Jees, eli minun valintani korvaavaksi komponentiksi on RS:ltä Englannista tilattu LMS1587CT, joka ei siis ole pintaliitoskomponentti kuten alkuperäinen. Virrankesto on 3A, eli kolminkertainen alkuperäiseen nähden. Alkuperäinen komponentti on mallia SE1117, ja se löytyy emolevyltä sentin verran prosessorista boksin takalevyyn päin. Sen kotelotyyppi on SOT-223, jossa ei ole juurikaan jäähdytysmahdollisuuksia. Käytännössä vanhan pintaliitoskomponentin irrottaminen piirilevyä rikkomatta vaatii erittäin kapeakärkisen termostaattijuottimen ja stereomikroskoopin, eli ilman niitä en suosittele edes yrittämään korjausta. Uusi komponentti pitää sovitella paikalleen siten, että se juuri mahtuu seisomaan pystyssä HDMI-kortin etupuolella. Koska kyseessä on järeän luokan komponentti, joka vaatii siihen ruuvatun lämmönhaihdutuslevyn, on komponentti syytä juottamisen jälkeen liimata piirilevylle kiinni. Muussa tapauksessa komponentti repeytyy kuparifolioiden kera irti piirilevystä jo boksia koottaessa tai viimeistään jäähdytyslevyä kiinnitettäessä. Oikein tehtynä korjaus on kuitenkin pysyvä ja kestää koko boksin loppuiän. Myös boksin kiintolevyn alkuperäinen 80-johtoinen IDE-kaapeli on mitoitettu niin tarkalle, että sekin on syytä vaihtaa hieman pidempään, sillä uusi osa jää sen alle puristuksiin ja jäähtyminen on kyseenalaista. Puuhaa siis riittää, mutta toistaiseksi ei ole harmittanut.
Laitanpa vielä tähän kaikkien luettavaksi kiitokset Hobbymatille. Luotettava kaveri ja ensiluokkainen korjaus! Suurkiitos. Matti
Jos uusi regu on virtaseltaan kolminkertainen ja ilmeisesti fyysisestikin jo aika iso alkup. nähden niin eiks se jäähdytyslevy ole jo hieman overkill. Tai ei ainakaan varmaan tarvitse olla kovin suuri kooltaan.
Omalla vastuullahan voi kokeilla mitä vain. Saattaahan se toimia muutaman viikon ilmankin, mutta tätä kokeilkoon joku muu. Kunnollisella siilillä rekkulan lämmöt jäävät vain 50 asteen pintaan, jolloin sen ennustettavissa oleva elinikä on hyvinkin useita vuosia.
Joo, en eppäile, mutta jos TO-220 -koteloinenkin (vai mikä se olikaan) regu on vielä siilinkin kanssa 50 asteen kantturoissa niin kyllä on korean pojalla tosiaan mennyt lujuuslaskelmat aika kunnolla pieleen. Ja luulis sen alkuperäisen komponentin sitten olevan aika hyvissä lämpötiloissa. Onkohan siinä jotenkin yritetty edes saada lämpöä johdettua piirilevyn kautta tms. (En ole jaksanut avata boksia ja ide-kaapeli estää tehokkaasti näkyvyyden joten en ole sitäkään tutkinut kuinka vaikean näköinen paikka on kyseessä komponentin vaihdon eli tinailun kannalta jos joutuisi itsekin joskus tuon regun vaihtamaan. Hyvä homma kuitenkin kun olet selvitellyt ongelmaa.
