Toisin sanoen haluat erottaa rahoitumallista käytävän keskustelun rahoituksen tarpeellisuudesta tai suuruudesta käytävästä keskustelusta. No onhan tuo kaiketi jollakin logiikalla ihan perusteltua, mutta minusta koko kuvio nivoutuu yhteen niin tiiviisti, että tilannetta olisi syytä tarkastella kokonaisuutena. Ihan näin esimerkkinä mainittakoon, että joku veromallia puolustava voisi tulla toisiin ajatuksiin sisäistäessään, että suuri osa Ylen budjetista valuu lyhentämättömänä pääomasijoittajien sekä Ranskan valtion taskuun. Siinä voi nopeasti muuttua kanta vapaaehtoisen maksukortin puolelle. Eikä ole vähintäänkin hölmöä keskustella rahoitusmuodosta ennenkuin on perusteellisesti tutkittu kuinka suuri rahoitus on alun alkaen tarpeen ja mihin tämä rahoitus valuu. Sillä on kuitenkin tavan kansalaisen kannalta aika paljon merkitystä löytyykö halua maksaa Ylen rahoitusta laskulla, veroista vaiko kenties omatoimisesti lupamaksun tai ohjelmakortin muodossa.
Nimenomaan sitä ajoin takaa, että ei tarpeettomasti liitetä tietyn rahoitusmallin kannattamista siihen, mihin Ylen rahat menevät. Ihmisillä on näistä risteäviä mielipiteitä, eikä kannata lähteä provosoivasti yleistämään, että Digitan omistussuhteet olisi erityisesti jonkun tietyn mallin kannattajien tiedettävä, tästähän oli alunperin kyse. Kyllä, erilaiset asiat voivat vaikuttaa mielipiteisiin ja on hyvä, että erilaiset aspektit asiassa tuodaan esiin, mutta ne voi tuoda esiin myös ilman arvolatausta ja tarpeetonta liitäntää yhden rahoitusmallin kannattamiseen. Uskon, että valtaosa ihmisistä on sitä mieltä, että kanavien Digitalle maksamat verkkomaksut ovat liian korkeita riippumatta siitä, mitä mieltä he ovat Ylen rahoituskuvioista. Jos nyt todella jollekin tuli yllätyksenä, että Digita on ulkomaalaisomisteinen ja kanavat maksavat käyttämästään kaistasta Digitalle kilpailuviraston (ilmeisen löysästi) valvoman hinnaston mukaan (koska eivät muuta voi, kun kilpailua ei ole), niin voihan sitä tietenkin mielipidettään vaihtaa, ei siinä mitään. Se ei silti tarkoita, että tuota Digitan hinnoittelua voisi suoraan rinnastaa tietyn rahoitusmallin kannattamiseen. Itseäni tuo kuvio nyt ei ainakaan hetkauta suuntaan tai toiseen maksun keräämistavassa. Verkon käytöstä on maksettava ja aikanaan toteutetun kuningasidean takia siitä maksetaan nyt ulkomaalaisille. Maksut ovat tai eivät ole liian korkeita, mutta niitä on maksettava, jos meinaa Digitan verkkoa lähetystoimintaan käyttää. Ylen kohdalla rahoitus on rahoitusmallista riippumatta järjestettävä niin, että se pystyy kulloinkin voimassa olevista verkkomaksuista huolehtimaan. Kilpailuviraston asiana taas on valvoa, ettei Digita saa hinnoittelullaan kohtuutonta hyötyä nykyisestä monopoliasemastaan ja tämä puoli tuntuu nyt ainakin julkisuuteen annettujen tietojen mukaan tökkivän. Digitan asema Suomen digitelevisiomarkkinassa on varmasti asia, joka kaipaa keskustelua, mielellään myös kunnolla julkista, eikä vain foorumien pienten piirien turinaa. On erittäin aiheellista kysyä, miten suuri summa Ylen budjetista menee verkkomaksuihin samalla kun Ylen rahankäytöstä muutenkin keskustellaan, mutta sen rinnastaminen tietyn rahoitusmallin kannattamiseen on kuitenkin liiallista päättelyä. Ainakin itse tuen vakaasti budjettimallia tiedostaen nykyisen tilanteen, mutta samaan aikaan ilman muuta kannatan myös julkista keskustelua julkisen palvelun tehtävästä ja Ylen budjetista. Jos toimintaa voidaan joiltain osin tehostaa laadun kärsimättä ja esimerkiksi verkkomaksuja saada alemmas, niin se on pelkästään positiivista ja siksi kaikenlainen pohdinta aiheen tiimoilta on hyväksi.
