Kaapelit testissä - vastauksia etsimässä?

Ns. sisäänajo on muutosprosessi, jossa kalun fyysiset ominaisuudet muuttuvat käytön alkuvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa usein mekaanista kulumista tai muuta muodonmuutosta jossain muodossa. Esim. kaiuttimen liikkuvien elementtien sähkömekaaniset ominaisuudet saattavat tällä tavoin muuttua, miksei myös kaapelien ominaisuudet (kyllähän ääritapauksessa esim kupari sulaa, kun tarpeeksi kauan suurta virtaa läpi pukkaa).

Silti on huomionarvoista, että mitä kaapeleihin tulee, eivät fyysiset ominaisuudet todennäköisesti muutu siinä määrin, että äänisignaali muuttuisi vastaavasti, kuin mihin muutokseen esim aivot kykenevät kuulohavaintoa muuttamaan. Aivothan muokkaavat korviin kantautuneen signaalin aiheuttamaa kuuloaistimusta varsin aktiivisesti; tapahtuu ekutusta, kompressointia, ja vaikka mitä epälineaarista säätöä, vieläpä erilaisilla aikavasteilla. Aivot siis muuttavat säkhökemiallista vastettaan. Tästä johtuu esim. tottuminen johonkin ääneen.

Ottaen huomioon aivojen kyky muuntaa kuulohavaintoa varsin erilaiseksi, ja tottua johonkin uudenlaiseen ärsykkeeseen, on ehkä helpompi ymmärtää sitä, miksi jotkut pitävät kuparijohtimen fyysistä muuttumista epäoleellisena tekijänä tässä ns. sisäänajoprosessissa, noin niinkuin kokonaisuudessaan.

 

RidgeForrester tuossa yllä antaa sulle teoriapohjan, nyt et tarvii muuta kuin sen käytännön puolen enää. Ja niinkuin itse väkevästi totesit:

"Originally Posted by tpi
Mitäs se kertoo itseluottamuksesta ja itsetunnosta, jos ei uskalla epäillä omia aistejaan ja vaikutelmiaan, eikä uskalla arvioida asiaa ilman ennakkokäsitystä. Ei minusta kovin hyvää."

Nyt ei siis kerro sinusta itsestäsi kovin hyvää, vai mitä?

 

Ohessa lienee ihan hyvä kaiutinkaapeli (OPUS MM SC). Hintaa on tuollaisella 8 jalan kaapelilla 34500€. Mutta miksi tyytyä moiseen.

Samalla hinnalla saisi n. 1,5kg kultaa. Jos sen käyttäisi 8 jalan kaapeliin, niin pyöreän "kaapelin" läpimitan pinta-ala olisi n. 3,3 neliömilliä.

Kumpiko olisi parempi?

"Lottoarvonta oli juuri..."​

 

Kokeile.

 

Eikö kaapeleissa ole mitattavia eroja?

En ole kaapelihihhuli, mulla on aika normaalit kaiutinpiuhakkeet. Hihhuloin vain karkeita yleistyksiä vastaan kuten matnraa jossa kaapelin riittävä poikkipinta-ala tekee kaikista johdoista samanlaisia.

Edellenkin, kuka väittää etteikö sokkona testaus, ylipäätään testaaminen, voi aiheuttaa ihmiselle tilan jossa aistit heikkenevät tai muuta tämän tapaista kuulemista haittaavaa oloa?

 

Jos saivarrella haluat, niin joo, kyllä mahdollisesti on eroja kun tarpeeksi tarkkaaksi mennään. Mutta onko näillä minimaalisen pienillä (tietysti pitää olettaa ettei kaapeleissa ole fyysisen kunnon osalta eroja) eroilla kuultavaa merkitystä - esim. kaiuttimien vasteissa/viiveissä yms. näkyvää eroa...

Tämän takia kaksoissokkotesti on kehitetty. Siinä sekä testausannoksen antaja, että testattava ei tiedä, mikä annos on annettu - eli onko kyseessä normilaku vai yyberkaapeli. Ja kun testataan tarpeeksi monella, voidaan kyllä poissulkea mahdolliset luotettavuuteen negatiivisesti vaikuttavat tekijät.

