Löytyykö palstalta keneltäkään kokemuksia dipolisubeista erilaisissa baffeleissa? Kokemukset jakoon vaan jos löytyy. Tarkoitus olisi rakentaa viivalähde-tyyppiset dipolisubbarit h-frameen tässä lähiaikoina. Elementit on jo tilattu ja baffelin ulkomitat suunniteltu suurin piirtein. Elementeiksi valikoitui kolmen päivän intensiivisen vertailun tuloksena T-kaupan ikioma jollain oem-valmistajalla valmistuttama 18-tuumainen pa-wooferi (ulkonäkö muistuttaa hiuhan Beyman bassoja): http://www.thomann.de/fi/the_box_speaker_185008a.htm . Kuve ei kestänyt kasvattamaan kartiopinta-alaa Peerless XXLS:llä, joten täytyi siirtyä astetta isompiin ja halvempiin bassoihin. Elementin ominaisuudet ovat kuitenkin varsin hyvät hintaan nähden: - 4-tuumainen, pitkä puhekela, joka on käämittu kuparista; - valualumiininen runko; - massaa 15kg/elementti; - runkossa on kuvan perusteella hengitystiet spiderin alla (ctrl + scroll up suurentaaksesi kuvaa); - korkea tehonkesto; - kartiossa on resonansseja vaimentava aaltomuotoilu, ja paperi on muutenkin ihan mukavan kuuloinen materiaali toistamaan bassoja; - ok-laadukkaan näköinen viimeistely (mm. kullatut naparuuvit johdoille); - puhekelan piituudesta ja induktanssista päätellen moottorissa voisi olla oikosulkurengas; - mukavasti displacementtia, mistä ei ole koskaan haittaa dipolissa. Tekniset tiedot tarkemmin thomannilta saadusta manuaalista: Diameter: 460 mm DC impedance: 5,5 ohm Rated '': 8 ohm Min '': 6.1 ohm Rated power: 500 w Maximum '': 2000 w Sensitivity: 97 db Diameter of voice coil: 100 mm Material of voice coil: round copper wire Coil height of voice coil: 21.8 mm Magnet depth: 11mm Flux density: 1.06T T&H-parametrit: Fs: 40Hz Le: 1.3mH Qms: 7.61 Qes: 0,45 Qts: 0,43 Rms: 6.1 kg/s Cms: 0,09 mm/N Mms: 184,9 g Bl: 23.8 N/A SPL: 96.6 dB Vas: 208.3l Taulukosta puuttuva Xmax on laskutavasta riippuen +/-5,4mm (puhekelan pituus - magnetic gap geight, mm. Peerlessin käyttämä kaava) tai +/-7mm (puhekelan pituus - magnetic gap geight + [magnetic gap height/3,5], pa-valmistaja Beyman käyttämä kaava). Elementtejä tulee per puoli neljä, eli yhteensä kahdeksan. Kartiopinta-alaa on tällöin luultavasti riittävästi tuottamaan matalimmatkin ryskeet voimalla ja pienellä kartion liikepoikkeamalla aina kallonhalkeamisvoimakkuuksille asti. Yhteensä kartiota on noin 10 000cm2 eli 1m2, joka tekee 5,4mm xmaxilla yhteensä kaiketi 5,4 litran maksimi displacementin. Elementtien vähän korkeahko Fs laskenee 30-32Hz tienoille kun elementit laittaa kaavailemaani h-frameen, ja sisäänajossa löystyvät ripustukset pudottavat Fs:ää muutamalla hertsillä. Fs:n kohdalla oleva impedanssipiikki pienenee h-framessa. Näin ollen päättelin "käyttöalueelle" lähtökohtaisesti sijoittuvan Fs:n olevan melko turha arvo tuijottelulle, jos omaa tehokkaat päätteet, eq:n ja elementit on tarkoitus laittaa h-frameen. Edellisestä lauseesta päätelleen subien huonevaste on siis aikomus ekuttaa DCX2496:lla suoraksi. Ilman ekutusta -3dB lienee jossain 28-32 hertsin paikkeilla lonkalta vetästynä. Tehonsyötöstä vastaa kaksi EAW CAZ1400 -vahvistinta, jotka pukkaavat 8 ohmiin (aiottu lenkin ominaisimpedanssi) tehoa 900 wattia tehoa. Laitan elementit todennäköisesti push-pull-tyyppisesti, joka vähentää parillisia harmonisia säröjä ja tasapainottaa samalla baffelin painopistettä. Nopea kyhäelmä baffelin ulkomuodosta: Siipien syvyys ei ole lyöty lukkoon; periaatteessa voisin tehdä myös 35cm syvät framet, jolloin elementtien magneetit olisivat kutakuinkin tasassa siipien kanssa eivätkä törröttäisi sivuprofiilissa. Siirreltävyys huomioiden jaan baffelin kahteen osaan, jotka kiinnitetään asennusvaiheessa toisiinsa metallilevyllä ja pulteilla. Luultavasti tuen rakennetta myös framet yhdistävillä M8-pulteilla, joilla framet "lukotetaan". Ainoa järkevä materiaalivaihtoehto on mdf-levy, paksuudeltaan 25-30mm. Aiemmasta projektista on jäljellä vielä kiristettävät kromijalat, joilla minkä tahansa ¨~2m korkean tornin saa kiristettyä tukevasti lattian ja katon väliin, niille löytyy varmasti käyttöä. Ensi viikolla aloitan todennäköisesti baffeleiden sorvauksen, täytyy päivitellä jahka projekti edistyy.
