toisen kaverilleni.) Toinen tuli ilman tulliveroja ja toiseen jouduin maksamaan tullit+alv 26,45e.

http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=330436152234&ssPageName=STRK:MEWNX:IT

 

Kannattaa tutustua Meier-Audion tuotteisiin: http://www.meier-audio.homepage.t-online.de/ ja Beresfordin vastaaviin: http://www.homehifi.co.uk/products/products.html

 

Omituiselta kuulostavien kuulokereikien salaisuus on melkein aina liian korkea antoimpedanssi. Käytännössä kaikissa 43 cm -laatikoissa ja suuressa osassa äänikorttejakin se on liian korkea. Jopa oikeista kuulokevahvareista on mitattu kymmenien/satojen ohmien kuulokereikiä.

Kuulokereiän antoimpedanssimaksimi on yksi (1) ohmi. Yli yksiohminen antoimpedanssi on linjalähtö. Kuulokkeen tuominen sen lähelle kaapelin kantomatkan ulottuville on kielletty.
Internetin kuulokepalstat ovat jo valmiiksi täynnä idioottien +100 ohmisilla perserei'illä tekemiä "kuunteluhavaintoja". Niitä ei kaivata yhtään lisää.

Tarkkailkaa antoimpedanssejanne!!



Vahvariksi suosittelen Corda Swingiä. Antoimpedanssi ja muutkin asiat ovat Dr. Meierin vekottimissa taatusti kunnossa. Crossfeed -filtteri kytkimellä löytyy luonnollistamaaan joskus hieman kuivaa kuuntelutoimitusta; ei tarvitse roikkua soitto-ohjelmien crossfeedeistä. Lisäksi kätevä vahvistuksen valintakytkin suoraan etupaneelissa on hyödyllinen.
Budjettihan tuossa taas ylittyy mutta niinhän ne aina. Neutraalia ja laadukasta kuulokevahvaria, kuten tuo Corda, ei tarvitse vaihtaa/päivittää "parempaan" enää koskaan. Koska tuosta ei kuulokevahvari enää parane.

 

Niinhän tuo ikävä kyllä tekee. Jospa sitä veronpalautuksia odottelisi ja tilaisi tuon Swingin.

 

jos antoimpendanssi on noin tärkeä niin eikö silloin perinteinen vahvari olisi paras kun kaiuttimien tilalle vain kytkee kuulokkeet ? tällöin voisi ostaa melkeen vaikka minkä tahansa "pikku"päätteen ajamaan kuulokkeita....

 

Kaiutinvahvistimessa on liikaa jännitevahvistusta korvakaiuttimelle. Ilman vaimennusvastuksia tulee ongelmia voluuminsäädössä, kanavatasapainoilussa ja kohinassa. Vaimennusvastuksilla tulee taas antoimpedanssin kohoamisongelma + muutamia käytännön ekstraongelmia. Kaiutinvahvistimet kannattaa siis kuulokehommiin unohtaa.

Parasta ja käytännöllisintä on käyttää kuulokkeille niille vartavasten tarkoitettua minivahvistinta.

 

Eipä ollut tuossa mallissa kovin ihmeellinen crossfeedin säätömahdollisuus, soitto-ohjelmien crossfeed-toteutuksissa paras puoli on nimenomaan säädettävyys viiveen ja cross-talk:n suhteen. Paremmissa Cordan malleissa nuokin on (eivät tosin yhtä laajasti säädettävissä, muistaakseni parhaimmillaankin vain 3-portainen), mutta sitten alkaakin jo hintaa kertymään.

 

Siinä on yksi hyvä asento mikä riittää. Sitä ei tarvitse säädellä. Viive on n. 300 mikrosekuntia ja ristisyötön määrä n. 30 %. Se vastaa tilannetta kuin ihmisen vastakkainen korva kuulisi 30 asteen kuuntelukulmassa toistavasta kaiuttimesta. Meierkin on poistanut säädettävyyden "paremmista" malleistaan.

Täysin säädettävä crossfeed on laitevänkkärille yhtä turha kuin 8:lla erilaisella panoksella ladattu haulikko itsemurhakandidaatille. Yksi oikea crossfeed-asetus/panos riittää optimisuoritukseen.

Cordan ristisyötin on fyysinen piiri vahvistimessa l. se on aina käytettävissä kaikelle kuulokkeisiin syötettävälle audiolle. Ohjelmallinen ristisyötin pitäisi olla jokaisessa audio- ja videotoisto-ohjelmassa erikseen. Softacrossfeedin oikeasta toiminnastakaan ei ole takeita, ne ovat liian usein rasvaisten tietokonenörttien eikä oikeitten audiomiesten viritelmiä.

 

Mielenkiintoista, koska kuulokkeet ovat ääneltään kuitenkin yksilöllisiä niin aivan heti en uskoisi yhteen universaaliin vakioon joka toimii kaikkialla. Kokeilun arvoisia nuo arvot ovat kuitenkin.