Itse pitäisin sitä hyvinkin mahdollisena vaihtoehtona, että alkuperäisellä firmiksellä prosessorin virrankulutus on saattanut olla hivenen pienempi kuin näillä uusimmilla firmiksillä, ja alkuperäinen regulaattori on silloin ollut juuri ja juuri perusteltavissa, joskin vahvasti riskirajoilla jo silloin. Prosessorin kellotaajuuttahan voidaan ainakin matkapuhelimissa nostaa tarpeen mukaan myös ohjelmistopäivityksillä, mutta tämä tarkoittaa samalla myös virrankulutuksen kasvua. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jos komponentti kestää 1A virran, ei siitä kannata ottaa jatkuvasti kuin 80% eli 800mA ulos, mikäli haluaa vähänkään luotettavuutta. Tämä rekkulahan pyörii täysillä aina kun boksissa on töpseli seinässä, ja se muuntaa sähköä lämmöksi noin parin watin teholla jatkuvasti. Piirilevyssä en mikroskoopilla havainnut mitään huomattavaa määrää läpivientejä, jotka johtaisivat komponentin kohdalta lämpöä piirilevyn sisäkerrosten isompiin kuparialueisiin. Tämä ehkä siksi, että komponentin "heatsink-napa" on samalla sen lähtöjännitenapa, joten ilmeisesti on vain luotettu lämmön riittävään jakautumiseen levyn eristekerrosten läpi. Mutta tämä menee jo kovin detaljeihin eikä lukijakunta liene kovin kiinnostunut piirilevysuunnittelun saloista... :hitme: Tuo 50 asteen arvo on saavutettu yksinkertaisellä alumiinipeltisellä "kampasiilillä", jossa on keveydestä huolimatta riittävästi pinta-alaa ylimääräisen lämmön tyydyttävään haihduttamiseen. Suuremmilla tehoilla täytyisi käyttää isompaa ja massiivisempaa jäähdytyselementtiä, kuten esimerkiksi virtalähteissä usein tehdään. Tässä tapauksessa riittää, että komponentti ei ole liian kuuma sormin kosketeltavaksi, mikä tarkoittaa juuri mittaamaani 50 astetta. Tosin myös prosessorille olisi hyvä liimata jonkinmoinen siili, sillä ei sekään ihan viileänä käy, mutta se työ jääköön kylmien talvi-iltojen iloksi. Kun on tottunut joskus ammoin suunnittelemaan laitteita, joiden tulee kestää 18 vuotta jatkuvaa käyttöä, ei nykyaikaisen kulutuselektroniikan tarkempi tutkiminen aiheuta kuin harmaita hiuksia ja niiden ennenaikaista lähtöä. Lämpökameralla en viitsi boksin sisuksia tarkemmin edes katsoa, ihan vain oman mielenterveyteni vuoksi, koska tarkoitus olisi harrastaa muutakin kuin digiboksin virittämistä...
Tänään iskin northbridgelle tarkoitetun jäähyn http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=6461 kiinni. 3M:n teipillä http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=30800 prossuun ja sahasin pari riviä jotka kiinnitin SE1117:ään. Yhdistin vielä jäähyt tuen varmistamiseksi ja näyttäis toimivan. Nykiminen kuvassa plus äänessä tuntuu nyt 4 tunnin käytöllä hävinneen helteistä huolimatta. O.K onhan tämä aika purkkaviritelmä mut toiminee... Laite on ProCaster PVR-6101C ja emo taitaa olla sama kun suuremmissa sarjoissa koska levyltä löytyy sen verran tyhjiä paikkoja.