Wiki hyvin selittääkin: Performing an experiment in double-blind fashion is a way to lessen the influence of the prejudices and unintentional physical cues on the results (the placebo effect, observer bias, and experimenter's bias). Random assignment of the subject to the experimental or control group is a critical part of double-blind research design. The key that identifies the subjects and which group they belonged to is kept by a third party and not given to the researchers until the study is over.

Kyllä mä luottaisin tohon testiin.

 

Sokkotestihän ei tarkoita sitä, että musiikkia kuunnellaan side silmien edessä, vaan sitä, että kuuntelija ei tiedä minkä kaapelin kautta musiikkia kuunnellaan!
Joten turha keuhkota siitä, että on yksi aisti vähemmän ---> stressaava tilanne :hitme:
Vai onko se stressaava tilanne kun ei tiedäkkään mikä piuha on kiinni?

 

^idea ei näköjään avaudu sitten yhtään. Turha kai yrittää valaista jos vastaanottopäässä on valot pois päältä.

 

Kun argumentit loppuu niin jatketaan solvaamalla :hitme:

 

Kuten näyttää poistavan eroja jotka näkyvät mittarissakin, edeltäviin viitaten.

 

Tarpeeksi tarkalla mittalaitteella voi vaikka laskea piuhassa liikkuvat elektronit. Kuuntelemalla tämmöisen värkin kanssa kilpasille on melko turha yrittää, vai mitä baba kuomaseni.

Volumetasatussa sokkotestissä perse paljaana ilman ennakkotietoja ja käsityksiä mistään pelkän oman korvatutkansa varassa todellinen kuulemiskyky paljastuu. "Tää olis pitänyt kyllä kuulla, sokkous hävitti sen kuuluvista" on niin turhaa selityskitinää.
Siinä nähdään vain se, miten epätarkka ihmisen korva on kun ennakkotietoja ei ole käytettävissä l. arvio pitää tehdä puhtaasti niillä korvillansa.

 

Kun kaapeliuskovaiset väittävät, että sokkotesti voi aiheuttaa sen, että "aistit hämärtyvät" ja "kaapeleiden erot katoavat" niin eikö samoin myös se voi parantaa kaapeleiden ääntä, että tietää niiden olevan "huippulaatua"?

Muistan joskus lukeneeni testistä, jossa koehenkilöiden piti kommentoida laitteiden äänenlaatua. Osa koehenkilöistä oli "vahingossa" päästetty tilaan, jossa oli ollut huippuvahvistimien tyhjiä pahvilaatikoita. Selkeästi enemmistö tällaisista kehui laitteiden ääntä (laitteet eivät siis olleet näkyvillä) verrattuna niihin, jotka eivät olleet näitä tyhjiä pahvilaatikoita nähneet. Musiikki soitettiin kuitenkin aina halvoista pakettistereoista. Siitä on jo vuosia, kun olen ko. testistä lukenut, joten saatan muistaa hyvinkin väärin sen ja jos joku toinen muistaa paremmin, niin voi korjata homman oikein. Se kuitenkin oli testin pointti, että ihminen helposti mieltää äänenlaadun paremmaksi, kun "tietää" että musiikkia soitetaan paremmilla laitteilla, vaikka todellisuudessa käytössä olisikin rupulaitteisto.

Toisaalta. Jos kaapeliuskovaiset saavat kalliista kaapeleista hyvän mielen ja itse huomaavat äänen parantumisen, niin täytyy kai se heille sallia. Vapaa maahan Suomi vielä toistaiseksi on.

 

Mistä lähtien äänentoistolaitteet ovat olleet pääosin koteloltaan mustia ?

Hifilaitteet ovat olleet mustia yleisesti 80-luvun puolesta välistä saakka. Tämä johtui USA:ssa MIT:n MediaLab'issa tehdystä kuuntelutestistä, joka EI ollut sokkotesti, mutta muuten tieteellisesti hyvin tehty.

Yhteenveto: laitteiden värillä ja koolla on väliä. Kaikkein parhaiten soivat mustat laitteet, seuraavana metallinvärinen elektroniikka, ja puunväriset kaiuttimet. Selvästi värilliset (siniset, valkoiset jne.) vehkeet soivat huonosti, ja tässä ryhmässä punaiset soivat erityisen huonosti.