Minusta taas rahojen käyttökohde on erittäin painava kriteeri rahoitusmallin valintaa arvioitaessa. Ylehän tarjoaa julkisia palveluita aivan kuten sosiaali- tai terveystoimi. Näin matalasuhdanteessa sekä sosiaalitoimi, että koulutoimi joutuvat tekemään budjettileikkauksia, koska verokertymä laskee. Yle sen sijaan haluaa budjetin, joka on veroluonteisesta maksusta huolimatta ei jousta missään tapauksessa alaspäin. Toisin sanoen Yle haluaa poimia rusinat pullasta. Budjetti saa kyllä kasvaa nousukausina, mutta matalasuhdanteissa ei minkäänsortin leikkaukset tule kysymykseen. Joku on kutsunut tätä riippumattomuudeksi päättävistä elimistä. Minusta se täyttää pikemminkin tunnusmerkit riippumattomuudesta kansantalouden tilanteeseen. Jos Ylen budjetti olisi tiukka, niin nyt ehdotettu mediamaksu voisi olla ihan paikallaan. Tiukasta budjetista kun ei olisi säästettävää. Mutta kun vähän väliä selviää asioita, jotka puhuvat sen puolesta, että Ylen budjetissa on ilmaa syystä tai toisesta, niin alistaisin Ylen palvelut samalla viivalle muiden julkisten palveluiden kanssa. Mielummin tarjoan koululaisille yhden kalapuikon viikossa enemmän kuin Ylen henkilökunnalle sushia tai kansainväliselle pääomalle ryöstökoron. Eli toisin sanoen johtuen viimeaikaisista paljastuksista Ylen taloudellisissa toimintamalleissa, olisin ehdottomasti sitä mieltä, että Ylen budjetti täytyy sitoa samalla tavalla talousnäkymiin, aivan kuten kaikki muutkin yleishyödylliset ja julkiset palvelut. En tahdo Ylestä mitään rahastusautomaattia, jota kupataan joka suunnasta vuodesta toiseen paisuvan budjetin varjossa, vaikka muuten koko maa säästää aina yksityisistä ja yrityksistä julkiseen talouteen asti. Kun sitä budjettia sitten eduskunnassa määräajoin käsiteltäisiin (budjettiriihessä) voisivat viisaat päättäjämme yhdessä tuumin arvioida kumpi on tärkeämpää vanhusten kylvettäminen useammin kuin kerran viikossa vai Ison Pajan uudenvuoden juhlat. Jos rahan käyttökohteita ei huomioida rahoitusmallia valittaessa, on turha jälkikäteen itkeä kuinka Ylen budjetti vuodesta toiseen paisuu ja taustalta paljastuu entistä härskimpiä kulueriä. Jos budjetti ei ole riippuvainen millään tavalla tuloksista eikä edes taloudellisesta tilanteesta, niin eihän se nyt ole mikään ihme, että rahaa löytyy Digitallekin enemmän kuin laki "kilpailuviranomainen" sallii.
