AudioCheck.net - Sokkokuuntelutestit

Aika usein tälläkin keskustelupalstalla väännetään kättä äänen kuultavista eroista. Myös audiolaitteiden speksejä lukiessa iskee välillä vauhtisokeus kun valmistajat lupailevat toinen toistaan parempia mittausarvoja. Mikä sitten on riittävä vaatimustaso? Tähän tarjoaa testausmahdollisuuden AudioCheck.net -sivustojen sokkokuuntelukokeet.

Näillä testeillä voi jokainen säätää vaatimustasonsa kuulemiensa erojen ja käytössä olevan ympäristön mukaan realistisiksi. Tämä edellyttää tietenkin rehellisyyttä itselle. Tarkoitus ei ole yrittää niin montaa kertaa, että testin läpäisee kerran sattumalta. Testitulos on luotettava vasta kun sen pystyy säännöllisesti saavuttamaan.

Sokkotestit jakautuvat viiteen ryhmään.

- Äänenvoimakkuserotesti
- Taajuuserotesti
- Käyttökelpoisen dynamiikan testi
- Absoluuttisen sävelkorvan testi
- Polariteetin tunnistustesti

Kokoelma kattaa siis melko hyvin mielenkiintoisimmat perustestit.

Kuvaruutukaappauksia testituloksista on niin helppo väärentää ettei niitä kannata tänne postata, mutta olisi kiva kuulla millaisia tuloksia olette tuolta saaneet. Parhaan tuloksen ilmoittajat voimmekin sitten vaikka "doping-testata" valvotuissa koeolosuhteissa.

Sivuilta löytyy myös paljon muuta audiofiiliä kiinnostavaa.

 

Täytyy varmaankin keskustelun avaajana itse kertoa ensimmäiset testitulokset. Äänenvoimakkuuserotestissä oli verrattain helppo huomata 1 dB ero, mutta 0.5 dB ero meni jo arvailuksi. Oma suorituskykyni on siis 440 Hz taajuudella jossain välillä 0.5-1.0 dB. Muista testeistä postailen myös tuloksia heti kun minulla on aikaa niihin rauhassa keskittyä (vielä en siis kehtaa ).

 

"Eron huomaaminen" on luotettavaa tietoa. Faktaa. Joko eron kuulee tai ei kuule eroa. Tiedosta on hyötyä lähinnä itselle. Jos esimerkiksi ei kuule yli 50 dB dynamiikan olemassaoloa, ei tarvitse kuin 50 dB dynamiikan sisältävän laitteiston. Elämä tulee halvaksi.

"Kumpiko kuulosti paremmalta" on subjektiivista epäluotettavaa arvailua. Esim. särön lisääminen voi jonkun mielestä lisätä musikaalisuutta ja nautittavuutta, toisen mielestä sama muutos pilaa äänen kokonaan. Ei siis kannata tapella siitä, mikä ilmiö (särön lisäytyminen tai särön poisto!) kuulostaa paremmalta, koska erilaisia mielipiteitä asiasta on yhtä paljon kuin on korvien omistajia. Kertaa kaksi. Mielipidekin voi muuttua syödyn sapuskan/juoman tai muun ulkoisen seikan johdosta. Eilen särö maistui ja tänään särö inhottaa. Nuoruuden lempibiisi on vanhana kuunneltuna kammottavaa korvien kidutusta, tai päinvastoin.



Pitääkin mennä kuuntelemaan mitä jänniä eroja siellä onkaan tarjolla korvien kutitteluun. Sitten kun liikennemelu on hiljentynyt, ensi yönä esimerkiksi. Nyt aamuruuhkan alettua kuunteludynamiikkani on kelvottoman kapea.

 

oo, mukavia testejä

testailen nyt kuulokkeilla (akg k240s, macin sisäinen äänikoira) ja myöhemmin voisin kokeilla vielä miten kotona adameilla erot kuuluvat

voimakkuusero;
1db 10/10, 0,5dB 7/10

taajuusero
10c 10/10, 5c 10/10, 2c 7/10

dynamic range (tämä varmasti paranee kotioloissa, nyt aika paljon pohjamelua puoliavoimien luurien ja toimistoympäristön takia enkä minä kestä vääntää voluumia niin kovalle että testi menee epämieluisaksi);
54dB 10/10, 60dB 7/10

absoluuttista sävelkorvaa en kyllä omista, 6/10 oikein. kromaattista testiä lähde edes yrittämään

sit noi discriminate frequency training -testit, peak
1octave 10/10 2/3 octave 7/10

dip
1oct 8/10 2/3 oct 5/10

noita peak/dip -testejä pitää vähän hioa kun miksaushommiakin tekee niin olis hyvä kyllä opetella tunnistamaan taajuuskaistaa paremmin, varsinkin tuolla kuoppauspuolella

