Mitään en odottanut, mutta sain lopulta jotain. 2/5 Seuraavaksi vähän hevimpää eli Tourniquetia. Tourniquet - The Test For Leprosy
Kunnon groovemeininki. Onnistunut jotenkin välttelemään Zappan tuotantoa, en ehkä voi enää sivuuttaa niitä 3/5. Hieman latteat soundit oli, eikä laulukaan parantanut kokemusta 1,5/5 ----- Toisesta ketjusta löytyy jo, mutta pakko laittaa tännekkin. Threshold - Flags & Footprints
Tykkään! :thumbsup: Hienosti välittyy sellainen vahva kasari-fiilis, höystettynä 2000-luvun riffeillä. Tätä tulen ehkä kuuntelemaan enemmänkin 3/5 Mitenkäs kansaan mahtaa upota seuraava? Itse olen ollut kyseisestä kappaleesta ja artistista viime päivät aivan pähkinöinä :love: Giusy Ferreri - Novembre
Voi voi, mä kuuntelin tän kappaleen jo eilen mutta siitä ei jääny kertakaikkiaan mitään päähän. Noh, kuuntelin nyt sen sitten kuitenkin muistinvirkistykseksi tänään uudelleen. Hyvän näköinen kinkku mutta mihin sitä sattuu? Kappalehan on valitettavasti ihan tuota peruskaavoilla tehtyä peruskauraa, hissi musaa. Kappaleelle täytyy kuitenkin antaa ranskan kielisyydestä yks pojo ja kinkulle toinen eli 2/5. ----------- En oo nyt ihan varma että jokohan tätä on tullut soitettua, mutta tässä tätä sotametallia nyt kuitenkin on (tätä ei kuitenkaan pysty liikaa soittamaan). Kyseinen levy on ollut omassa kautta aikojen top 10:ssä vahvasti julkaisuvuodesta 1994 lähtien. Bolt Thrower - ...for victory.
Kieltä en osannut, mutta veikkaisin kuitenkin italiaa ranskan sijasta. Ei taida vaikuttaa loppupisteisiin? Erottaako joku ihan tosissaan näitä örinäbiisejä toisistaan? Tälle kidutukselle 0.5/5. Seuraavaksi Sparksin sanoitushelmiä, Dick Around
Ihan sama, ei vaikuta. Erottaako joku ihan tosissaan näitä kuningatar plagiaatteja toisistaan? Tälle kidukselle 2.5/5. ------------- Jos ei "örinä" osasto kerran kelpaa niin kokeillaan sitten toisenlaista lähestymis tapaa: THERION - Son of the Sun (Live 2007), ja tässä studio versio. Ja loppuun vielä pieni bonus.
Oliko tämä vitsi vai ihan vakavasti otettava biisivalinta? Laulajia riitti eikä tätä erota muista saman genren bändeistä mitenkään. Euroviisuheviä parhaimmillaan ja pahimmillaan. Oikein helposti kuunneltava esitys ansaitsee arvosanan 2/5. Ja sitten jotain vallan muutahttp://www.youtube.com/watch?v=OvMb1iNuQHY.
Therionin Lemuria/Sirius B ovat parhautta siinä missä muukin tuotanto. Symphoninsta metallia ei paremmin ole tehty. Viisi tähteä. Tämmöistä "laatua" ei youtubeen tai yleensäkään mihinkään pitäisi edes päästää. --------------------------------------------------------------------- Tällaista kamaa seuraavaksi. Elikä, kun tuolla toisaalla puhutaan uudesta Alien-julkaisusta niin laitetaan filmistä innoituksen saanut kappale. Sopivasti marraskuun alussa ilmestyy poppoolta uusi albumikin, joka tietysti pitää hankkia. Mutta tämä siis aiemmalta levyltä: Star One - Perfect Survivor
Karvaperseellä on kaiketi jotakin asiaa, evvk. Miten te ei-hinttarit osallistujat jaksatte kuunnella näitä miesvokalistien esityksiä. Kyllä orkesterin vokaalihenkilö on täysin välttämättä oltava hunajaääninen nainen. Tässä kotimaista naisvokaalia parhaasta päästä: http://www.youtube.com/watch?v=_dNqRbnvCqw
Trolli tai ei, täytyy kyllä inttää vastaan, että useammin miessolistit ovat kyllä korville ystävällisempää kuunneltavaa. Toden totta kammottavaa liukuhihnaiskelmää vailla minkäänlaista syvyyttä tai sanomaa, kuten tarkoitus varmaan onkin. Ei tämmöistä kuuntele edes Peltosen Ari, 1/5. Hieman tunnelmallisempaa stoner rockia Belgiasta: Hypnos 69 - Burning Ambition
