höpö höpö. laita boy hieman faktaa peliin. ja faktaksi ei kelpaa talan porukan propaganda. oikeasti lienee luokka 11 %. olen tässä paasannut hieman analyysia keskusteluun. määritellän mikä ylen tehtävä on public servicen tuottajana. tämä johtaa välttämättä public servicen (julkisen palvelun) määrittelemiseen. mistä sen tulee koostua ja kuinka laajaa sen pitää olla? tuleeko sen olla samanlaisen materiaalin tarjoaja, jota kaupalliset toimijat toimittavat? käsittäkseni vastaus tähän on, että ei, sen ei tule tarjota samoja sisältöjä, joita kaupallinen tarjonta tarjoa. miksi maksaisimme mediamaksua veroja tai muuta vastaavaa sen vuoksi että näillä verorahoilla kilpailtaisiin maksullisen (muodossa tai toisessa; mainosrahoitteinen tai suoramaksuperusteinen) tarjonan kanssa? alunperin julkisella radio- ja televisiotoiminnnalla nähtiin olevan sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tehtäviä. nyt nuo eivät täysin ole hävinneet, mutta viihteellisyys on painottunut ylen eri tarjonnoissa. itse määrittelisin public servicen tehtäväksi tarjota sitä hyödyllistä tai sitä viihdettä, mitä kaupalliset toimijat eivät toimita. mitä se on? se lienee esim. sellaista materiaalia mitä tulee teemalta, mainostajista riippumattomia ajankohtaisohjelmia. laadukasta lastenohjelmaa ´(ei siis sitä jenkki- ja brittikamaa joilla pyyritään kaikista skideistä samaan adhd-tapauksia), ja eri vähemmistöille suunnattua ohjelmistoa. tarkan rajanvedon suorittaminen vaatii hiukan keskustelua. tämä johtaa siihen, että suurin osa kiinteistä kustannuksista jää jäljelle, mutta osa liikkuvista kustannuksista pienenee. tämä tarkoittaa myös, että hömppä kiellettäisiin ylellä. tätä on ehkä kanavan verran. tämä siis myös tarkottaisi että yle ottaisi vähemmän huomioon suuren yleisön, joka haluaa hömppää. menkööt kaupalliselle puolelle. et pitäisi siitä, mutta se pienentäisi kustannuksia jonkun verran. määritellään miten public service rahoitetaan päävaihtoehdot rahoittaa valitussa laajuudessa tapahtuvan public servicen ovat tv-maksu tämänhetkinen systeemi on ongelmallinen, koska emme elä totalitaarisessa valtiossa kuten ruotsi tai tanska, jossa tv-kauppiailla on velvollisuus raportoida tv:n ostoista, jotta maksut saadaan kerättyä vapaa-matkustajia kertyy ja maksun maksavat korkeampana maksavat taloudet maksun koetaan olevan tilauskanavien vertainen tilausmaksu ja jos katsotaan vain hömppää ja ollaan egoistejä, niin ei ymmärretä että yhteiskunta on kokonaisuus tv-viritin ei enää ole tarpeellinen tv:n katseluun ja tv-maksun maksuvelvollisuuden rajanveto jää hämäräksi mediamaksu voitaisin nimittää kotimaisen median tukimaksuksi maksetaan siitä ilosta että kulutetaan mitä tahansa mediaa ja tällä kustannetaan ei-kaupallinen kotimainen media (molemmilla kansalliskielillä + vielä muut) rajanveto-ongelmia ei ole kavvailuissa ollut talouskuntakohtainen, joka ei ole ainoa vaihtoehto verorahoitus tätä on kavahdettu koska on koettu, että tämä tuo liian suoran koplauksen julkisen mediantuoton ja poliittisen vallan välille, ts sen lauluja laulat jne. verorahoitus kuitenkin rasittaisi tällä hetkellä vallassa olevan runsaan tulonsiirtomallin mukaisesti runsaasti veroja maksavia, eli kaikkia muita kuin sossulla elävää ryysyköyhälistöä ja vain pääomatuloja nauttivaa luokkaa. kansa siis maksaisi, mutta veroissa, ei erillisenä maksuna joku yllä + mainoksia vaihtoehtona on myös esitetty julkisen mediatuottajan mainostuloja. tätä on käytetty suomessa urheilukisojen yhteydessä, mutta täsäskin on pelätty julkisen mediantuottajan joutuvan tällaisen rahoituksen jälkeen ottamaan huomioon mainostajiaan. malli on mm. saksasa käytössä Näitäkin voi katsoa ennenkuin esittää: (ovat sisällöltään hieman eri painotteisia) http://en.wikipedia.org/wiki/Television_licence http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisiomaksu http://sv.wikipedia.org/wiki/TV-avgift http://de.wikipedia.org/wiki/Rundfunkgebühr Ja tanskassa mediamaksu on joko tv-virittimen tai nettiin kytketyn pc:n, jossa nettiyhteys on yli 256 Kb/s, perusteella http://da.wikipedia.org/wiki/Medielicens Norjassa ollaan edelleen viritinpohjalla: http://no.wikipedia.org/wiki/Kringkastingsavgift
aivan, käytännössä kaikki FST5:n televisio-ohjelma on tekstitetty ugriksi, suorat osuudet pl. sieltä löytyy myös riikinruotsalaista, norjalaista ja tanskalaista draamaa ja muuta ohjelmaa, kaikki siis suomenkilelisellä tekstillä. no mitä te niillä? ette kai mitään, mutta nuo yhteiskunnat sattuvat nyt olemaan perusratkaisuiltaan lähimpänä tätä meidän paratiisiamme, jossa kohta ei suvaita muita kuin suomenkielisiä samaa mieltä olevia vihaisia nuoria miehiä, koska kaikki muut leimataan punavihreiksi monikultturisuuden kukkahattuihannoitsijoiksi. ----------- ylestä pois suomenkieliset suosikkiohjelmat! vääristävät markkinoita!