Ei. Yle tilittää Digitalle n. 10 % budjetistaan. Digitan liikevoiton ollessa 40 % se laskuttaa asiakkaitaan 140 euroa jokaista 100 euron kuluaan kohden. Jos Digita muuttuisi voitottomaksi istanssiksi, asiakkaista laskutettaisiinkin 100 euron verran palvelusta joka Digitalle maksaa 100 euroa. Yle joutuisi tällöin maksamaan Digitalle 35 miljoonan euron sijasta 25 miljoonaa euroa vuodessa. Ylen ~400 miljoonaa/vuosi menoissa tämä 10 miljoonan euron helpotus tarkoittaa ~2,5 % alennusta. TV-maksu halpenisi siis 5 euron verran. Säästöä tietysti tämäkin.
Muuten meni suurin piirtein oikein, mutta digitan tulos oli 40 prosenttia liikevaihdosta. Tämä siis tarkoittaa, että jokaista 60 euron kulua kohden digita laskuttaa 100 euroa. Joten puhuttaisiin Ylen kohdalla noin 15 miljoonan säästöistä. Mutta kun digitalle kuitenkin kaiken kohtuuden nimissä kuuluu jonkin sortin voitto monopoliasemasta huolimatta, niin ehkäpä tuo 10 miljoonaa olisi varsin realistinen arvio mahdollisista säästöistä, jos niitä haluttaisiin löytää. Kyllähän tuolla jo muutaman lihapullan tarjoaisi koululaisille. Mutta kun se budjetti on kiveen kirjoitettu ja säästöjä ei tarvitse löytää, niin eipähän ole mitään syytä kaivella näitä. Sen sijaan jos Yle toimisi valtion budjettirahoituksen alla, niin joku voisi jopa kyseenalaistaa tämänkin 35 miljoonan kuluerän ja olisiko siitä mahdollista säästää.
Noinko päin se meneekin? Kiitos vain tarkennuksesta! EDIT: Tarkistin mielenkiinnosta asian. Kirjallisuuteni mukaan liikevoitto on tuloslaskelman erä, joka saadaan kun myyntituloista vähennetään muuttuvat ja kiinteät kulut sekä poistot. Olit siis aivan oikeassa ja minä väärässä.
Laskinpa muuten huvikseni kuinka paljon niitä kuuluisia kalapuikkoja sillä 10 miljoonalla saisi. Peruskoululaista kohden tuo 10 miljoonan erä tarkoittaisi n. 17 euroa vuodessa. Tuollahan saisi jo kilotolkulla kalapuikkoja tai lihapullia. Kuinkahan paljon muuta ilmaa sieltä Ylen budjetista löytyisi, jos sitä joku kunnolla kävisi läpi. Juuri tässä on se perusteellinen ongelma josta puhun. Kun rahan kohteella ei ole mitään väliä, niin unohtuu helposti, että se raha voisi olla jossakin muualla käytössä, jos valittaisiin oikea rahoitusmalli. Budjettirahoituksella tähän hommaan saataisiin joku tolkku.
Budjettirahoituksen kannallahan on ymmärtääkseni koko dvdplaza! Harmi vaan että me emme näistä asioista päätä (vaaleissa voimme tietysti vaikuttaa äänestämällä).