Tätä ei ikävä kyllä voida luokitella todellisen heteromies -henkilön mielipiteeksi. Pikemminkin päinvastoin. Tällä saattaa olla jonkinverran yhteyttä käytetyn äänentoiston tasoon, ts. kökkötason vehkeillä karvaisen miesäänen tunkeutuminen (engl. penetration) tärykalvolle ei vältämättä tunnu niin pahalta... Aivan järkyttävää ulostetta. En kuuntelisi tälläistä paskaa alle 10 €/3min -korvauksella. -3/5. Lisää eturivin kotimaista naarasvokaalia ketjun moponkettinki -pienoish*moille pureskeltavaksi: http://www.youtube.com/watch?v=T23Vc0jKsos&feature=related
Siis fiktiivisen lesbo-roolihahmon kokemuksen syväksi rintaääneksi? Kuulostaa siltä, ettet ole ikinä saanut kokea todellista "eargasmia"... Sodan sattuessa nämä "eturivin naaraat" ovatkin oivaa tykinruokaa, good riddance. Tässä taas tyypillinen esimerkki siitä, millaista jälkeä syntyy, kun tynnyrissä rakkaudella kasvatettuja tangolaulajia päästetään levytysstudioon, jotta viisikymppiset lähiönorsut pääsisivät tömistelemään "Haaveiden laivalla" halvoissa valkoviinikänneissä tämänkaltaisen audiosaastan tahdissa. Silti siedettävämpi kuin visvainen Taavitsainen, 2/5. Jos nyt välillä ihan asiallisia naismuusikoita esiteltäisiin, niin tässä hieman vähemmän eltaantunutta kanadanranskalaista kauneutta: Natasha St-Pier - Je Te Souhaite
Nätti tyttö ja nätti ääni. Biisinkin kuunteli ihan mieleellään loppuun asti vaikkei nyt mitään kauhean suurta vaikutusta tehnytkään. *** Seuraavaksi tunnelmamusiikkia syksyn pimeneviin öihin... Julee Cruise - Into The Night
Tämä on niin hienoa tulkintaa ja tunnelmointia (Twin Peaks -yhteys ei haittaa myöskään), joten en pysty edes miettimään nyt muita arvosanoja: ***** Jatketaan hieman samantapaisella, ajankohtaisella tunnelmoinnilla, tällä kertaa nuoren mieslaulajan toimesta: http://www.youtube.com/watch?v=YNO-i22KcIE&feature=related
Nuo puut, nuo puut. Kolme tähteä helposti Twin Peaksit mielessä. Mutta entäpä seuraavaksi. Pistetään vähän rupuinen youtuubbi, mutta silti varsin osuva kappale: Popeda - Erotomania
Popedalle, ja eritoten Patelle, aina hyvät pisteet. Kyllä tälle nelkun voi huoletta täräyttää! Sitten Mike Ness - Charmed Life.
Mike Nessi soittelee kyllä kohtuu hyvää kamaa, mutta valitettavasti ei vain ole genrensä parhaimmistoa. Mikelle kuitenkin 3,5/5. Tähän on kyllä otettava vasikan kiusaksikin kiinni. Joo, kyllä se totta on. Noita hunajaäänisiä naislaulajia on kyllä todella ihanaa kuunnella ja vielä mukavampi livenä katsella! Tässä muutamia hyviä esimekkejä: Thorr's Hammer - Dommedagsnatt Darkened Nocturn Slaughtercult - The Dead Hate The Living Gallhammer - World To Be Ashes (kokonaan tyttö bändi) Astarte - Mutter Astarte Malsain - Kvele Seg Kayzen - Irremediable Stigma - Eaten When Living Eli onhan noita vaikka kuinka. Noistahan voi sitten arvostella sen minkä haluaa tai vaikka kaikki. Mutta tässä virallisesti arvosteltavaksi tämä ehkä kaikkein tunnetuin ja helpoiten lähestyttävä naisvokalisti: ARCH ENEMY - My Apocalypse
Heleä-ääninen perheenäiti Angela Gossow on aina tervetullut ulkomaanvahvistus soittolistalle. Kappale tosin ei arkkivihulaisen iskevimpiä hieman päälleliimatun oloisine teemoineen, mutta kitarasoolot ihan asialliset ja permanentit heiluu melko konservatiivisesti. Myös leveästä haara-asennosta plussaa, 3/5. Siirrytäänpä sitten saaristoon ja brittiprogen maailmaan - jo lähes 30 vuotta keikkaillut IQ musisoi taivaallisella taajuudella: IQ - Frequency
Progehan on loistavaa musiikkia, mutta jostain kumman syystä IQ:n levyt ovat jääneet täysin kuulematta meikäläiseltä ja ennakkoon aavistelin että sieltä tulee jotain paskaa ja noloa neoprogea, mutta oli Frequency loppujenlopuksi varsin hyvä biisi kuitenkin. Miinuksina: alkupään riffi on turhan kliseinen eikä laulajan ääni ole erityisen sävähdyttävä, mutta kun kappale saa melodioista kiinni niin toimiihan tuo. 3,5/5 Ja jotain erilaisempaa taas... Aphex Twin - Bucephalus Bouncing Ball http://www.youtube.com/watch?v=uIeA2ct5Sew