Höpöhöpö itsellesi. Tarkista vuosikertomuksesta ennenkuin tulet aukomaan päätäsi. Mutta tätä YLE:n kieli-vääristymää on käsitelty aiemminkin, enkä jaksa siitä enää jankata.
olipa hyvä lähde, en löydä sieltä tuollaista lukua. pitäs olla 80 miljoona, kun kokonais kulut 08 oli vajaa 400. löysin n. 38m. sisältäen fst5:n suomenkielisen urheilun ja fst5:n tekstityskulut suomeksi. muista myös että kaikki mun tuotteiden ostoeuroista (ja niitähän on niin paljon etten p**kalle taivu) menevät mainoseurot menevät suomenkielisten kanavien tekoon, eli sun hömppäkanaville. tässä siis tarvitaan yhteiskunnan tasausta kun markkinat eivät toimi. ja auonpa päätäni tasan niin paljon kun haluan.. tuollaiselle "argumetaattorille"... lähdetkö tasaselle, boy
2008: YLE svenska; osuus radiotoiminnan rahoituksesta 20% (13,8/69 M), tv-toiminnasta 15% (25,5/170 M). Osuutta muista kuluista (159 M) ei ole eritelty, mutta osuus esim. tv-jakelukustannuksista on 25%. YLE ei sattuneesta syystä halua ilmoittaa ruotsinkielisen toiminnan kokonaiskustannuksia. Ruotsinkielisten etujärjestöjen arvio on n. 18% YLE:n budjetista ja tietyissä kriittisemmissä arvioissa on päädytty 20-25 prosenttiin. Mainosrahoitteisen ruotsinkielisen tv-palvelun puuttuminen kertoo pitkälti siitä, miten pienestä kansanosasta on loppujen lopuksi kysymys. Ahvenanmaan ja länsirannikon ruotsinkielinen väestö seuraa pitkälti Ruotsin television ohjelmia. Toisaalta Suomessa alkaa olla yhtä suuri venäjänkielinen vähemmistö. Kannattaa myös huomata, että YLE on osakeyhtiö eikä viranomaistaho, joten varsinaisesti kaksikielisyysvaatimukset eivät koske YLE:ä. YLE-laissa kyllä edellytetään tuottamaan ohjelmaa yhtäläisin perustein eri kieliryhmille, mutta eikö nykytilanne ole melko epäyhtäläinen, ts. yhtä pientä kieliryhmää suosiva?
Eihän tuon ruotsinkielisen ohjelmiston katselu ole suomenkielisiltä kielletty, ne on jopa tekstitetty suomeksi. Katsoisin että tuo on yksi kanava kanavien joukossa. Se onko kanavia yleensä liikaa on sitten toinen juttu. FST:ltä tulee oikeasti hyvää ohjelmaa, pohjoismaalaisia elokuvia ja sarjoja ja esim Sportmagasinetille ei löydy vastaavaa suomenkieliseltä puolelta. Kas kun ei vaadita englanninkielistä ohjelmistoa pois Ylen muilta kanavilta..
