LCD:ssä vituttaa joko olemattomat katselukulmat (TN-paneeliset), liikehäröt (PVA paneeliset) tai hohtavat tummat värit (IPS-paneeliset). Lisäksi LCD:ssä pikselit ovat jotenkin epäluonnollisen tarkat, jolloin pikseliverkon näkeminen on helpompaa. Olen tykästynyt valoa ympärilleen levittäviin pikseleihin, joita putkinäytöt tekevät ja käsittääkseni myös plasmat tekevät. Etsin 42" tuumaista 1080p/1200p plasmaa tietokonenäytöksi alhaisesta katseluetäisyydestä johtuen. 50" olisi jo liian iso ja säästäisin vähän rahaakin. Onko mitään ongelmia olemassa? Pelaan, katson elokuvia, työpöytäkäytössä eri ohjelmia käyttäessä? Onko Windowsin työpöytä liian epätarkkaa plasmassa? Kuvan kiinnipalamista? Kohinaa kuvassa? Muuta?
Meillä on Panasonicin 42 tuumainen full HD plasma ja mielestäni se soveltuu tietokoneen näytöksi paremmin kuin hyvin. Se on kytketty HDMI:llä PC:hen, jona toimii nyt Intelin core i3-540 prossulla varustettu laite käyttiksenä Windows 7 Professional. Toistaiseksi en ole havainnut kuvan kiinnipalamista sen enempää kuin välkkymistäkään. Työpöytä on mielestäni vähintään yhtä hyvä kuin DVI:llä kytketyssä LCD monitorissanikin resoluutiona joko 1920*1080 tai 1280*720; kuvan terävyys ja fontit on säädettävissä käyttiksestä optimaalisiksi. Kuvataajuudeksi voi valita 50 tai 60 hertsiä (kuin myös 23.9, 24, 30 tai 59.9) tarpeesta riippuen kun taas LCD:ssäni on vain 60 FPS mahdollinen. Itse en pelaa joten i3 prosessoriin integroitu näytönohjain riittää minulle hyvin.
ABL-piiri voi häiritä jokapäiväistä työpöytätyöskentelyä. Kyseessä on automatic brightness limiter, joka säätää kuvan huippukirkkautta kuvasisällön keskimäärisen kirkkauden mukaan ylenpalttisen virrankulutuksen ja lämpenemisen ehkäisemiseksi. Panasonicissa tuon piirin toiminta on vielä kohtuullisen mietoa.
Kannattaa ehdottomasti kokeilla omin silmin töissä, koulussa, kotona tai vaikka kaupassa. Itse olen huomannut plasmojen hieman välkkyvän vaaleilla pinnoilla, uusimpia malleja en tosin ole nähnyt. Plasmoissa on aina läheltäkatsomisen kannalta potentiaalisena ongelmana ns. plasmakohina (ditheröintikohina) ja pikselien sumeus (ne hieman "vuotavat" naapuripikseleihin). Mutta ko. laitteen ja omien silmien kannalta tarpeeksi kaukaa katsottuna kumpikaan noista ei ole ongelma. Siksi kuitenkin mainitsin, että esim. 1920 x 1080 työpöytää joutuu omassa 46" LCD-töllössäni (Sony X4500) katsomaan yllättävänkin läheltä, jotta kaikki pienikin teksti näkyisi aina kunnolla (EDIT: peleissä ei välttämättä voi tekstin kokoa mitenkään säätää). Onneksi LCD:n kuva ei värise eikä ole sumea, joten voin halutessani katsoa niin läheltä kuin vain haluan. Valtaosaksi tosin katselen PC:n jutut 22" LCD-monitoristani ja leffat sun muut aina vain töllön kautta. Aiempi töllöni oli 37" plasma (Panasonic PX70), eli reilun vuoden verran aiemmin julkaistu malli, kesällä -07 ostettu. Ja vieläpä HD Ready. Se oli mielestäni PC-käytössä lähes käyttökelvoton, empä sitä siihen käytöön tosin ostanutkaan. Mutta joku sitä uudempi, parempi ja suurempi Full HD -malli on varmasti paljon parempi (koska ei esim. tehdä