Kun tunnut olevan asiantuntijana ihan eri planeetalta kuin Procasteria tuottava ja myyvä organisaatio, niin pieni lisäkysymys: Keskusteluista saa minusta selkeästi kuvan, että kaapelipuolen boksien vikatiheys on moninkertainen antennipuoleen verrattuna. Olettaen, että tuo jännitteensäätöpiiri on sama molemmissa, onko olemassa selitys, miksi antennipuolella tarvittaisiin vähemmän virtaa? Nimimerkki "Antenniboksin ikä lähestyy maagista 2 vuotta, onko syytä viedä laite vaihtoon - kuva menee aiempaa herkemmin mosaiikiksi ja YLEN tekstit näkyvät usein vain leikkaamalla tallennetta"
Asiantuntijuudesta en osaa sanoa, harrastelija olen kuten täällä varmaan kaikki muutkin... Yksi vaihtoehto tuolle esittämällesi asialle voisi olla se, että antenniverkossa (DVB-T) on vähemmän oikeaa kuvadataa samalla taajuuskaistalla verrattuna kaapeliverkkoon (DVB-C), koska antenniverkossa luotetaan tehokkaaseen virheenkorjaukseen jota kaapeliverkossa ei käytännössä tarvita. Kenties tämä saa prosessorin virrankulutuksen hivenen suuremmaksi kaapelibokseissa, koska prosessori joutuu (ehkä) tekemään enemmän töitä. Tämä on pelkkää mutua, en ole mitannut prosessorin virrankulutusta kummastakaan boksityypistä, vielä vähemmän erilaisilla antennisignaalitasoilla! Oma mielipiteeni on kuitenkin se, että mainittu pahamaineinen jännitteensäätöpiiri olisi syytä boksityypistä riippumatta jäähdyttää nykyistä paremmin jos se ylipäänsä enää toimii, esimerkiksi liimaamalla siihen lämpöä johtavalla liimalla tai teipillä vähintään 1x1 cm kokoinen jäähdytyselementti. Jos piiri on jo rikki, mikään realistisen kokoinen jäähdytyselementti ei enää auta. Samaten prosessorin jäähdytystä olisi syytä tehostaa edes jonkinlaisella jäähdytyssiilillä, kuten edellä dosse on tehnyt. Itsekin tehostin hiljattain prossun jäähdytystä jo omassa boksissani sekä eräässä toisessa, molemmat varustettuna myös uudella järeämmällä jännitteensäätöpiirillä joka ei vähästä kyykkää. Prossun lisäjäähdytys tuntui auttavan hellesäällä esiintyviin satunnaisiin kuvavirheisiin, vaikka mittausteni mukaan käyttämäni yksinkertainen peltisiili ei alentanut lämpötiloja normaalissa katselussa kuin noin neljä astetta verrattuna jäähdyttämättömään prosessoriin. Ja kommenttina tuohon "kuva menee aiempaa herkemmin mosaiikiksi" voisin sanoa, että mitattakoon prosessorin käyttöjännite! Jos se on yhtään alle 1.49 voltin, niin korjausta peliin. Tuttavapiiristäsi löytyy kenties joku, joka osaa äärimmäistä huolellisuutta käyttäen mitata jännitteen boksin rungon ja mainitun säätöpiirin keskimmäisen jalan väliltä, kunhan boksin kannen 7 ruuvia on avattu rikkomatta ruuvinkantoja. Samalla voi kätevästi mitata virtalähteen kaikki lähtöjännitteet, ne on ilmoitettu virtalähteeltä lähtevän kaapelin juuressa. Tosin tämä mittaus pitäisi mielellään tehdä oskilloskoopilla, jotta myös käyttöjännitteiden tasaisuus (eli virtalähteen kondensaattorien kunto) saataisiin selville.
6500SE-mallissahan on aktiivinen jäähdytys (=tuuletin). Ehkä juuri tästä syystä. Oma 6300T-mallini hajosi (nimenomaan videopiiri) ja sain tilalle takuuseen 6500SE-mallin. Minkäslaiset siilit on 6500-mallissa?
Sain GPulaAholta muutamia kuvia 6500-mallin boksin sisuksista (kiitos!) ja näyttäisi siltä, että ainakaan prosessorilla tai sen jänniteregulaattorilla ei ole uudessakaan mallissa jäähdytyssiilejä. Helposti vikaantuva jänniteregu on alustavien arvioideni mukaan ehkä hivenen järeämpää mallia kuin 6200/6300-sarjassa, mutta silti itse asentaisin sillekin - samoin kuin prosessorille - pienen siilin tehostamaan jäähtymistä. Se on varsin helppoa, 2-puoleista lämmönjohtoteippiä siilin liimaamista varten saa melko edullisesti tietokonekaupoista ja elektroniikkaharrastajillakin sitä varsin usein on. Jäähdytyssiilejä saa elektroniikkakaupoista ja hätätilassa niitä löytyy vaikka vanhoja tietokoneen virtalähteitä tai emolevyjä purkamalla. Tuo "videopiiri" lienee juuri boksin NEC-merkkinen prosessori, joka ei ihmeemmin tykkää lämmöstä, ja sitä enemmänhän se lämpenee, mitä ahkerammin se joutuu työtä tekemään eli kuvaa datavirrasta purkamaan. Kertokaahan kokemuksianne!