 

Tein pari testiä töissä, Sony MDR-V6 ja random emolevyn äänipiiri, kaikki ekoilla yrityksillä:
voimakkuusero 1dB 10/10

taajuusero 10c 10/10, 5c 10/10, 2c 7/10

absolute pitch C scale 10/10 (taisi mennä munkilla kohdalleen)

chromatic scale 0/10 (puoli sävelaskelta pieleen )

Kotona menee ääni kuulokevahvarille diginä, saa nähdä auttaako kohinattomampi ääni.

 

Tämmöistä tupsahti kuulokkeilla ja emon integroidulla äänipiirillä. Lopetin joka testin siinä vaiheessa kun tuli selväksi että mennään arvailun puolelle.

Level
1dB 10/10
0.5dB 9/10
0.2dB 5/10

Pitch
10c 7/10

Dynamic Range
54dB 10/10
60dB 10/10
66dB 10/10
72dB 8/10

Perfect Pitch
C-scale 3/10

Absolute polarity
5/10

 

Aamukohmeessa en tunnistanut luotettavasti 0,5 desibeliä kajareilla kuunneltuna. Olen sitä mieltä, että huoneeni korostaa pitkiä nuotteja vähän, sillä esim. 1dB erolla laskeva tuntuu pysyvän samassa, flätti tuntuu nousevan snadisti ja nouseva taas nousevan aikalailla. Vain nuottien alukkeet siis tuntuvat toistuvan oikealla paineella. Olen myynyt AKG:n luuritkin jo.

Pitch test on lattiakaiuttimet-threadista vanha tuttu ja se meni ihan ok, dipoleilla oli härskiä tehdä niitä suuria pitch-eroja kun ääni tuntui pomppaavan eri kohtaan huonetta kun taajuus vaihtui. Kauttimilla 5c menee luotettavasti, 2c menee fiilispohjalta ja siten arvailuksi ainakin näin pitkillä signaaleilla.

Absoluuttiisen sävelkorvan testi oli näemmä helppo järkeillä tuossa testissä, ensimmäisen joutui ziittaamaan. Tilanne olisi aivan eri jos joku painelisi pianoa ja kyselisi nuotteja. Chromatic ei enää onnistunut näin.

Phasessa en kuullut eroja tai osannut kuunnella niitä, joten en lähtenyt tekemään testiä.

edit: testiin saisi enemmän resoluutiota mikäli testisignaalien pituutta voisi säätää lyhyemmäksi ja taajuutta voisi vaihtaa.

 

Testitaajuudet vs. musiikki? Mitä varten laitteet hankitaankaan? Noista absolute phase liittyy eniten musiikkiin.

 

no tottakai ne laitteet hankitaan pistetaajuuksien kuuntelemiseen ja mittailuun, mikäs ihmeen musiikkimies sinä olet

absoluuttisesta vaiheesta sen verran että aplodit annan ja kaljan voin tarjota jos joku oikeasti erottaa onko ääni 0 vai 180-vaiheessa. molemmat kanavat siis.

 

Musiikissahan ei ole taajuuksia.

 

Ensitesti:
Akg K702 kuulokkeet läppärin analogi linjalähdössä
Läppärin puhina häirinnee

Täytyypä pistää ulkoinen äänikortti vehkeeseen ja laite komeroon mölyämään + lisänäyttö pöydälle - saas nähdä muuttuuko tulokset, vai pitääkö lähteä kuulokojetta ostelemaan

Level (Nousu oli helpompi havaita)
3dB 8/10
1dB 4/10


Pitch (Nousu oli helpompi havaita)
20c 10/10
10c 9/10
5c 5/10


Dynamic Range (%¤*läppäri tossa puhisee..:OI)
54dB 10/10
60dB 10/10
66dB 7/10
72dB 7/10

Perfect Pitch
C-scale 6/10 (No enpä sitten soittele instrumentteja...:grr: )

Absolute polarity
3/10

 

AKG 702+ stello:n luurivahvari, pari testiä jaksoi.