skaalausta). Mutta plasmojen potentiaalisena häiritsijänä on yhä edelleen plasmatekniikan "pikselien pehmeys" (siis liian läheltä katsottaessa) ja etenkin vaaleiden pintojen välkkyminen jonka jotkut näkevät, mutta jotkut eivät. Toki tuo plasmani oli paljon parempi katselukulman osalta, joka omassa LCD:ssäni onkin melkoisen kapea (= liian kapea, jos useamman kuin yhden pitäisi nähdä esim. 1920 x 1080 työpöytä tismalleen samalla kuvanlaadulla, eli siis ilman mustan vaalenemista sivusta katsottaessa, kirkkaassa valaistuksessa tämä ei tosin välttämättä kovin suuresti häiritse). Katselukulma vaikuttaa nykytöllössäni myös korkeussuunnassa samalla tavoin, ellei jopa enemmänkin. Eli riippuu omista silmistä ja käyttötarkoituksesta, että mikä on se itselle paras valinta. Lisäksi on vielä ne valovuodot, mustan tasot, pörinät, tehonkulutus/lämpiäminen, liikkeentoisto, 24p-toiston toimivuus, LCD:ien erilaiset taustavalot (CCFL, EdgeLED, DirectLED ja kalleimmissa malleissa joskus nuo kaksi jälkimmäistä ns. Local Dimming:llä varustettuna). Eli vaikeaksihan se edelleenkin menee, jos parasta mahdollista televisiota on etsimässä. Eli jostain asiasta pitää edelleenkin olla valmis tinkimään, kaikkea hyvää ei voi samoissa kuorissa saada.
Jep. Plasma soveltuu hienosti satunnaiseen surffailuun, muttei siitä ole varsinaisen monitorin korvaajaksi lähietäisyydeltä. Minulla 50" pk250n ja 2.5m päästä käytössä ei mitään ongelmia, mutta plasma kohina näkyy selvästi alle metrin etäisyydeltä. Minä en kyllä jättäisi plasma televisioon windowsin kuvakkeita ja alapalkkia kokopäiväksi ruutuun. Osta vaan uudehko ja riittävän iso LCD, ei kuva voi olla koskaan PC käytössä liian tarkka.
Jos mennään tuolle taulutöllöjen alkumetreille ja tarkastellaan mistä tähän on tultu. LCD on alunperin kehitetty staattisen tiedon näytöksi ja siitä kehitetty tietokonenäytöksi, johon se soveltuu varsin mainiosti, jossa sen pieni katselukulma ei ole häiritsevä tekijä. Televisioksi se on tehty kaikenlaisten kikkojen vippaskontien kanssa, johon se soveltuu pienen katselulmansa vuoksi varsin huonosti, jolloin isommalla porukalla katsottaessa äärimmäisille katsojille kuva on mitä on. Toki LCD töllö toimii telkkarina poikamiehille yksiksensä katsellessa sohvalla löhöten sopivalla korkeudella ja keskellä ruutua. Ottamalla oikein hyvän löhöasennon metetään heti kuvan kontrastista ja tummanpään väreistä 30%. Plasma on putkitöllön perillinen ja toimii valolähteenä lähes samalla periaatteella kuin esikuvansa. Plasma on alkujaankin kehitetty televisoksi. Soveltuu siksi huonosti tietokonenäytöksi eli staattisen kuvan näyttäjäksi kaikenlaisten kiinnipalamisilmiöiden vuoksi. Sopii televioksi kuitenkin paremmin kuin LCD nimen omaan suuren katselukulmansa vuoksi. Plasma on saanut lieveilmiöitä mukaansa yltiöpäisen liiketoiston paratamisen ja tehonkulutuksen pienentämisen vuoksi. Välkyntä ja kaikenlaiset fosforin hitauden aiheuttamat ilmiöt ovat juuri pienentyneen tehonkulutuksen aikaan saamia lieveilmiöitä. Myös ruutujen tiheys eli yksittäisen kennon pienentyminen on vaikuttanut toiminnan epävakauteen.
