Viilutus???

Keskustelu osiossa 'Tee Se Itse / DIY' , aloittajana dragonia, 07.08.2006.

  1. VeZeSS

    VeZeSS Guest Guest

    Liittynyt:
    20.02.2004
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kontaktiliima vain menettää pitokykynsä ajan saatossa. Viilutuksen kestoikä lasketaan vuosissa, jos perus puuliimalla se lasketaan kymmenissä vuosissa.

    Useimmiten tuosta ei ehdi tulemaan ongelma, mutta jos meinaa valmistaa vuosisatoja kestävää tulevaisuuden antiikkia, kontaktiliima ei kannata käyttää.
     
  2. kakoskel

    kakoskel Uusi jäsen

    Liittynyt:
    13.10.2004
    Viestejä:
    443
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mitkä liimat pettävät ja missä ajassa?
    Mulla on eräs kenkä johon liimattiin heti uutena pohja kontaktiliimalla. Vuosi oli 97, kenkä oli vuosia käytössä, edelleenkin on seutukenkänä ja pohja senkuin pysyy kiinni. Vanhimmat lähipiiriin jääneet kontaktiliimalla viilutetut, tekemäni kotelot täyttävät tänä vuonna 10 vuotta. Vielä on viilut kiinni.

    Kysyin tätä asiaa Kiilto Oyltäkin, vastaus oli tämmöinen:

    Itse uskoisin että tuossa oleellinen kohta on tämä: puristuspaine jää auttamatta riittämättömäksi
    Esim. Kaulimella jos kaulii pinnan kiinni, ja kosketuspinnan pituus on vaikkapa 5mm, leveys 20 cm. Ja jos sitä kaulinta painaa vaikkapa 10 kg:n voimalla, tulee neliösentille 1kg, joka ei ole paljon mitään.

    Jos käyttää kapulaa jonka nurkkaa on pyöristetty juuri sen verran ettei se tee jälkiä viiluun, r=2mm, ja kapulan leveys 10cm. Olisiko kosketuspinnan pituus 1mm?
    nyt kosketuspinta-ala on 1 neliösentti, eli jos tätä painaa 7kg:n voimalla, tulee neliösentille tuo 7kg.
    Toinen millä saa puristusvoimaa on joidenkin käyttämä vasarointi.
     
  3. DVB-G

    DVB-G Käyttäjä

    Liittynyt:
    05.03.2003
    Viestejä:
    10 281
    Saadut tykkäykset:
    30
    En muista joko näistä on tässä topikissa puhuttu, mutta mainitaan metodit vaikka uudelleen, jos asia unohtui muiltakin:

    Ylipainesäkityksellä saa rajattoman paineen, tai siis halpiskompuroilla 6...8 baaria, joka tarkoittaa 6...8 kiloa neliösentille. Kalliimmilla kompuroilla pääsee 300...1000 baariin asti.

    Vaihtoehtoisesti vuokrataan painepullo ja siihen ostetaan ilmaa tai typpeä ja päästetään sitä säkkiin, silloin satakin baaria on mahdollista saavuttaa kotona, siis 100 kiloa neliösentille (10 litran 200 baarin pullo tyhjennetään 10 litran vetoiseen säkkiin, säkin ja pullon paine tasaantuu ja puolittuu 100 baariksi).

    Säkin tilavuudeksi riittää mitätön tilavuus jos tukijigi on hyvin laadittu. Esim. jos 50*50 cm subbarin kylkeä ollaan puristamassaa ja säkille annetaan 5 mm pullistumistila, säkin vetoisuus on tällöin 1,25 litraa, eli 10 litran kaasupullollisella viiluttaa 4 seinämää 100 baarin paineeseen, tai sinne päin. 8 seinämää jos kotelon kaksi vastakkaista seinää puristetaan yhtäaikaisesti, eli kaiutin toimii hampurilaispihvinä ja säkit laidoilla ovat sämpylänpuolikkaita. 250 tonnin puristusvoima koteloon kohdistuu 100 baarissa, joten tukijigin ja kotelon sisäisen tuennan on syytä olla hyvin suunniteltu. Aloittelijan on parempi tyytyä muutaman baarin paineisiin. Tai oikeastaan alottelija tehköön jotain muuta, ostakoon vaikka niitä kaulimia.

    Siinä missä alipainesäkityksessä maapallon ilmakehä painaa tuotteen pintaa kilolla per neliösentti, ylipainesäkityksessä ylärajaa ei oikeastaan olekaan.

    Helpoin säkkimalli olisi ostaa pelastuslaitosten käyttämiä pumppaustyynyjä, jotka normaalisti tungetaan esim. rekan alle ja pumpataan säkkiin ilmaa ja se nostaa rekan irti maasta. Itsekin voi jonkunlaisen säkin väsätä vaikka traktorin sisäkumista tai ilmanpitävästä kumimatosta.

    Viilutustapauksessa lastulevy tai muu viilutettava pinta tuetaan jotain tukevaa vasten, esim. betonimontun sisäreunaa vasten. Liimataan levyyn viilu kiinni, pannaan täyteharkkoja vastakkaiselle laidalle. Harkkojen ja viilupinnan väliin ujutetaan se pullistuva säkki tyhjänä litteänä ja aletaan päästää painetta säkkiin. Viiluun kohdistuu tasainen paine. Liiman kovetuttua päästetään ilmat pihalle säkistä.