Huomasin juuri, että winISD pro alphassa on jotain häikkää ainakin mun matikalla. Joko on niin, että xmax on elementtien tiedoissa ilmoitettu "(X mm p-p)" -välimatkana eikä molemminsuuntaisena (+/- X mm) -poikkeamana kuten normaalisti. Toinen vaihtoehto on, että ohjelma kalkyleeraa vain Vd:n eli displacementin päin peetä eli se jää puolet liian pieneksi. Esim. noita 18-tuumaisia simuloidessa Sd 1277,3cm2, xmax 6,5mm ja ohjelman laskema Vd on vain 830cm3, mikä saadaan kun elementtiä liikutetaan vain yhteen suuntaan tuo 6,5 milliä (1277,3*0,65). Oikeasti pitäisi olla tuplat. En ole ainakaan kuullut, että xmax pitäisi merkitä ohjelmaan kaksinkertaisena eikä siihen anna osviittaa myöskään valmiina syötettyjen elementtien tiedot, joissa kaikissa xmax vastaa suuruudeltaan +/- -tyyppistä merkintätapaa. ?? edit. siinähän sen xmax-arvon takana lukee "peak", eikä sitä voi muuttaa. Olin aina luullut että se viittaa siihen vieressä olevaan suureeseen.
Eihän sillä toisella puolijaksolla ole mitään väliä winisd:n kannalta. Lineaarisuuden takia moottorin on kuitenkin oltava suht symmetrinen molempiin suuntiin. Ts. eihän se vaikuta maksimiäänenpaineeseen, että elementti pystyy liikkumaan myös vastakkaiseen suuntaan. Toisaalta koko xmax arvohan on ainoastaan suuntaa-antava.
Vd:n määritelmä usean eri lähteen mukaan on kuitenkin tuo maksimi displacement eli Sd * (xmax*2) (edit. tässä on tosin jotain eriäväisyyttä eri lähteiden välillä nyt uudelleen tarkastettuna). Luultavasti siis xmax merkitään edelleenkin siihen kenttään "normaalisti" eikä p-p arvona, vaikka kentässä lukeekin "xmax peak"? Pitääkö tässä helppien äärelle mennä.
Eikö tuo 830cm^3 ole se oikea displacement. Kuitenkin se 6.5mm on se maksimi amplitudi mitä se pystyy syrjäyttämään ja onhan se siniaallolla se negatiivinenkin suunta jonne pitää mennä että sykli täyttyy. Eli maksimi displacement on 830cm^3. Normi 12" syrjäyttää jo enemmän mitä tuo 18". Pistä speakerworldistä tuleen 2kpl 12" shivaa niin irtoaa samaa mökää mitä subukka taajuuksilla mitä neljällä nuita 18" pahveja.
Mielenkiintoinen projekti. Minkälaiset tavoitteet tässä on alarajataajuuden, äänenpaineen ja särön suhteen? Elementin Fs vaikuttaa korkeahkolta, Ts on hiukan matala ja tehonkestosta menee suurin osa hukkaan.
