Meryl Streep on Julia Child ja Amy Adams on Julie Powell käsikirjoittaja-ohjaaja Nora Ephronin elokuvasovituksessa, joka pohjautuu sekä Julie Powellin muistelmiin Julie & Julia että Julia Childin yhdessä Alex Prudhommen kanssa kirjoittamiin muistelmiin My Life in France. Kahden naisen tositarinaan perustuva Julie & Julia nivoo yhteen kaksi erilaista elämää eri aikakausilta ja jopa eri mantereilta - joita vaivaa hyvin samankaltainen päämäärättömyys... kunnes käy ilmi, että kun on oikea yhdistelmä intohimoa, rohkeutta ja voita niin kaikki on mahdollista. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 02.10.2009 (USA:ssa 07.08.2009)
Sangen hyväntuulinen komendia ja ruuan kanssa häärättiin niin, että nälkä tuli. Meryl Streep oli kyllä hykerryttävän hauska. Amy Adamsista tuli mieleen Winona Ryderin esitykset aikanaan. Perusviihdettä, ei säkenöivä muttei missään nimessä huonokaan.
Ihan viihdyttävä ja mukava elokuva. (tosin paha moka kun Burgundin pataan laittavat Bordeaux-viiniä, kiinnitti heti huomiota. ). Taas teatterissa käynnistä varmaan puoli vuotta aikaa, ja silloinkin oli animaatio kyseessä, niin kesti hetken tottua aika rakeiseen kuvanlaatuun. Kyllä ne leffat kotona blu-raynä näyttävät paremmilta...
Viihdyttävä ja hyvä leffa :thumbsup: Olen 99% varma että Meryl Streep nappaa tästä herkullisesta roolisuorituksestaan 3 Oscarinsa.
Että sellaista sosiodraamaa. Delicious indeed. Pääosissa kiekuen kaakattava sarjakuvasta repäisty naissankari ja tämän no-life wannabe-versio. Yleisöön vetoavia naisarkkityyppejä, I guess. Ensimmäisen kohdalla odotteli milloin Stanley Tuccin aviomies saavuttaa vihdoin boiling pointtinsa, kolkkaa kotkan pataan ja julkaisee kuolinilmoituksen reseptimuodossa. Jälkimmäisen mies taas älysi jättää katseltuaan aikansa tämän pakkomielteistä hummerinkidutusta ja neurooseistaan avautumista elämää tärkeämpään blogiinsa. No takaisinhan sekin palasi. Ei tässä ruumiinavaukseksikin sekavassa sotkussa ollut siis mitään toivoa herättävää. Miten tällainen pelleily edes sopii yhteen ranskalaisen keittiön kanssa?! Juntit jenkit. Ja Thatcher-aksentti. Annetaan nyt kuitenkin puolikas lisää kun tästä tuli mieleen ruoka ja toinen puolikas Tuccin maltillisesta työskentelystä. **
Amy Adams oli kyllä rasittava Mutta muut hahmot toimivat. Eihän tämä mikään luonneroolielokuva ole, vaan kevyttä hömppää.