Kannatamme siis samaa mallia, eli budjettirahoitusta. Nyt vain on niin, että Digitan laskuttama hinta ei riipu siitä, mitä kansanedustajat päättävät. Hinta on sama kaikille kanaville ja se on yhdentekevää, haluaako Yle Digitan tuottavan sille palveluja omakustannehintaan vai ei. Yle ei voi omaa budjettiaan kiristää siitä, mitä se Digitalle maksaa muuten kuin vähentämällä käyttämänsä kaistan määrää. Minulle tulee tuosta kommentistasi mieleen, että Yle ikäänkuin huvikseen ja kaveriperiaatteella maksaa Digitalle ylihintaa kaistasta, kun sitä rahaa nyt vain aina tulee sama määrä. Ei maksa, se maksaa täsmälleen saman verran kuin esimerkiksi maikkari tai nelonen. Digita tahkoo hyvää tulosta, koska sen kaistan hinnoittelu kaikille kanaville on kova, ei siksi, että Yle hyvää hyvyyttään maksaisi jotain omiaan. Kun puhutaan verkkomaksuista, on siis aika kohtuutonta vaatia Yleltä säästöjä tuolla alueella, jos kilpailuviranomaiset eivät erikseen vaadi Digitaa myymään kaistaa omakustannehintaan ja tällä taas ei ole mitään tekemistä televisiomaksun keräämisen tai käyttämisen kanssa. Tilannetta voi verrata siihen, että jotain vaadittaisiin säästämään ruokalaskussa ja ostamaan maitoa kauppiailta omakustannehintaan. Kyllä jäisivät maidot kaupan kassalle. Samaan tapaan ei Digitallakaan liikeyrityksenä ole mitään pakkoa myydä palveluaan omakustannehintaan, ellei niin erikseen jollain lailla tai kilpailuviraston päätösellä säädetä. Edelleen, olen sitä mieltä, että Ylen budjetissa on varmasti kohteita, joita kannattaa kriittisesti arvioida. Ylen maksamat verkkomaksut vain eivät ole sellaisia, mistä niitä säästöjä voidaan Ylen päätöksellä tehdä tiputtamatta esimerkiksi kanavamäärää kaistankäytön vähentämiseksi, koska hinnoittelu ei ole Ylen käsissä. Olen jokseenkin skeptinen sen suhteen, että muualtakaan loppujen lopuksi merkittäviä säästöjä voidaan tehdä (merkittäviä siinä mielessä, että niillä olisi merkittävä vaikutus yhdeltä kansalaiselta kerättävän maksun määrään) nykyinen palvelutaso säilyttäen, mutta aina kannattaa yrittää. Itse en taas olisi valmis kovinkaan paljon Ylen palvelutasoa tiputtamaan, mutta tämä on puhtaasti mielipidekysymys, eikä siitä kannata sen enempää kiistellä: jollekin riittäisi yksi uutiskanava, toinen haluaisi urheilut, kolmas kulttuurin. Monille nykyinen Ylen tarjonta on hyvä.
Kyllä tästä asiasta olemme samaa mieltä. Tästä taasen olemme eri mieltä. Pitäisin jopa naiivina ajatteluna, että monipoliasemassa oleva yritys voi sanella hintapolitiikkansa asiassa joka koskee jokaista käytännössä jokaista suomalaista. Ensinnäkin mukaan tulee poliittinen lobbaus, joka tämän asian tiimoilta käynnistyi median toimesta juuri nyt. Poliittinen paine johtaa siihen, että verkkomaksut kohtuullistetaan, niin kauan kuin jollakin poliittisella toimijalla on halua puuttua asiaan. Jos rahoitus olisi budjetissa, halua löytyisi aina ainakin oppositiolta. Jos suora poliittinen paine yritystä kohtaan ei auta, niin vaihtoehtoisesti painetta voidaan ohjata kilpailuviraston suuntaan. Nykyään sitä halua ei tunnu löytyvän, kun Ylen budjetti on herran hallussa eikä tarvetta säästämiseen ole. Jos tilanne olisi toinen, Yle varmasti olisi aktiivisesti itse myös lobbaamassa poliitikoiden keskuudessa maksujen kohtuullistamista. Toisekseen, vaikka monopoliasemassa oleva yritys