Level
1db 10/10
0,5 dB 8/10


Pitch

5c 10/10
2c 9/10 (tuon alle ei mene mitenkään)

Perfect Pitch

C-scale 10/10 (soittamisesta lienee jotain hyötyä...)

Ja jos joku lyö korin jallua pöytään, niin väitän saavani 8/10 keskiarvolla jokaisesta mainitsemastani sokkotestissä.

 

Sitten dynamiikan pariin. Ensin tutkin käytetyn testisignaalin. Se on koko äänialueen vaaleanpunaista kohinaa, joka jakautuu kahdelle voimakkuustasolle. Tasojen keskimääräinen signaalivoimakkuuden ero on ko. testin nimellinen dynamiikka-arvo. Tässä testissä dynamiikkaan ei ole luettu mukaan voimakkaamman signaalin huippuarvoa, vaikka dynamiikka näin usein määritellään. Huippuarvo on n. 12 dB keskimääräistä arvoa korkeammalla. Todellinen dynamiikka on minun käyttämällä terminologialla tämän verran suurempi kuin testin ilmoittama.

Pienin tunnistettavissa oleva kohinataso voi olla alhaisempi kuin taustamelu, koska näiden summautuman ero on havaittavissa. Äänenvoimakkuustestissä on havaittu 0.5 dB:n eroja. Tämän suuruinen voimakkuudenmuutos saavutetaan kun testikohina on noin 9 dB alle taustamelun. B&K Type 2238 äänenvoimakkuusmittarilla mitattu, lähinnä tietokoneesta aiheutuva, taustamelu oli keskimäärin 27 dBA / 37 dBC. Pienin kuultavissa oleva kohinasignaali olisi siis 18 dBA / 28 dBC.

Testin ohjeissa ei ollut mainintaa käytettävästä äänenvoimakkuuden tasosta. Arvatenkin kääntämällä nupit kaakkoon voi paremmin erottaa hiljaisemman jakson kohinan. Laitoin eri musiikkikappaleita soimaan kohtalaisen reilulla voimakkuudella Genelec 8030 kaiutinparista. Hetkellinen huippuäänenvoimakkuus nousi lähikentässä tasolle 100 dBCpk. Tätä lujempaa en musiikkia normaalisti kuuntele. Säädin sokkotestin huippuarvon samalle tasolle.

Suurin kuultavissa oleva dynamiikka on 100 dBCpk - 28 dBC = 72 dB. Hiljaisilla äänillä korvan herkkyys noudattaa suunnilleen A-painotusta ja voimakkailla äänillä C-painotusta. Näitä painotuksia ei saisi sotkea laskuissa keskenään, mutta sotketaan nyt tämän kerran. Tällä tavalla saadaan ehdoton maksimi dynamiikalle, 100 dBCpk - 18 dBA = 82 dB.

Korjaamattomat testitulokset olivat:
60 dB 10/10
66 dB 9/10
72 dB 6/10 (lähinnä arvailua)

Luotettavasti dynamiikka siis erottui vielä 66 dB:n testissä, jolloin vastaava laitteistolta vaadittava dynamiikka on 66 + 12 = 78 dB. Käytäntö oli tällä kertaa nätisti teorian mukaisessa 72-82 dB vaihteluvälissä. Testisignaalin ja taustakohinan erilaiset taajuusspektrit auttoivat laajentamaan dynamiikkaa 6 dB. Tällainen dynamiikka on saavutettavissa nykyaikaisilla hifi-laitteilla verrattain helposti. Jopa halveksitut tietokoneen sisäiset äänikortit saavuttavat tämän tason. Tekninen kehitys on siis jo selvästi saavuttanut tähän käyttötarkoitukseen ja tälle käyttäjälle riittävän tason. Koska käytetty kuunteluvoimakkuus oli jo mukavuuden ylärajalla on dynamiikan laajentaminen mahdollista vain taustamelua pienentämällä. Uusien, paremmilla spekseillä, varustettujen laitteiden ominaisuuksista ei tässä suhteessa ole mitään konkreettista hyötyä.

Digitaalisissa tallenteissa 78 dB:n dynamiikkaan tarvitaan 13 bittiä. CD-laatu on 16-bittiä. Testatussa tapauksessa ei 24-bittisistä tallenteista olisi mitään lisäarvoa 16-bittisiin verrattuna.