Lisäksi noiden parempien mallien säädettävyydestä niin ainakin CORDA STAGEDAC:ssa on vielä tuota säädettävyyttä mikäli Meier Audion sivut ovat tuotekuvauksien suhteen ajantasaisia.

 

Viive vastaa n. 10 cm matkaeroa, joten se simuloi ainostaan kaiutinkuuntelun suoran äänen osuutta. Huoneen vaikutus jää vielä pois.

 

Crossfeedin tarkoitus on pyrkiä jäljittelemään standardimuotoisessa 60 asteen kuuntelukolmiossa tapahtuvaa kaiutinkuuntelua. Tekotodellisuuden havittelijan käyttämä kuulokemalli ei siihen vaikuta. Muuta kuin kaiuttimien normaalin spottikuuntelun simulaatiota havittelevan on käytettävä kovempia prosessointimenetelmiä.

Joo, Stageduckiin tohtori näyttää edelleen jättäneen viilaajille viilattavaa. Se ei ole kuitenkaan kuulokevahvistin.

Huonetta ei ole täydellisessä audiomaailmassa olemassa. Sen imitoiminen luonnostaan huoneesta vapahdetussa korvakaiutintoistossa on niiiiiin so kielletty!

 

Tällöinhän parhaaseen mahdolliseen äänimaailmaan pyrkivät kaiutinkuuntelijat sijoittaisivat laitteensa pihalle akustoidun pressukaton alle. Aika harva näin tekee, eikä syy ole ainostaan säässä .

 

No jos tuon saisi jollain ihmetekniikalla tehtyä lämpötila- ja kosteusolosuhteiden vakioimisen suhteen normaalin kuivan & lämpimän sisätilan kaltaiseksi niin olisin jo pihalla pressun alla.

Kyseessähän olisi täydellisesti onnistunutta akustointia vastaava tilanne.

 

Heh, huomasin myös tuon. Oikeastaan omassa tapauksessa tarve on digisisääntulolla varustetulle kuulokevahvistimelle / DAC:lle jossa on kuulokeliitäntä. Samalla olisi ehkä pitänyt kertoa myöskin, että omien kokemusten perusteella en tietoisesti hae tuota crossfeediä sen perustarkoituksessaan vaan viive on omassa tapauksessani on lähellä tuota "suositeltua", mutta cross-talk on sitten hieman pienemmällä tasolla. Tässä tarkoituksessa säädettävyys on hyvä asia, mutta tavallisesti näissä asioissa liika säädettävyys johtaa yleensä ihmettelyyn, että miksi soundi on erikoinen ja ei kuulosta hyvältä.

 

Ai miten olisi? Onhan siinä vielä maa joka niin kuraa soundia.

Nykymaailmassa ihminen on tottunut kuulemaan paljon ääntä sisätiloissa. Siksi vapaakenttä on aivan luonnoton.

 

Evoluution vaikutus kuuloon on paljon hitaampi prosessi kuin ihmisen siirtyminen sisätiloihin. Ainakaan minä en koe ulos mennessäni joutuvani luonnottomaan tilaan. Korvan ominaisuuksiin kuuluu kyky hyödyntä kaikua ja se meillä ihmisillä on ollut jo pitkään. Sisätiloissa tapahtuvassa kuuntelussa tätä kykyä käytetään äänikuvan luomiseen ja äänen vahvistamiseen.

 

Juu, tarkoitin juuri sitä että korva (siis aivot) kyllä adaptoituu sisätilaan vaikka se ("ääni") mittarissa näyttääkin huonommalta. Sisätila vahvistaa eritoten alataajuuksia joka on omiaan vähentämään säröä.

 

[Karsea OT:]

Ach, Alspe. Suomen ääniskenen kriittisimpiä taustakuuntelijoita jolla äänentoistosuunnitelmat vaihtuvat kolme kertaa viikossa, ilmoittautuu ketjuun.
Ehkä jo ensi viikolla alspe dickaa heijastus- ja resonanssivapaata ulkoääntä?

Täydellisyyttä lähentyvää akustiikkaa Tanssii Stereoitten Kanssa voi kokeilla esim. seuraavalla viinakauppareissulla huutamalla niin kovaa kuin jaksaa luonnottoman raikkaassa ulkoilmamaailmassa. Tämän jälkeen samat testisignaalit kannattaa suorittaa akustomaalilla maalatussa betonikopperossaan samalla SPL-tasolla l. niin kovaa kuin kitapurjeista lähtee. Ketä kuulostaa paremmalta?



P.S. Hyviä testisignaaleja: "Appilan pappilan hifiharrastaja-apupapin papupata laitetelineen takana kiehui ja kuohui" ja "Nokia Finland perkele". Kannattaa kuunnella alukkeita, lopukkeita ja keskiosia sekä erityisesti perkeleen r-konsonantin toistumista.

 

Ulkoilma toisto voisi tulla kysymykseen oikeanlaisilla (lue navetan kokoiset) kaiuttimilla.

Sama syy kuin luurit, hyvin tuhnua ja olematonta äänentoistoa kuunnella "vastetta" alimitoitetulla kaikattimella joksi luuri luetaan.