Niin ja mikähän on kansakunnan kokonaisetu. Kai Viron tilanteesta pitää se oppia, että juuri nyt kun ihmiset on kaikkein juurettomimpia, heille kannattaisi pyrkiä tarjoamaan tiedonvälitystä tämänkin maan näkökulmasta. Linkki: http://www.finrosforum.fi/?p=5916 "Integraatiota estää Metlevin mukaan myös se, että vironvenäläiset elävät Viroon kielteisesti suhtautuvan venäläisen median vaikutuspiirissä." En tiedä tuon foorumin lähtökohdista mutta kyllähän tähän mielipiteeseen voi neutraalina kantana yhtyä. Siitä johtaen lienee järkevää yrittää tuottaa viroa parempi järjestely meille Suomeen. Jos tuo voidaan kustantaa vähentämällä vaikkapa ruotsinkielisten viihdepalveluita, niin en pitäisi sellaista kohdentamista täysin huonona ajatuksena. Varmaankin ruotsinkieliset haluaisi ottaa taas sen rahan jostain muusta mutta, jos rahaa on rajallisesti, niin yksi tapa on jakaa vähemmistökielien budjetti yhteensä tarveharkintaisesti. Selkeästi venäläisten intergointitarve on jokatapauksessa vanhoja ruotsinkielisiä suurempi, se nyt on selkeä fakta jokatapauksessa.
Mutta jos sellanen ratkaisu riittää, eikö ole vielä yksinkertaisempaa vain tekstittää suomenkielisten ohjelmia ruotsiksi ja lopettaa kokonaan kallis erikoispalvelu? Suomenkieliseltäkin puolelta tulee mittavaa kulttuuritarjontaa peräti ympäri planeetan, sekä skandinaavisen kielialueen tarjontaa. Se tarjonta tekstien kera muodostaisi kaikkien ohjelmiston, jota sitten olisi jo halvahko jatkaa venäjän, saamen ja muiden kielten tekstityksellä.
Onko ohjelman tekeminen ruotsiksi kalliimpaa kuin suomeksi vai mitä tällä saavutettaisiin? Jos haet ohjelmamäärän karsimista niin ei kustannusten kannalta pitäisi olla väliä kumpaa kieltä karsii.
Ja epävirallisesti kolmikielinen, kun mainosrahoitteisilta kanavalta taitaa suurin osa ohjelmistoa tulla lontooksi (tai washingtoniksi). Tosin nyt sentään polttotekstitetty härmäksi.
Eiköhän suomalaiset osaa englanninkieltä keskimäärin paljon paremmin kuin ruotsia. Angloamerikkalaisen kulttuurin (lue: viihteen) vaikutus on valtava. Mainosrahoitteiset kanavat lähettävät ihan minkäkielistä ohjelmaa tahansa kunhan katsojia riittää ja mainosaikaa voi myydä. Yle taas "joutuu" ottamaan maan viralliset kielet huomioon.
Pitääkö maksaa TV-maksu, jos katsoo Metropolitan oopperan feedin, joka on tarkoitettu vain elokuvateattereihin? Käsittääkseni YLEllä eikä muillakaan eurooppalaisilla yleisradioyhtiöillä ole mitään tekemistä ko. feedin ei oopperatalon eikä leffateattereiden kanssa.
Koitetaan nyt muistaa, ettei TV-maksun maksamisen kannalta ole mitään väliä sillä onko yleisradioyhtiöillä jotain tekemistä asian kanssa. Maksuperuste on mahdollisuus vastaanottaa tv-lähetyksiä. Oma käsitykseni on, että mikään yksittäinen feed ei tähän riittäisi.
Lindenin kosto. Olipa iso yllätys. Kun ei voida mennä järkevään budjettirahoitukseen pitää ruveta siirtelemään rahoja valtion kirstusta toiseen. Fiksua. :hitme: Eikö se Suvi voisi loikata vaikka kepulaisiin?!
On hienoa lukea tällaista kirjoitusta. Jungner on asiallinen YLE:n pomo. Työuransa myötä hänellä näyttää olevan hyvä käsitys ympäröivän yhteiskunnan todellisuudesta ja tulevaisuuden vaatimuksista. On tietysti suhteellisesti aika helppo olla hyvä ja nykyaikainen YLE:n johtaja, kun edeltävistä johtajista löytyvät sellaiset Neuvostoliiton nuoleskelijat kuin Repo ja Paasilinna.
Miksi tuota Repoa tuodaan jatkuvasti esiin? Hän oli Yleisradion toimitusjohtaja 1965-69. Ainakaan minä en ollut edes syntynyt tuohon aikaan. Maailma on noista ajoista suuresti muuttunut. Mitä h*lvetin väliä sillä on nykymaailmassa ketä Repo nuoleskeli tai oli nuoleskelematta joskus 40 vuotta sitten?
Toivottavasti FST/Teema yhdistäminen ja YLE Mediamaksun tulo tuo mukanaan myös YLE:n HD-kanavan ennen vuotta 2016 Oli kyllä suuri virhe YLE:ltä myydä Digita Ranskaan, no Soneran Saksan reissu ja myynti Ruotsiin oli toki valtiolta vielä suurempi virhe.