Itseäkin tässä vähän jänskättää mitä noista syntyy. Tavoitteena on kaikilla kuunteluvoimakkuuksilla vähäsäröinen toisto, jossa riittää kapasiteettia koko 20 - 100Hz kaistalle suurimpiinkin rymistelyihin. Infrataajuuksia ei tarvitse juuri toistaa, sillä en voi kontrolloida niitä dsp:llä (dcx2496). Kuvasta poiketen muutin h-siivekkeiden kokonaissyvyyttä 36 senttiin, jolloin magneetit peittyvät juuri. Noilla mitoilla etu- ja taka-aallon näkemä baffelin kokonaisleveys on noin 124 senttiä. Tuo framejen syventäminen kasvattaa ensisestään ilmamassaa, jota elementiti joutuvat liikuttelemaan (lisäpaino on n. 60% kammion sisältämästä ilmamassasta, kaiketi kertaa kaksi = etu- + takakammio), ja laskee siten Fs:ää. Veikkaan lopullisen Fs:n olevan jossain 26-31Hz paikkeilla elementtien sisäänajon jälkeen. Tässä on hyvä paperi u- ja h-framen vaikutuksista wooferin Fs:ään ja -3 dB -pisteeseen: http://www.quarter-wave.com/OBs/U_and_H_Frames.pdf Maksimipaineet ovat Linkwitzin excel-tiedoston mukaan riittävät kahdeksalla 18-tuumaisella . Painetta saa sen mukaan (xmaxin ja kartiopinta-alan rajoissa, ei siis ota tehonkestoa huomioon) täysavaruudessa ("in free space"): 20 Hz = 103db, eroa kahteen 12-tuumaiseen 12,5mm xmaxilla suljetussa kotelossa on 7dB; 25 Hz = 109 dB, eroa 9 desibeliä; 30 Hz = 114 dB, eroa 11 dB; ... 80 Hz = 139 db ja eroa 20dB. Hifi-furum.de:llä, jossa näistä elementeistä on keskusteltu (kiinnostuneet: http://translate.google.com/translate?js=y&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&layout=1&eotf=1&u=http%3A%2F%2Fwww.hifi-forum.de%2Findex.php%3Faction%3DbrowseT%26forum_id%3D237%26thread%3D3%26back%3D%26sort%3D%26z%3D9&sl=auto&tl=en ), oli juttua että kahdella bassorefleksöidyllä T-kaupan 18-500:llä oli kellotettu huoneessa 135dB paineita ja saatu The American Audio V6001 Plus -pääte (2x1000+ W @ 8 ohmiin) näyttämään clippivaloa ilman, että elementit olisivat vielä olleet edes rajoillaan. Eli joo, tehonkestoa menee hukkaan kyllä huomattavasti tavallisessa kuuntelussa - niin linjalähteissä menee aina. Se on myös osittain tarkoituskin, eli jotta kaiuttimissa olisi reserviä soittaa kaikki kuunteluvoimakkuudet pienellä liikeradalla ja pienellä säröllä. Mitä tulee korkeahkoon Fs:ään ja matalahkoon Qts:ään, niin huonevaste on tarkoitus ekuttaa suoraksi, joten Fs:llä tai Qts:llä ei minulle ole juuri merkitystä kuin siihen kuinka paljon vastetta joutuu suoristamaan ja kuinka aikaisin. Kapasiteetti riittää kaiketi ekutteluun, enkä usko, että näin leveällä baffelilla mitään järkyttävää ekuttelua joutuu edes tekemään. Veikkaisin -3 dB -pisteen olevan ilman vasteen suoristuksia jossain 25-30hz tienoilla; voi olla matalampi tai voi olla korkeampikin. 30-40 hertsin Fs ei kai sinällään haittaa elementin maksimiäänenpaineita Fs:n alapuolella, sillä maksimipaineet noilla taajuuksilla eivät ole näillä Xmaxin määrillä tehorajoittuneet vaan xmax-rajoittuneet. Näin ollen korkea Fs ei siis vaikuta saataviin äänenpaineisiin? Kun korkean Fs:n elementti laitetaan heilumaan Xmaxinsa verran esim 10 hertsillä, tuottaa se saman verran painetta kuin (muuten identtinen) matalamman Fs:n elementti, jota myös ajetaan xmaxilla, näin ainakin olen käsittänyt. Mistä muuten Fs:n jälkeen laskeva herkkyys johtuu? Eikö elementti jaksa syrjäyttää ilmaa enää yhtä tehokkaasti kuin Fs:n yläpuolella? edit: unohtui, että h-framessa tuleva lisämassa nostaa myös wooferin Qts:ää tuon paperin mukaan.