voi periaatteessa hinnoitella tuotteensa vapaasti, niin suuret asiakkaat voivat tästä huolimatta omilla toimillaan vaikuttaa tilanteeseen. Jopa Jugner totesi tästä jupakasta, että tilanne herättää kysymyksiä ja todennäköisesti toimia Ylellä. Toki tässä vaikuttaa yllä mainittu poliittinen paine, mutta fakta on, että yli 50% prosenttia Digitan tuotoista tulee Yleltä ja Ylellä on silloin mahdollisuus vaikuttaa myös hinnoitteluun, jos halua löytyy. Yle muuten suurimpana nettomaksaja varmasti paljolti määrittelee myös Digitan muun hinnoittelun. Ylen haluttomuus kulukuriin siis vaikeuttaa mahdollisesti myös muiden toimijoiden taloudellista tilannetta. Itse olen seurannut läheltä vastaavaa tilannetta kotimaan postin jakelussa, kun suuri asiakas kimpaantui Itellan hinnoitteluun. Kummasti hinta tippui kun asia otettiin puheeksi, vaikka vastaavasta monopolista puhutaan Itellankin tapauksessa. Ei tässäkään tapauksessa olisi ollut mahdollista lopettaa postipalveluiden käyttöä ja Itellassa kyllä tiedettiin se, mutta kun pistetään isot herrat pöytään, niin kummasti alkaa hinnat joustamaan monopolista huolimatta. Mitä tulee muuten Ylen budjettiin, niin on vaikeaa kuvitella, että 400 miljoonan euron budjetilla toimiva dinosaurus olisi trimmattu sellaiseen kuntoon, että läskiä ei olisi. Kuten itsekin totesit Ylen budjetissa lienee ilmaa ja kun otetaan huomioon kuinka suuria säästöjä huippuunsa trimmatuissa pörssiyhtiöissäkin saavutetaan saneerauksilla, niin on helppo kuvitella, että täysin tulosvastuuttoman julkisyhteisön toiminnassa olisi valtavasti tehostettavaa.
No nyt puhutaan taas ihan eri asioista. Se, mitä Yle voi Digitan hinnoittelulle tehdä, on täysin eri asia, kuin mitä Suomi voi Digitan hinnoittelulle tehdä. Suomella eli eduskunnalla, hallituksella ja muilla elimillä on kyllä keinot Digitan hinnoittelun suitsimiseen, mutta se keino ei ole Ylen verkkomaksubudjetin leikkaaminen (vaikka sellaiseen siis olisi mahdollisuus) tai ainakin se reitti on kovin hankala ja epävarma tie. On myös aivan toinen asia puhua siitä, että Yle voisi omalla toiminnallaan saada verkkomaksuihin jonkinlaista alennusta, kuin siitä, että Yle voisi omalla toiminnallaan saada verkkomaksut sellaisiksi, että voitaisiin saada noita aiemmissa viesteissä puhuttuja 15 miljoonan säästöjä. Digita ei ala yleishyödylliseksi, voittoa tuottamattomaksi organisaatioksi vaikka Yle tekisi mitä, eikä se varmasti ole valmis tinkimään nykyisistä voitoistaan niin merkittävästi, että saavutettu säästö olisi merkittävä ajatellen sitä summaa, mitä jokainen kansalainen Ylelle maksaa. Sama koskee näitä budjetin säästöjä: nimenomaan siksi peräänkuulutin edellisessä viestissäni merkittäviä säästöjä, koska totuus on se, että ilman Ylen toiminnan radikaalia leikkaamista ei tulla saavuttamaan sellaisia säästöjä, joilla olisi todella merkittävä vaikutus esimerkiksi tulevan mediamaksun suuruuteen. Se, että säästetään miljoona jostain ja puoli miljoonaa toisesta paikasta, ei hetkauta yksittäisen kansalaisen maksuja juuri yhtään mihinkään. Ei, vaikka säästettäisiin viisi miljoonaa tai kymmenen. Varmasti tehostamisen varaa Ylen toiminnassa todella on ja säästäväisyys toki on hyve, mutta jos edelleen puhutaan siitä, miten tämä yksittäisen kansalaisen elämään vaikuttaa, niin aika vähäiset nuo vaikutukset olisivat.
