Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Mistä voi johtua, että hanasta tulee aamuyön tunteina pelkästään lämmintä vettä? Muina vuorokaudenaikoina saa tulemaan kyllä todella kylmääkin vettä.

 

Tätä täysin samaa olen pähkäillyt itsekin monet kerrat!

Jostain syystä olen sen sillä järkeillyt, että päiväsaikaan putkissa kulkee enemmän vettä, ja tästä syystä sitä kylmempääkin sitten nopeammin tulee. Tuskin tuossa järjen hiventäkään on, mutta olipa päätelmäni kuinka vammainen tahansa on tuo ainakin lopettanut asian jatkuvan pähkäilemisen. Melkein.

 

Vesi seisoo talon sisäisissä putkissa, joten veden lämpötila (kuuman JA kylmän) lähenee huoneiden sisälämpötilaa mitä pidempään vesi saa seistä paikallaan, eli kun yöllä veden kulutus on nolla tai minimaalinen.

Isoissa kerrostaloissa talon sisällä betonirungossa on aina lähes vakio lämpötila, oli ulkona sitten helle tai pakkanen, joten vesiputketkin hakeutuvat kohti tätä lämpötilaa.

Omakotitaloissa kiertovesipumput pitävät veden vakiolämpimänä, ainakin kuumaa vettä kierrätetään jatkuvasti ympäri, ettei käyttäjä joutuisi odottelemaan minuuttitolkulla lämpimän veden saapumista lämminvesivaraajasta hanaan.



Kylmintä kylmää vettä saa käyttöönsä aamupäivällä, kun muut asukkaat ovat imeneet haalean veden pois talon sisäisestä putkiverkosta, ja maan sisällä kulkevissa isoissa putkissa vielä riittää kylmän yön viilentämää vettä.

Keskipäivällä talon vedenkulutus vähenee ja kylmä vesi alkaa lämmetä. Ulkona aurinko alkaa lämmittää maanalaisia putkia.

Illalla ulkoilma on lämmittänyt maanalaiset putket (vesi niissä on "pilalla"), mutta koska veden kulutus taas kiihtyy, talon sisäiset putket ovat jälleen viileät. Illalla ollaan pääasiassa maanalaisten putkistojen lämpöeristyksen armoilla. Mitä paremmin eristetyt putket maan alla, sitä vakiolämpöisempää vesi on. Liian lämmintä kuitenkin minun makuuni, kesällä siis. Talvella aurinko ei niin paljon veden lämpötilaan vaikuta.



Kylmää vettä ei saa yhden ihmisen voimin kylmenemään juoksuttamalla, joutuisi valuttamaan useita kuutiometrejä vettä viemäriin, jotta saisi talon vesiputkistossa vedet vaihdettua kylmemmäksi ja viilennettyä kupariputketkin kylmäksi. Kannattaa siis antaa muiden asukkaiden hoitaa putkiston huuhtelu+viilennys ja käyttää itse vettä vasta sitten kun se on kylmentynyt.

Vastaavasti suihkussa kannattaa käydä nimenomaan silloin kun muut eivät vettä käytä. Silloin kymä vesi on haaleaa ja kuuma vesi sikakuumaa, jahka sitä kuumaa vettä alkaa tulla hanasta pienen juoksutuksen jälkeen.

Otan juomaveden kanisteriin silloin kun vesi on putkistossa kylmää ja siis juon aina jääkaappikylmää vettä, koska juomakanisteri asuu jääkaapissa. Yöllä hanavesi on ällöttävän lämmintä. Jääkaapin ja kanisterin avulla välttyy kysyjää vaivaavalta ongelmalta, lämpimältä kylmältä vedeltä.

.

 

Mistä johtuu, että läppärini TouchPadin scrollaus toiminto ei aina toimi?

 

Aiankin omassa koneessa Synapticsin softa ei aina ehdi latautumaan koneen käynnistyksen yhteydessä ennen kuin hätiköin jo selailemaan interwebbiä. Tällöin rullaus ei toimi. Heti kun softa on latautunut, niin pelittää taas.

 

Tarvitseeko 10 hengen yrityksessä valita työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies?

 

Täytyy, ja kannattaa valita työsuojeluvaltuutettu.
Kannattaa valita luottamusmies.

 

Miksi tämä forumi on joka aamu n. 4-5 aikoihin niin sanotusti alhaalla?

 

Backupit otettaneen silloin.

 

https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=317082&postcount=3

 

Miksi yleensä paristokäyttöisten laitteiden ohjekirjoissa kielletään käyttämästä ladattavia paristoja?

 

Eikös siellä ennemminkin kielletä noiden kertakäyttöparistojen lataaminen.

 

Ei, kyllä noissa ohjekirjoissa on tullut vastaan juuri ladattavien akkuparistojen käyttökielto (, joka on jäänyt noudattamatta).

 

Kyll mielestäni joskus ladattavat ovat ei-suositelvien listalla. Johtuisiko ladattavien hivenen erilaisesta virranantokyvystä?

 

Jaah, enpä ole koskaan lukenut käyttöohjeita.

Sitten näin suosittelevalla paristokäyttöisen laitteen valmistajalla ei ole ilmeisesti akkuja omassa valikoimassaan.

 

Akuissa on liian hyvä eli pieni sisäinen vastus. Ja jännitetaso on erilainen.

Jos laite suunnitellaan paristojen ominaisuuksien perusteella, laite rikkoutuu tai ei toimi oikein akuilla.

Samoin akuille suunniteltu laite ei toimi paristojen kanssa, mutta tuskin sentään hajoaa.

 

Ei vaan alhaisemmasta jännitteestä. Äsken tuli eteen joku lasten härpäkke joka ei toiminut ollenkaan ladattavailla, vaan piti kaivaa kertakäyttöparistot esiin, jotta siihen tuli eloa.

 

Pienivirtaiset laitteet ehkä, koska paristoissa on noin 1,5 volttia pienellä purkuvirralla. Mutta jos laite ottaa paljon virtaa, esim. digikamera, silloin paristoissakin on 1,2 voltin jännite, sama jännite mikä akuistakin lähtee (NiCd, NiMH). Johtuu paristojen suuresta sisäisestä vastuksesta.

 

Puhutaanko nyt standardikokoisista akuista vai jostain DIYMKUY -auton akusta mikä on tehty suosituksen vastaisesti johdottamalla 10000 sormiparistoa yhteen?

Jossain 1,5 V -pikkuakuissa (LR03, LR06) ei voi jännite vaihdella niin paljoa että siitä olisi mitään käytännön haittaa millekään. Sen takia standardit ovat olemassa.
Eri asia on sitten huonolaatuiset ja vialliset akkuyksilöt. Ehkä valmistaja ennakoi ladattavien huonompilaatuisuutta tai jenkkilaitteessa sitä että käyttäjä ei osaa ladata akkua oikein ja räjäyttää itsensä/lapsosen/kotieläimen?

 

Myös Lithium-paristojen kieltoja olen nähnyt. Olen arvellut kyseessä olevan valmistajan tapa pyristellä vastuusta mahdollisissa ongelmatilanteissa.