Baffeleiden kooksi vakiintui seuraava: Päätin tehdä neljä erillistä täysin itsenäistä baffelia, joita on myös mahdollisuus käyttää erikseen tai ripotella ympäri huonetta jos tornit alkat kyrsiä (mitä ei tapahdu). Säästyin myös framejen ylimääräiseltä tuennalta kun voin pultata ne vakioetäisyydelle sekä ylhäältä että alhaalta. Sivu- ja päätylevyt tulevat olemaan 19mm MDF:ää ja keskilaippa 25mm MDF:ää. Massaa tulee olemaan melko hyvin per baffeli, n. 55 kiloa.
H-framessa keskimmäisen levyn voi myös laittaa vinoon. Tällä tavalla saa leveyttä ehkä hieman pienennettyä. Eihän tuosta tosin saa, tai luultavasti kannata edes yrittää saada, mitenkään hellasäröystävällistä. Pidät vain huolen, että elementin mahtuu muljauttamaan paikoilleen ja ruuvit/pultit saa kiristettyä.
Bassot noista tulee, ei subbarit. Älä siis pety jos saatkin aikaan bassot eikä subbarit. Qts on yhä liian pieni dipolikäyttöön. Eikä sähköinen korostus välttämättä auta, on parempi että elementti itse luontaisesti tykkää liikkua iloisesti resonanssitaajuuden paikkeilla. Puhekela sulaa kun sähköisesti vastetta korostaa. Parannuksena minä nostaisin etulevyn kattoon asti, siis tehdään hermeettinen liitos etulevystä lattiaan sekä etulevystä kattoon. Vaahtokumia tai jotain saumohin, ei saa antaa ilman suhista rakosissa. Lisäksi etulevyn leveys tuplataan, eli pannaan elementtejä tuplat vierekkäin. Jopa 10 kartiota saisi mahtumaan, siis viiden pystyrivejä kaksi. Eli 20 kartiota yhteensä stereokäytössä. Mutta 8 kartiota per kaiutin kelpaa sekin, on simppelimpi impedanssisovittaa. Lisäksi syventäisin koteloa eli H-sivusakaroiden mitta minimissään tuplaksi, mieluusti monta metriä syväksi jos mahdollista. Sivulevytkin tietysti täytyy tiivistää lattiaan ja kattoon ilmatiiviisti. Taaksepäin etulevystä (siis kohti huoneen etuseinää) menevät osat voisi nykyisestä kolminkertaistaa jos etulevyn etupuolen sivuosuudet halutaan pitää nykyisellään eli elementin paksuisina. Lisäksi minä käyttäisin noin parin sentin paksua akryylilevyä sivulevyinä, silloin kotelo on "optisesti ilmava" vaikka siitä tekisi kuinka syvän. Lottovoittajat tekevät koko rakenteen akryylistä, noin 4 cm paksusta. Tai oikeastaan Lexanista, se on turvallisempi työstää, ei halkeile ja kestää kolhuja rikkoutumatta. Nuo muutokset siis tekisin, perustuen omiin dipolikokeiluihini. Pelkkiä dipolibassoja niistäkin tuli, ei subbareita. Eli jos uudelleen dipolina tekisin alapään toistoa, tekisin tuplasti järeämmän kuin mitä yllä sanoin, eli ostaisin 40 elementtiä ja tekisin vieläkin syvemmät kotelot, mutta sellainen menee taloudellisesti järjettömäksi pääasiassa akryylin kalliin hinnan takia. Lasilevyä joutuisin käytännössä käyttämään, laminoitua. Se ei ole akustisesti niin hyvä kuin akryyli, mutta lasia minä käytinkin rahapulan takia muinoin, laminoimatonta tosin, taisi olla jotain sentin paksua ja järeämpää seuraavaksi haluaisin. Laminoitu on akustisesti häviöllisempi ja myös turvallisempi aine, ei mene sirpaleiksi pienistä kolhuista. Ja vaikka ei olisi varaa lisätä elementtimäärää tai ostaa läpinäkyviä levymateriaaleja, silti täytyy olla varaa kasvattaa etulevyn leveyttä ja kotelon syvyyttä ja tehdä hermeettiset liitokset lattiaan ja kattoon. Ne modaukset eivät merkittävästi nosta kustannuksia, mutta antavat lukuisia desibelejä enemmän äänenpainetta, ainakin 10 dB lisää alimpiin tajuuksiin, lähes ilmaiseksi. Silloin kun dipolibassokaiuttimeen upotetaan myös keskiääniä ja diskantteja, silloin rungon voisi tehdä X-malliseksi, se on lujuudeltaan tukeva ja pysyy hyvin