Selvisipähän tässä Digitan tapausta tutkiessani, että viestintävirasto on jo aikoja sitten määrännyt, että Digitan tulee laskuttaa TV-yhtiöitä kustannusperusteisesti. Toisin sanoen Digita on jo toiminut viranomaismääräyksien vastaisesti repiessään maksuissa 40 prosentin katteet. Ellei sitten Digitassa ole sitten luovasti käsitetty tuo viestintäviraston ukaasi muodossa (kustannus+40%) - perusteisena. Tosin Digita myytiin aikanaan hieman alle 300 miljoonalla ja näillä olemassaolevilla luvuilla: Ylen osuus potista 35Meur/50% ja tulos 40% liikevaihdosta, saadaankin Digitan tulokseksi 28Meur, joka taas osuu sinne aiemmin tarjoamaani haarukkaan 8-12% sidotusta pääomasta. Näyttäisi siis pikemminkin siltä, että kustannukset veloitetaan täysimääräisesti ja lisäksi otetaan se 10% tuotto sidotulle pääomalle. Ilmeisesti nyt kun markkinakorot ovat nollissa, joku on päättänyt ajan olevan kypsä tuon 10% tuoton alaspäin lobbaamiseksi. Koska kyseessä ei ole varmastikaan Yle, epäilen sylttytehtaan löytyvän muista alan toimijoista. Näyttäisi siis siltä, että Digita on toiminut ihan normaaliin malliin, mutta nyt joku on päättänyt että 10% on liikaa tuottoa toiminnasta, jossa ei käytännössä ole mitään riskejä. Ja niinhän se onkin, kun riskittömät korot ovat markkinoilla lähellä nollaa. No tässähän päästään pian testaamaan tuo väittämäni monopolien haavoittuvuudesta hinnoittelun suhteen poliittisin tai muin keinoin.
No itse näkisin asian pikemminkin ennakoivana toimenpiteenä kuin nykyhetken pikaratkaisuna. Siksi en haluaisi mitään avointa shekkiä yhdellekään instituutiolle. Jokaisen julkisen toimijan tulisi joka vuonna perustella tarkasti rahoituksen käyttökohteet sekä tarpeellisuus. Tämän vuoksi pitkällä tähtäimellä asialla voi olla suurikin vaikutus yksittäisen kansalaisen elämään. Jos Ylen budjetti kasvaa vuodesta toiseen, vaikka valtion budjettia tasapainotetaan, johtaa se automaattisesti TV-maksun suhteellisen osuuden kasvuun. Tämähän tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että vuosi vuodelta yhä suurempi osa sinunkin tuloistasi ohjataan automaattisesti Ylen kassaan.
No säästäähän se Nokiakin viemällä työntekijöiden jälkiruoasta kermavaahdot. Kaipa siihenkin jokin syy löytyy, vaikka miljardien tulosta tahkoavaa firmaa ei juurikaan luulisi kermavaahto liikuttavan suuntaan eikä toiseen. Jostainhan se säästäminen on aloitettava. Tämä oli muuten kovin Ylemäinen kommentti: ei kannata säästää mistään, kun ei kerran pysty yhdestä kohteesta säästämään tarpeeksi. Ethän vain ole siellä töissä.
Jos Digitan sijaan meillä olisi edelleen valtio-omisteinen TV-lähetysverkko, niin veikkaan, että se maksaisi saman verran kuin Digita, mutta ei tuottaisi kenellekään voittoa. Nythän DNA sai verkkoluvan, joten jonkinasteista kilpailua on luvassa...
Pöh. Kun kerran polkaisin tämän illan TV-lupakeskustelun käyntiin niin tarkennetaan vähän. Tv-lupajeesustelijoilla viittasin näihin herroihin jotka henkseleitä paukutellen ovat hekumoineet miten nyt saadaan lupapinnarit aisoihin ja "yhteistä hyvää" kustantamaan. Suhteellisen iso potti siitäkin maksusta vaikuttaa kuitenkin valuvan voittoina amerikkalaisille pääomasijoittajille.. Ottamatta sen suuremmin kantaa siihen maksujen keruutapaan tai ylen budjetin valvontaan. Kaikki tietävät kuitenkin että budjettirahoitus on ainoa oikea tapa, mutta Lindén vastasi haasteeseen löytää vielä tv-maksua typerämpi rahoitustapa. Ei olisi kannattanut ärsyttää että tästä huonommaksi sitä ei enää saa :king:
Tuskin, mutta parku olisi vielä monin verroin kovempi kuin nyt. Joku foorumilla sentään puhuu jo oikeasta maasta.