Anopin reilun vuoden vanha 6100C koki saman ilmiön viime viikolla; kuva väreilee niin maan perhanasti, ettei sitä vaan pysty katsomaan. Ainoastaan MENU näkyi normaalisti. Pitää kaivaa kuitti esille ja kiikuttaa laite Verkkokauppaan. Keväällä 2007 ostettu 6200C hyrrää edelleen ihan hyvin, mitä nyt bugittaa/jumittaa firmware-ongelmien takia ainakin kerran viikossa. Mutta se on ihan eri tarina se.
Tarkennusta edelliseen... Purkilla olikin näemmä ikää 2 v 1 kk. Taitaapi olla helpointa lähettää laite Hobbymatille ehjättäväksi kuin alkaa vääntämään Verkkokaupan kanssa mahdollisesta virhevastuusta.
Minä sain Verkkokaupalta 6300T-mallin tilalle takuuseen 6500SE-mallin videopiirin hajottua. Laitteella oli ikää silloin 2 v 3 kk.
Verkkokaupasta tuli nyt vastaus; vaihto/korjaus (kumpi todellisuudessa tapahtuukaan) menee edelleen "takuun" piikkiin, vaikka varsinainen takuuaika olikin jo päättynyt. Olen tyytyväinen. Kiitos joka tapauksessa Hobbymatille hyvästä tarjouksesta. Update! Verkkokauppa vaihtoi laitteen mukisematta. Lauantaina vein ja tänään anoppi sai käydä hakemassa "uuden" (eli oletettavasti jonkin toisen takuukorjatun) laitteen tilalle. Hyvä homma. Update 2! Tilalle tuli samanlainen 6100C, joka päälle päin näytti uudelta. Oli vielä muovikin etupaneelin päällä. Tosin epäilen edelleen tehdaskorjattua laitetta. Vaan samapa tuo, kun hyvin toimi.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Hobbymatin teorian mukaan uudemmat firmikset saattavat rasittaa rautaa enemmän kuin vanhat, ja aiheuttaa laitteessa vikoja. Onkohan kellään arvausta, että mistä päivityksestä lähtien nämä ylimääräiset rasitukset alkoivat? Ts. jos haluaa pidentää boxin ikää (eikä osaa muokata rautaa), niin mihin firmikseen kannattaisi palata?
TV1 alkoi pätkimään tänään. Lienee vika lähetyksessä eikä Procasterissa? Nyt on pari päivää pätkinyt tuo kuva.
6200C poksahti oikein kunnolla tuossa pari viikkoa sitten. Nooh, takuusta 6300C tilalle. Ainoa vaan, että päälle pistämisestä n. 10 min kuluttua alkaa ääni pätkimään lyhyitä pätkäisyjä. Otin verkkokauppa.com:iin yhteyttä ja pyysivät pistämään boksin takaisin. Pistin ja tänään tuli sama boksi takaisin. "Asiakkaan ilmoittamaa vikaa ei havaittu". Boksi kiinni ja 10 minuutin päästä ääni alkoi pätkimään. GG verkkokauppa, GG. Oliko tähän jotain vinkkejä / apuja? Eri HDMI-kaapelilla testattu, ei auttanut. Testattu ilman korttia, ei apuja. Signaalit näyttää normaalia ja läpiviennin kautta TV toimii hienosti eikä pätki.