Sanomattakin on selvää, mutta tulipahan tutkittua: isoissa kaiuttimissa on tukevampi basso ja ne soivat muutenkin lujempaa ja puhtaammin, varsinkin isot ja mustat.

Tietenkään kokeessa ei muuttunut muu kuin soivaa laitetta indikoiva valo ja valon vaihtuessa kuultu napsahdus joka uskotteli, että ääntäkin todella kytkettiin.

Koe toistettiin Tanskassa hiukan eri järjestelyillä, ja ammattilaisista koostuvalla raadilla. Tuloksena mm. että sokkotestissä kuultuun ääneen vaikuttaa mm. eteisessä olleet merkkilaitteiden pakkauslaatikot. Psykoakustiikka on kiehtovaa.

http://www.epanorama.net/faq/sfnet.harrastus.audio+video/vahvistin.html

 

Ehdottomasti. :thumbsup:

Friidutkin kun keväällä kuoriutuu talvipalttoistaan kesämekkoihin, niin pitää varmuuden vuoksi näppää tytöstä digikameralla foto, jotta siitä pääsee objektiivisesti tarkistamaan, ettei silmät valehtele

Tehdääks toi kaksos sokkotestaus identtisillä sokeilla kaksosilla, vai kelpaaks muutki? Kaikilla niillä on kuulo kuitenki kehittyny paremmaks näköaistin puuttumisen takia ku kellään, joka näkee tälle palstalle kirjoitella.

 

"Kun lopultakin tajuat olevasi väärässä, ryhdy pilkkaamaan eri mieltä olevia" - Kroonisen väärässäolijan käsikirja

 

Ai ?

Mä kun luulin, että olin viestissäni samaa mieltä PeteH:n kanssa.

Käsittääkseni en ottanut kantaa kaapelierojen olemassa oloon vaan testimetodeihin.

Pistäkää vaan pipoa kireemmälle

P.S. Ns. todellinen pointti viestissä oli, että suurimmalla osalla näkövammaisista kuuloaisti on todellakin kehittyneempi ja pyrkii havainnoimaan ympäristöä äänen perusteella. Mielenkiintoista olisi, jos em. henkilöt havaitsisivat tilastollisesti merkittävästi eri suhteessa äänellisisä eroja.

"Teija Kujala kiinnostui aivojen muovautuvuudesta eli plastisuudesta ja alkoi tutkia sokeutuneiden ihmisten näköaivokuoren toimintaa. Hän osoitti väitöskirjassaan, että sokeiden näköaivokuori ei surkastu, vaan voi osallistua esimerkiksi äänten tunnistamiseen. Aivoalue voi vaihtaa aistista toiseen aikuisenakin eikä vain varhaislapsuudessa, kuten aiemmin oli luultu."

 

"Kun lopultakin tajuat olevasi väärässä, ryhdy pilkkaamaan eri mieltä olevia" - Kroonisen väärässäolijan käsikirja

 

Kerrataan nyt vielä, ettei tule väärinkäsitystä.

Sokkona testaaminen, testaaminen yleensäkin, voi aiheuttaa epäluonnollisen tai stressaavan tilanteen. Tämä on oma näkemykseni ja sen tukena on kokeilut sokkokuuntelun kanssa sekä se testitulos jossa merkittävä taajuusbalanssin ero ei kuulunut sokkona.

Ihan vastaava tilanne esimerkiksi ylioppilaskoe. Olin siellä hieman huonommassa "vireessä" tekemään matematiikan tehtäviä kuin normaalisti tekemässä vastaavia. Mitä erikoista siinä on? Ei mielestäni mitään. Tilanne vain ei ollut tavallinen tai "normaali".

 

Aivan, ja tätä näkemystä (että subjektiivinen testi on ainut toimiva)viljelevät mm. homeopaatit, henkiparantajat sun muut mystikot. Hifiharrastajien lisäksi.

Jospa se ero oli kuitenkin liian pieni puukorville?

 

^ kuten sokkotestinäkemystä viljelevät skeptikot. Mitä uutta auringon alla?

Ehkä oli liian pieni ero, ehkä ei. En tiedä kun en itse ollut testiporukassa, ei voi sanoa edes omaa kokemusta asiasta. Sen sijaan koitan antaa mahdollisuutta muullekin ajatusmallille kuin ohmi kertaa käämi-mantran lukemiselle.