En ole, enkä ole koskaan ollut. Myöskään kukaan sukulainen tai tuttava ei ole, koska varmaan ehdotat seuraavaksi sitä. Perusajatushan on kuitenkin se, että pakko olla jotain henkilökohtaisia intressejä, jos ei kritisoi Ylen toimintaa joka välissä? En sanonut myöskään, ettei kannata säästää, vaan itse asiassa sanoin, että säästäminen on hyve. Pointtini on koko ajan ollut se, että täällä tämän tästä esitetään asiat sillä tavalla, että kun vain tiukennetaan Ylessä vyötä, niin saadaan helposti kansalaisten maksut sille tasolle, että niistä ei enää tarvitsisi kitistä ja tämä on ihan silkkaa puppua. Ylen toiminnan kustannuksia saadaan merkittävästi leikattua vain toimintaa supistamalla ja merkittävällä ajan edelleen takaa sellaista määrää, että sillä on tuntuva vaikutus TV / mediamaksuun tai mikä hyvänsä kansalta kerättävä rahoitusmalli nyt käytössä onkaan. Säästöjä ja tehostusta voidaan hyvin tehdä ja toivottavasti tehdään niin Ylessä kuin kaikissa muissakin kohteissa, joihin kansalaisten rahoja valuu, mutta turha on odotella mitään kymppien alennuksia kerättäviin maksuihin tuon perusteella. Kymmenen miljoonan säästö on noin 1/40 Ylen budjetista, karkeasti heittäen säästö olisi siis esimerkiksi oletetun 175 euron mediamaksun tapauksessa vajaa 4,5 euroa vuodessa. Jos tuollaisen säästön voi tehdä, niin tottakai se kannattaa tehdä, mutta ei sillä maksuihin liittyviä ongelmia ratkota.
Niin valuu. Miten lupapinnareiden kuriinsaamisen "hekumoiminen" vaikuttaa siihen, että Yle joutuu noita verkkomaksuja maksamaan siinä missä muutkin kanavat? Onko tässä takana joku ideologinen ajatus, että jos maksetusta summasta muutama euro valuu ulkomaalaisille sijoittajille, niin koko summaa ei pitäisi maksaa? Kannattaa olla tarkkana siinä tapauksessa myös verojen maksun kanssa, kuulemma aika messevä summa matkaa jollekin ranskalaiselle firmalle ydinvoimalan rakentamiseen. Ettei vain olisi amerikkalaisia pääomasijoittajia senkin firman omistajina? Itsekin olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että nämä "kaikki tänne mulle heti ja en maksa mitään"-tyyppiset ihmiset olisi hyvä saada "kuriin" TV-katselijoiden joukosta, ehkä minäkin sitten kuulun näihin "hekumoijiin". Minusta vain on täysin väärin, että osa kansasta käyttää härskisti muiden kustantamia palveluita maksamatta mitään, vaikka taloudellinen tilanne kyllä maksun maksamisen sallisi. On toki omalla tavallaan myös väärin, että palveluista joutuu maksamaan, vaikka niitä ei käytä, mutta näin yhteiskunta vain toimii tiettyjen peruspalveluiden kohdalla: kaikki maksavat palveluiden olemassaolosta ja siitä mahdollisuudesta, että palveluita voi käyttää, vaikka ei niitä käyttäisikään. Mediamaksu nyt ei ole hyvä tapa tuon toteuttamiseen, koska se koskettaa taloudellisesti kansalaisia niin eri tavalla, mutta kaikkien jakaman potin kannalla silti olen.