Täällähän kirjoitetaan historiaa uusiksi. Plasmoilla ei ole putkitöllöjen kanssa juuri mitään tekemistä. Plasmojen toimintaperiaatetta kannattaisi verrata vaikkapa loisteputkiin. Pikseli: itse unohtaisin ajatuksen.
No en nyt ihan sanoisi noinkaan. Plasman ja CRT-putken valontuottajana toimii fosfori. Ollaanko yhtämieltä? Valoahan se ihmissilmä aistii. Se miten se fosfori saadaan viimekädessä toimimaan on sitten eri juttu.
CRT tekniikka käyttää eri fosforeita. Plasmoissa fosforit reagoivat UV-säteilyyn. CRT on analoginen tai digitaalisesti ohjattu analoginen näyttölaite=pohjimmiltaan hyvä. Plasma on täysdigitaalinen=pohjimmiltaan huono. SED tai FED tekniikat ovat CRT:n aitoja perillisiä.
En suosittelis hommaamaan plasmaa tietokoneen näytöksi. Leffoihin ja peleihin plasma onkin sitten aivan loistava
Ainahan voi viilata pilkkua. Onhan niissä eri käyttöjännitteetkin. Erilaiset ohjaus menetelmät yms. ja mikä osuus siinä loppujen lopuksi on digitaalisuutta. Viimekädessä kysymys on luonnonilmiöstä, jolla fosfori saadaan emitoimaan valoa, eikä sillä juuri ole mitään tekemistä digitaalisuuden kanssa.
Plasman ulosanti on digitaalista ykköstä(kirkkain väri) ja nollaa(musta), josta silmä integroi aikatasossa eri sävyjä. Siis yksikään pikseli ei voi saada mitään muita arvoja kuin 1 tai 0. Tästä seuraa ongelmia varsinkin liikkuvalla kuvalla, kun silmä ei pysy paikallaan. Lisäksi koska plasma ei pysty välkyttämään kuvaa tarpeeksi nopeasti ja tarkasti, niin törmätään sävytoiston ongelmiin. Tekniikka on pohjimmiltaan mätä ja joka vuosi saadaan ehkä vähemmän huonoja malleja. CRT:n ja monen muunkin tekniikan ulosanti on periaatteessa analogista, eli ne voivat näyttää yhdellä pyyhkäisyllä koko sävyskaalan ykkösestä nollaan. Digitaalinen ohjaus tietenkin rajoittaa tasojen määrää, mutta se ei ole niin vakavaa tässä tapauksessa.
Kuten huomaat ei sovellu, eikä sovellu oikeastaan edes mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen, kun on tekniikaltaan mätä :weep:
Ammattiplasmat ehkä soveltuvat moitteetta? Luultavasti Isolla Rahalla voi ostaa sellaisen pro-plasman, jossa on kolmen kilowatin virtalähde ja nestejäähdytys, ettei kuvan kirkkautta tarvitse pumpata himmeäksi aina kun valkoisia pikseleitä näkyy yli kolme kappaletta samanaikaisesti. Ja resoluutio pro-paneelissa on varmaan 4-16 megapikseliä, että pikseli saadaan kaikilla realistisilla katseluetäisyyksillä tarpeeksi kauas silmästä, jottei silmä enää näe pikselin sisäisiä ongelmia (valon lepatusta, pikselisolun seinämiä, värin vuotamista soluseinämän toiselle puolelle). Ainakin minulla 4 megapikselin LCD omaa jo niin pienikokoiset pikselit (0,25*0,25 mm), että voin katsoa kuvaa tarpeeksi läheltä (30 cm) enkä häiriinny pikselin sisäisestä rakenteesta. Oikeastaan tarvitsisin lukulasit tai suurennuslasin ylipäänsä nähdäkseni pikselien rakenteen, joka minua kiinnostaisi nähdä. En omista suurentavia linssejä, joten en ole ikinä voinut nähdä