Tämä testi edustaa helppoa tapaa dynamiikan tutkimiseksi ja antaa tulokseksi verrattain korkean dynamiikka-arvon. Mikäli pitäisi erottaa musiikkisignaalin taustalla olevan kohinan taso, niin tehtävä muuttuisi huomattavasti vaikeammaksi ja tulokset olisivat paljon vaatimattomampia. En halua kuunnella taustakohinaa edes musiikissa olevien taukojen aikana, joten tämä testi on minulle oikea.

 

Tuo on jännä juttu että nousun huomaa helpommin.
Level
0.5dB 10/10
0.2dB 8/10

Ongelmaksi muodostuu juuri se että flatin ja downin ero on vaikea kuulla 0.2dB tasolla, mutta sitten taas nousun kuulen mielestäni myös 0.1dB:llä olisi hauska testata tuota viimeistä tasoa niin että mukana olisi vain flatti ja nousu.

Pitch
5c 10/10

Nuottikorva testi jäi välistä kun en ääniä osaa kirjaimiksi yhdistää, dynamic range testit jätän myöhempään kun on käytössä laitteisto joka ei jo valmiiksi suhise korviin.

Beyerdynamic 770 + paska integroitu äänipiiri/vahvistin.

 

Rekat ne ulkona yhä jyrisee, eikä naapureita haluaisi herätellä, mutta kokeillaan silti. AsRockin muutaman kympin emolevy ja sen integroitu äänikortti (mitä halvemmat laitteet, sitä helpommin erot huomaa?). Kuulokkeita ei ole, hifilaatuisia siis, joten Seas-koaksiaalilla mennään. Vahvistimena Nad 216 THX.


Level (stereokaiuttimilla):
6 dB 10/10
3 dB 10/10
1 dB 10/10
0,5 dB 4/10 eli arvaamiseksi meni


Pitch (yhdellä kaiuttimella tämä ja loput testit):
50c 10/10
20c 10/10
10c 10/10
5c 7/10
2c 5/10 eli arvaamista


Dynamic Range:
36 dB 10/10
42 dB 10/10
48 dB 10/10
54 dB 10/10
60 dB 10/10
66 dB 8/10
72 dB 5/10 arvaamista, yöllä en uskalla huudattaa tarpeeksi kovalla ja päivällä taas rekkamelu pilaa testaamisen


Perfect Pitch:
En tunne nuotteja pätkääkään, äänikorva on absoluuttisesti ja täydellä varmuudella sanottuna 100% vailla minkäänlaista pilkahdustakaan siitä, mikä nuotti milloinkin mahtaa soida.


Absolute polarity:
En suorita testiä, koska en ymmärrä miten se olisi mahdollista suorittaa kitaraäänen kanssa. Bassorummun iskulla vaiheen kyllä huomaisi: paita liimautuu ihoon kiinni (tai repeää irti 180 asteen vaihekäännetyssä äänitteessä), mutta eipä alkuperäistä vaihetta kuule hiljaisella äänellä ja etenkään suurilla taajuuksilla. Eikä missään tapauksessa tuntemattomalla biisillä. Tuttu satoja tunteja tahkottu lempparibiisi ehkä kuulostaa erilaiselta kun sen vaihe yllättäen muutetaan.


Frequencies:
En suorita, en edelleenkään tunnista taajuuksia ulkoa, enkä yöllä ala subbaria käyttää, jotta 30 Hz ääni kuuluisi korvaan asti.
Käsikopelolla virittelen taajuuskorjaukseni, etsien kokeilemalla sen taajuuden jota pitää korjata. Ei ole pienintäkään hajua mikä taajuus milloinkin soi. Hädin tuskin osaan jakaa kuulemani äänen bassoihin ja diskantteihin, mutta keskiääneksi virallisesti luettava nuotti luultavasti menee jo mönkään.

Jos joku voi olla absoluuttinen taajuuskuuro, minä olen juuri sellainen.

 

Taajuuskuurouteni ehkä liittyy siihen, että peruskellotaajuus (aivoissa asuva kvartsikide?) heittelehtii missä sattuu:

Спойлер

Sama tuttu biisi kuulostaa liian nopeatempoiselta rääkymisheviltä ennen nukkumaanmenoa (aivojen prosessori on alikellotettu, ympäristö vilisee ohi liian nopeasti) ja vastaavasti virkeänä ollessa sama biisi tuntuu laahustavan hidastetulla vetelällä tempolla (aivot ylikellomoodissa, maailma ympärillä tuntuu hidastetulta elokuvalta).