pystyssä ja X-etulevy luo torvimaisen suuntaimen, joka voimistaa ylempiä taajuuksia. Kukin sakara voisi olla 120*249 cm levypalanen (250 cm korkeaan huoneeseen), eli kotelon leveys tällöin olisi "vain" noin 170 cm, vaikka äänen kulkumatka kartion etupuolelta takapuolelle onkin 410 cm. Kun sivulevyjen torvi eli X-kuoppa täytetään umpeen akustolevyllä, se ei kasvata kaiuttimen ulkomittoja lainkaan, mutta villa imee ääntä itseensä ja tehostaa dipolitoimintaa ja akustoi huonettakin samalla. Näin isot kaiuttimet kun alkavat olla ääntä pahasti peilaavia klönttejä, eli niiden pintoja täytyy alkaa akustoida siinä missä huoneen pintojakin akustoidaan. .
Joo kuuloaluetta noilla voi vaan toistaa ok-paineilla, infroilla ei paljon juhlita mutta se on yhdentekevää. Pääasiassa soitan kuitenkin musiikkia ja sitä silmällä pitäen tämä koteloratkaisukin on valittu, mutta yritetty tehdä se siten ettei maksimipaineetkaan jäisi pieniksi. Itseasiassa ekutuksessa ei sula puhekela, sillä matalilla taajuuksilla maksmipaineita ei rajoita tehonkesto, vaan näillä xmaxeilla maksimiäänenpaineet ovat aina xmax-rajoittuneita, etenkin dipolissa. Ekutella siis sopii vallan mainiosti, kunhan pysytään xmaxin sallimissa rajoissa. Simuloinnin mukaan silloin kun elementit vatkaavan lineaarisen poikkeamansa verran 20Hz siniaallolla täysavaruudessa, syntyy 103 dB äänenpaine (saman verran syntyy kahdella 12,5mm xmax 18-tuumaisella tai neljällä 6,25mm xmaxin 18-tuumaisella täysin vuotamattomissa suljetuissa koteloissa, eli tulos ei ole kovin pieni sinänsä). Puoliavaruudessa tulee 6dB lisää ja huoneessa tuohon tulee vielä aimo annos lisää, luultavasti 120 debbiä menee rikki tai ei ainakaan kauaksi jää. Käytännöllisesti katsottuna uskon tämän riittävän tarpeisiin. Suuresta kartiopinta-alasta ja dipolirakenreisuudesta johtuen maksimi SPL:t kasvavat hyökkäävästi kun taajuutta nostetaan. Simulaatio kertoo 8kpl 18-tuumaista 6,5mm xmaxilla A) suljetussa kotelossa ja B) kuvailemassani dipolissa tuottavan äänenpainetta täysavaruudessa seuraavasti: 20Hz: A) 111 dB / B) 103 dB .... Dipoli -8 dB 25Hz: A) 115 dB / B) 109 dB .... Dipoli -6 dB 30Hz: A) 118 dB / B) 114 dB .... Dipoli -4 dB 35Hz: A) 121 dB / B) 118 dB .... Dipoli -3 dB 40Hz: A) 123 dB / B) 122 dB .... Dipoli -1 dB 47Hz: A) 126 dB / B) 126 dB .... Dipoli +/- 0 dB 55Hz: A) 128 dB / B) 130 dB .... Dipoli +2 dB 70Hz: A) 133 dB / B) 136 dB .... Dipoli +3 dB - Piste jonka jälkeen 8-elementtinen dipoli tulee herkemmäksi kuin 8 elementtinen suljettu laatikko, on 47Hz. - "Vain" 8 dB ero monopolisäteilijään verrattuna 20 hertsillä on IMO ihan OK-tulos. Jos frameja kasvattaisi 50 sentillä, niin tulos kaventuisi 3 desibeliin. Tuolla arsenaalilla, jota kuvailit, soittelisi jo festarin päälavalla kymmentuhatpäiselle väkijoukolla vähän passoa, eikä päätetehoakaan tarvittaisi kuin 40kW jotta täysi potentiaali irtoaa musiikkilla. Täysavaruudessa 1m päästä kellotettaisiin n. 135dB painetta 20Hz taajuudella, konserttikentällä puoliavaruudessa 6dB enemmän. Kahdesta kymmenestä bassosta saisi niin korkean viivalähteen että viivan lähikenttä ylettyisi 20 hertsiin (n. 17,2m korkea viiva). Näin ollen painekkin laskisi mukavasti vain 3dB per metri ensimmäiset ~20 metriä. Lopputulos: 40 metriä lähempänä olleet pysyvästi kuuroja tai jonkin asteisia pysyviä kuulovaurioita. Mihin tunnet kaipaavasi tuollaista reserviä kotiympäristössä kuten kuvailit? Headroomia ainakin riittäisi, ei tarvitsisi pelätä sukellusveneleffan tykinlaukauksia eikä dinosaurusleffan pahan T:n askelluksia enää.