pikseliverkkoa tai RGB-osaväripikseleitä tai pikselin nurkassa möllöttävää mustaa puolijohdetäplää. Pikselin sisäisiä teknisiä yksityiskohtia eli "virheitä" siis on myös nestekiteissä, mutta pikselin pienuuden ja stabiilin värin vuoksi yksityiskohtia ei silmällä voi nähdä. Ellei katsele niin tyhmää paneelia, jossa on sentin kokoiset pikselit. Siis liian vähän megapikseleitä paneelin pinta-alaan nähden. Plasmakin voi toimia referenssiluokan näyttölaitteena, jos hintalappuun lisätään pari nollaa. Tekniikka sinänsä on kelvollinen, mutta kuluttajille myytävä halpatuotanto kusee teknisesti. Kuluttajilla (plasman ostajilla) on kohtuullinen näkövamma, ja heidän silmäänsä plasman virheet eivät näy. Tai massiivinen psyykkinen vamma, eli virheet silmään näkyvät, mutta mieli kieltäytyy myöntämästä niiden olemassaoloa, sulkee virheet pois ajatusmaailmasta. Vaarallisia tuollaiset plasma-ihmiset liikenteessä ovat. Mieli varmaan sulkee liikennevalojen väritkin pois näkyvistä. Voikin siis päätellä, että plasman ostajat ovat rattijuoppoja, yliajajia, hurjastelijoita ja muutenkin kuuluvat rupuisimpaan roskasakkiin. Ja tämä siis oli pelkkää huumoria, jota ainakin LCD:n ostajat ymmärtävät. Voihan tosin olla, että plasman ostajilta huumorialue aivoissa on vaurioitunut? Ehkä kuvan kirkkauden pumppaus puristaa ja laajentaa aivojen tilavuutta? Onkohan plasmoilla tehty koe-eläintutkimukisa? Varmaan on, ja kaikki koemarsut tulivat plasmaa katsottuaan hulluiksi, ajoivat kännissä juoksupyörää ja menettivät huumorintajunsa. .
Itsellä on nyt mennyt 6kk Panasonicin G10e 42-tuumainen plasma pöytäkoneen ainoana näyttönä ja ei tuosta mitään pahaa sanottavaa ole (siis tietokonekäytössä, tokihan mustan tason nousu ketuttaa, mutta se ei liity tähän). Windows 7:sta olen alapalkin pistänyt automaattisesti piiloutumaan ja nettiä selailen selain koko ruudun kokoisena. Näytönsäästäjä iskee minuutin päästä tulille ja kiinnipalamista ei ole ollenkaan. Jotkut sanoo, että tällä minun kahden metrin katseluetäisyydellä fontti olisi liian pientä, mutta itselleni sopivaa. Saahan sitä isommaksikin suurentamalla DPI:tä, mutta itse tykkään tuosta normaalista koosta. Pelasin juuri 8 tuntia putkeen Civilization V:tä ja siinä on täysin valkoisia kohtia paljon esim. kartta. "Kiinnipalaminen" katosi 30min TV:n katselulla. Käyttötunteja on sellainen 2000 omassa yksilössä. Niin ja kirkkauspuppaus näkyy ihan yhtä vähän kuin televisio-/elokuvakäytössä eli ei ollenkaan häiritsevästi.
Riippuu käyttötarkoituksesta, mutta itse olen bongannut monessa toimistossa ison plasmatöllön neukkaritiloissa tykin korvikkeena. Hyvin soveltuu siihen tarkoitukseen.
Näyttöä olisi tarkoitus katsella noin kahden metrin etäisyydeltä, mutta jos on jotain vaihteluja kirkkaudessa, niin ei kuulosta hyvältä. Kai se on odotettava OLED-näyttöjä pari vuotta, jotta olisi sellainen varaa ostaa. Toivottavasti tämä putkimonitori kestää sen ajan. Ikää jo 5 vuotta ainakin.