Talon pohjan suunnittelua.....ikuisuusprojekti

Tämähän mielenkiintoinen keskustelu. Ei saunaan KKH:n kautta?. aika monessa nykypäivän talossa taitaa niin kuitenkin olla? On myös omassa ja toimii hyvin, ei ole pyykkivuoria. (se kun riippuu KHH:n kaappi määrästä ja/tai talon emännästä )



Ainoa mitä on näin jälkeen päin on harmitellut on se että kylppäristä jos haluaa ulos pitää kiertää talon läpi. ....etupihalle meno on pois suljettu.

Joten tuosta sais puhkastua reiän ulos jos pienentäs WC:tä ja tekis käytävän nykyisen vaatehuoneen läpi ulos.

 

Kertokaapas mikä on teidän suhtautumisenne tuohon tekniseen tilaan? Omat vanhemmat tekivät parikymmentä vuotta takaperin rakentaessaan sellaisen ratkaisun, että jättivät kokonaan teknisen tilan pois ja käyttivät ko. tilan suurempaan saunaan ja pesuhuoneeseen. Pesuhuone ja kodinhoitohuone ovat periaatteessa samaa tilaa, nykyisin osin lasitiilillä yms. eroteltuna. Lämminvesivaraaja on kyseisessä tilassa integroituna kaappiin, vie tilaa juuri tasan kokonsa verran, sähkötaulu löytyy tuulikaapissa seinästä, vesisulut on myös kodinhoitohuoneessa allaskaapissa. Vuodesta toiseen kehuvat tyytyväisenä ratkaisua jättää tekninen tila pois kokonaan.

Tämän seurauksena itse ei edes ihan tarkaan tiedä mitä kamaa siellä teknisessä tilassa on tarkoitus olla.
Ajatuksia?

 

Toimi varmasti hyvin aikoinaan sähkölämmitteisessä talossa. Tosin tänä päivänä pitää tunkea IV-kone ja ehkä myös keskuspölynimuri. Jos taas kuvitelmissa on jotain muuta kuin sähkölämmitteinen talo esim. maalämpö niin tekninen tila on aika must juttu. 4m2 kokoinen tekninen tila riittää.

Itsellä 3,5m2, jossa maalämpöpumppu, IV-kone, keskuspölyimuri, käyttöveden jakotukit, sähkökaappi, IT-kaappi, maapiirin putket, lämmitysputket yms putkihässäkät. Hyvin mahtu, mutta onhan siellä ahdasta. Yksi mies mahtuu sisään, jos hommia pitää tehdä.

 

Joo, sähkölämmitteinen talo tosiaan kyseessä. Keskuspölynimurikin ollut uudesta asti vaatehuoneennurkassa.

Ei tullut tosiaan ajateltua näitä "moderneja" lämmitysratkaisuja, jotka luonnollisesti vaativat omat härvelinsä.

 

perahaanilla tosi asiallisen näköinen tekninen tila. :thumbsup:
Itselle tulee 1950x1900mm, eli noin 4m2. Ahdas on silti. En voisi kuvitellakaan sullovani noita kaikkia osin hurisevia pömpeleitä "sisälle" asuntoon. Tekninen tila on yksi viimeisistä säästökohteista omalla kohdallani.

 

Itse tein sen, että rakensin 100 metrin päähän lähimmästä naapurista*.
Siinä voi maisemoida tonttia jo melko hyvin ja sopu säilyy kun ei tartte tuijotella toisiaan

*tiedän, että kaavan alueella tämä harvemmin on mahdollista, mutta eihän sinne kukaan pakota rakentamaan

 

Omalla kohdalla tekninentila on ehdoton, koska laitteet on suuria ja pitää jonkun verran ääntä(MLP ja IV kone).
Siinä tuli samalla tehtyä kellariin vessa.

 

Putkimies tontilla. Tekninen tila kävi ahtaaksi, vain 4m2... Niin siinä sitten kävi. 10m2 olisi sopiva tekninen tila.

 

Itsellä kaikki tulee kodinhoitohuoneen yhdelle seinälle. 200cm X 65cm. Mahtuu. Eikä uusi Nibe 1245 pidä ääntä enempää kuin jääkaappi. Näin siis mulle on ainakin kerrottu. Ensi viikolla sitten tiedän enemmän kun pumppu saadaan päälle.
Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä kannattanut satsata tekniseen tilaan. Enimmäkseen kuitenkin syystä että ei tarvitsisi käyttää aikaa siihen että kaiken saa piiloon ovien ja peitelevyjen taakse. Huolto olisi myös helpompaa.