Millä järkeilyllä dipoli on herkempi 47Hz yläpuolella kuin suljettu? Pieni paise vasteeseen voi syntyy silloin kun takasäteily on matkaeron vuoksi samassa vaiheessa, mutta sen pitäisi minusta olla selvästi korkeammilla taajuuksilla. Tuo -8dB@20Hz epäilyttää myös. Ettei olisi johonkin laskuriin lipsahtanut sentit metrien paikalle? Edit: Niin, ei sillä että epäilisin 8x18 tuumaisista loppuvan höngän kesken kotikäytössä.
Molemmat tiedot pitävät paikkansa herra Linkwitzin simulaation mukaan. Simuloin tällä: www.linkwitzlab.com/spl_max1.xls Arvot: Kartiopinta-ala 10 000cm2, xmax 6,5mm ja Effective path difference (D) 1240mm.
:thumbsup: Max painemiehen kommentti. Itse en ainakaan vatkauttaisi pieniä kartioita hullun tavalla jos joku muukin on mahdollista. Ilma "tarttuu" suuriin kartioihin paljon tehokkaammin kuin pieniin. 21"-24" :t olis sopivia dipoliin.:love:
Poikkeuta 18" kartiota 6mm niin se "räpättää äärirajoilla". Poikkeuta 12" kartiota 26mm niin se "räpättää äärirajoilla".
18" elementti (6.5mm xmax) "joutuu venymään" 15,3846% liikevarastaan. Syrjäyttää ilmaa 1240cm^2 * 0.1cm = 124cm^3 12" elementti (26mm xmax) "joutuu venymään" 15,3846% liikevarastaan. Syrjäyttää ilmaa 504cm^2 * 0.4cm = 201,6cm^3 EDIT: Näen eroa. Sama prosentuaalinen liike mutta 12" voittaa paineissa. Mutta mikäpä minä olen sanomaan mistään mitään kun kaiuttimen ääni tuntuu muuttuvan viilun Wärin ja Calleuden mukaan. :|
Tämän mukaan olet aivan oikeassa. Vähän outoa, että h-dipolin "sisäpuolta" ei lasketa ollenkaan tuohon mukaan tuossa Linkwitzin simussa. DVB-G:nkin kaavailema dipolisubi, jossa elementtejä on 4 vierekkäin, ei hyödy tästä leveästä laipasta mitään. Simuloin näitä 8:aa elementtiä nakubaffelissa 1 millin D:llä ja tulos 41dB 20 hertsillä . Tässä muuten erään nakubaffelin pinkkiä kohinaa: http://www.youtube.com/watch?v=ekeOMrHNS8I&feature=related Edgen simuloinnit ainakin tehdään tuolla 1240mm:lla, sen mukaan ihan ok-käppyrä. En lähtenyt kyseenalaistamaan noita lukuja, sillä luin HH:n puolelta, että jo 8x 12" Peerless SLS reilusti pienemmässä h-framessa tuottaa hyvät paineet koko kaistalla ja suotamattomana 20Hz asti ulottuvan toiston elementtien liikeradan pysyessä erittäin pienenä, maksimissaan 3 millin heilumisena (http://www.hifiharrastajat.org/forum/index.php?topic=1025591.40).