Myös kehon lämpötilansäätö huojuu, lukitus ei toimi. Milloin hikoiluttaa ja milloin paleltaa.

Uni-valverytmi seilaa tuntemattomilla vesillä, ei ole syntymähetkestä alkaen pysynyt 24 tunnin rytmissä. On nukuttu koulussa ja työpaikalla.

Joten, jos kuulen 440 Hz keskiäänitaajuisen nuotin virkeänä ollessani, se kuulostaa 220 Hz bassoääneltä. Ja hetki ennen nukahtamista 440 Hz nuotti kuulostaa 880 Hz diskanttiääneltä. Jonain sekuntina vuorokauden kuluessa 440 Hz ääni saattaa kuulostaa täsmälleen 440 Hz ääneltä, mutta ei ole hajuakaan milloin kyseinen sekunti eteen tupsahtaa.

Siksipä elänkin suhteellisuuksien keskellä, vertaillen sekunnin takaista hetkeä tähän hetkeen, ja ennakoiden seuraavan sekunnin tapahtumia. Vailla mitään käsitystä minkään asian absoluuttisesta asemasta.

 

Vähän siltä vaikuttaa, että jokainen kuulee asiat suunnilleen samalla tavalla (paitsi siis muusikot ja ei-muusikot ovat ihan eri rotua taajuuskorvan suhteen), ja laitteistokin on jokaisella suunnilleen samantyyppistä (ei ole High Endiä, jokainen moittii paskaa laitteistoaan).

Jos jollain sattuu olemaan vähintään 140 dB hyöydynamiikan omaava laboratorio/HighEnd-laitteisto (alusta loppuun 140 dB dynamiikan hallitseva) SEKÄ lisäksi pilipalilaitteisto, esim. emolevyn äänikortti ja 1 euron kuulokkeet tai muovipurkkikaiuttimet, niin hän voisi vertailla omine korvineen tuollaisten eri hintaluokkien laitteistojen eroja.

Jos eroja ei synny laitteiden hintalappua vaihtamalla, sitten testi tosiaan testaa korvan/aivon toimintaa ja edullisetkin laitteistot kelpaavat testaamiseen.

Mutta jos hyvillä laitteilla kaikki testit läpäistään ja halpalaitteilla epäonnistutaan, silloin ne testit mittaavat pääasiassa äänentoistolaitteiston erottelukykyä.

Kaiuttimissa etenkin on jumalaton ero erottelukyvyn sunteen. Pitääkö minun perkele kaivaa nauhadipolit esille tätä testiä varten? Ehkä sitten jos joku muu ensin testaa kalliin ja halvan laitteiston avulla tulokset.

 

0,5db 10/10
0,2db arvailua

10c 10/10
5c arvailua

54db 10/10 muita en edes kokeillut kun läppäri hurisee tässä.

Jännä tosiaan miten tuon äänen voimistumisen erottaa selvemmin kun vaimentumisen.

Tietääkö joku löytyiskö jostain vastaavaa testiä huulisynkalle? Näkisikö/kuulisiko eron 100ms 10ms. 1ms? jne.

 

Tutkin vielä uudelleen dynamiikkatestin signaalia. Jaoin Audacityllä signaalin voimakkuustasojen mukaan osiin, jotka tutkin SoXilla. Signaalin Crest-arvo on noin 12 dB, mikä on nyt myös korjattu aikaisempaan viestiini. Samalla varmistui että testin dynamiikka-arvo on laskettu signaalin keskimääräisen voimakkuuden muutoksesta. Testistä saatuja tuloksia tulee korottaa 12 dB:n verran kun niitä verrataan laitteiden ilmoitettuun dynamiikkaan.

 

Minusta sinä olet ymmärtänyt tuon testin tarkoituksen hieman väärin. Tässä mitataan laitteiston ja kuunteluhuoneen käyttökelpoista dynamiikkaa musiikilla eli siis sitä kuinka suuria dynamiikan muutoksia musiikissa voi olla jotta hiljaisimmatkin kohdat vielä toistuvat kuuluvasti.

Tuohon sinun tarkoittamaan dynamiikan mittaukseen ei tarvitse mitään kuuntelutestia vaan sen tulos saadaan yksinkertaisesti mittaamalla laitteistosta saatava maksimiäänenpaine ja huoneen+laitteiston pohjakohinan äänenpainetaso.