Katselin tuota sun blogia. Hienoa jos virtaa riittää tuohonkin rakentamisen ohella.:thumbsup:
Täytyy kyllä sanoa että tuo kojerasioiden asennus on tehty järkyttävän vaikeaksi. Itsellä olisi mennyt herne nenään välittömästi.
Tuon remonttirasian asennus on todellakin tarkoitettu käytettäväksi silloin kun kojerasia on unohtunut tai tehdään remonttia.
Kaiken lisäksi rasia jää aavistuksen levypinnan yläpuolelle näin tehden mahdottomaksi asentaa pistorasioiden peitelevyt levypintaan kiinni. Eli jää väkisin hieman rakoa peitelevyn ja seinän väliin.
Lisäksi tuo seinärakenne on idioottimainen. Noinhan ne tietysti on tehty aina.
Monet talotehtaat ovat siirtyneet 2010 määräysten jälkeen fiksumpaan seinärakenteeseen (kaksoisrunkojärjestelmä) jossa kojerasiat ovat kokonaan höyrynsulun sisäpuolella.

Eli tälläinen.

Seinärakenne ulkoa sisälle: Ulkoverhous
Tuuletusväli 43 mm
Runkoleijona-levy (eristävä tuulensuojalevy) 25 mm
Runko 42 x 198 mm k 600 + mineraalivilla 198 mm
Höyrynsulkumuovi 0,2 mm
Koolaus 48 x 48 mm + mineraalivilla 48 mm
Erikoiskova kipsilevy 13 mm

 

Tuleeko nuo finnfoam kasat sulla lattiaan? Kuinka paksusti joutuu laittamaan. Itse jouduin laittamaan 4 kerrosta styroksia. Eli 20cm. Tuntui vähän liiottelulta. No ainakin on eristetty.

 

15cm lattiaan.

 

Mulla 3,7m2 ja ihan hyvin näyttäisi kaikki mahtuvan sinne MLP mukaanlukien.

 

Mitä idioottimaista siinä on. Itsellä Jukkatalon pienelementti eikä mitään ropleemaa ollut asentaa rasioita ulkoseinille vaikka kyprocin alla onkin suoraan höyrynsulku. Muovi on sen verran löysälle jätetty, että rasia menee sinne ihan ok.

 

Kyllä tossa rakenteessa on ihan tapana ollut että höyrynsulkuun on tehty reikä kojerasioiden kohdalla. Se on "idioottimaista" jos vaihtoehtona on säilyttää höyrynsulku ehjänä.

Onko tuo muovin löysälle jättäminenkään hyvä? Eikö tuossa eristyskin kärsi jos joutuu painamaan rasian muovia vasten? Tuskinpa muovi painuu ainoastaan rasian kohdalta. Parempi toki noin kun rikkoa höyrynsulku.
Onko tuo yleinenkin tapa että kojerasiat joutuu itse asentamaan ulkoseinälle? Onko Jukkatalon pienelementeissä kipsilevyt irti? Muutenhan tossa ei ole järjen hiventä.

Meillä oli kaikki valmiiksi putkitettuna ja kojerasiat paikallaan sähkösuunnitelman mukaan.

 

Kastellissa on tällanen rakenne ...tosin vuonna -05 rungon paksuus 150mm. mutta höyrysulku juurikin kahden villan välissä. Ja kyseessä pre-cut eli melkein kappaletavara talo.

 

Ei se villa siitä painu paljon mitään, tuskin tuolla on eristyksen kannalta yhtään mitään merkitystä jos villa pari kolme senttiä puristuu rasian kohdalla, ei se muualta puristu. Kipsit on luonnollisesti elementeissä kiinni, miksi ei olisi ? Elementeissä on alhaalla aukko, josta voi tuoda sähköt elementin sisään höyrynsulkua rikkomatta.

Toki tuo "kaksoisrunko" on parempi rakenne sähköhommiin. Kastellillahan tuo on ollut aina käytössä.

 

Mikä oli syynä siihen, että päädyit Finnfoamiin?

Tuleeko lattiaan 70- ja 80 mm levyt päällekkäin ristiin ladottuna?

 

EPS200 (styroksi) oli kutakuinkin neliöhinnaltaan samaa. En oikeastaan tiedä miksi päädyin Finnfoamiin kun näin jälkikäteen katselin että lämmönjohtavuuskertoimet, eli lambda-arvot ovat täysin identtiset styroksin kanssa. Jostain on vain jäänyt harhaluulo että Finnfoami olisi parempi eriste lämpöarvoiltaan.

Jälkiviisaana pistäisin kyllä styroksin, no onhan tuo finnfoami helpompaa työstää.

3x50mm FL200 Finnfoami tuohon tulee, ristiin ladottuna tottakai.

 

Miksei EPS-100 kelvannut ?

 

Siinä ei ole riittävä puristuslujuus, eli painumisriski on olemassa nykyisillä eristepaksuusvaatimuksilla...
No, tuo on oma mielipiteeni...