    Kumikalvo myötäilee myös kaarevia pintoja, ylipainesäkityksellä pystyy puristamaan aaltoileviakin pintoja tasaisella paineella.

    Pieniin kappaleisiin käy auton tai fillarin pumppukin, niillä pääsee jopa 16 baarin paineisiin, huonommilla jonnekin 6 baariin.

    Voi myös kuskata pienen kaiuttimen pienessä tukijigissään huoltoasemalle ja varastaa paineilmaa sieltä. Pakettiautossa pystyy kuskaamaan jopa pienen betonisen subbarin jigeineen. Kuorma-auton lavalla kulkee muutaman kuutiometrin kokoinen mötikkä.

    Pitää muistaa, että painesäkki murtaa viilun reunat jos viilu ylittää lastulevyn reunan, kuten se lähes aina ylittääkin. Joten kappaleen reunoilta yli roikkuvien viilujen alle tarvitaan hukkalastulevykehys, jota vasten viilu saa painautua. Eniweis, kyllä säkitysheebo tietää mitä on tekemässä, toin vain tämänkin metodin esille, kun sitä ei ole muut vielä maininneet, kai. Ja jos perinteinen alipainemetodi ei viilulle riitä, ylipainepuolella kyllä riittää puristusvoimaa.

    __________________________


    Omakotiasujalle on tarjolla turvallisempikin metodi, vesipatsasmetodi. Ylipainesäkin korvaa korkea vesipatsas. Kumikalvon takana oleva vesikin puristaa pintaa tasaisesti. Tarvitaan "vesitiivis savupiippu" tai kasa vesiletkuja/putkia korkean puun latvaan ripustettuna. Mitä korkeampi vesipatsas, sitä enemmän panetta kertyy alhaalla olevaan trattiosaan ja tratin leveän alapään peittävään kumikalvoon ja sen alla makaavaan viiluun. Hydrostaattipaineheebot jälleen tietävät miten homma hoituu, toin tämänkin esille, jos heebot sen ovat sattuneet unohtamaan. Aloittelijakin voi tätä metodia kokeilla, siinä korkeintaan kastelee itsensä toistuvasti, mutta mikään ei varsinaisesti voi räjähtää silmille, vuotokin ilmenee pissapoikamaisena vesisuhkuna.

    Kerrostaloasujalle on tarjolla vesi-ilma-puristusmetodi, jossa korkea vesipatsas korvataan tilan ahtauden takia paineilmalla, astian alaosassa on edelleen vesi ja kumikalvo. Paineastiahommiksi urakka menee, joten vaaroja piisaa, minä en tätä metodia uskalla käyttää, vain huippuammattilaiselle se sopii. Metodin hyvä puoli on siinä, että se vesikammiopuoli voi sijaita missä vain, vaikka sängyn alla, ja letkua pitkin vedenpainetta liikutetaan, ja se räjähdysaltis ilmanpainekammio voi sijaita kaukana ihmisistä. Mitä pienempänä ilmakammion tilavuuden pitää (vesiletkussa metrin matkalla ilmaa), sitä nopeammin vaarallinen paine poistuu vikatilanteen ilmetessä.

    Sitten on velä hydraulipumppumetodi, mutta sen painetta on vaikea hallita kotikonstein. Paine nousee helposti äärettömän suureksi ja sitten kun tulee pikkunenkin vuoto tai liimakerroksen pois pursuaminen, kaikki paine katoaa silmänräpäyksessä. Tämä metodi tarvitsee jatkuvasti käynnissä olevan hydraulipumpun sekä regulaattoriventtiilin, joka pitää paineen vakiona. Melu on ärsyttävä. Turvallinen tämä kyllä on, etenkin jos käytetään puhdasvesihdrauliikkaa. Öljyt tahraavat kämpän pahasti, öljyhydrauliikkaa en suosittele sisätiloissa.
     
    Viimeksi muokattu: 28.01.2009
  4. VeZeSS

    VeZeSS Guest Guest

    Liittynyt:
    20.02.2004
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuo DVB-G:n mainitsema ylipainesäkki on erinomainen viilutuksessa. Itse käytin kaupallisessa käytössä viilupuristinta, mikä perustui juurikin samaan periaatteeseen. Puristimessa oli ylä- ja alapuolella säkit puristamassa sekö runko, jolla sai säädettyä korkeutta 5cm-100cm. Painetta oli pari baria ylipainetta. Tähän riittää tosiaan mikä kompura tahansa jos säkit ovat tiiviit. Painettakaan ei paljoa tarvita. Kahden barin ylipaine vastaa jo 20 tonnin painoa per neliömetri.

    Kampe oli itse suunniteltu ja rakennettu vanerimörkö. Puristusala oli 65cmx105cm. Mikäli tuolla puristi pienempää tavaraa, niin siihen piti laittaa tuet päihin, ettei se olisi taittanut kaulinlevyjä(30mm vaneri) poikki ja kaiuttimen kulmaa pilalle. Möin sen pois, kun tarve lakkasi. Voisin hankkia kuitenkin kuvia joskus näytille. Liimana käytin tavallista puuliimaa ja puristusaika hieman viilusta riippuen 30-60minuuttia. Mietinnässä oli lämmityselementit puristuspinnoille, jolla olisi saanut tiputettua puristusajan kolmasosaan.
     
  5. Kutka

    Kutka Uusi jäsen

    Liittynyt:
    08.07.2004
    Viestejä:
    697
    Saadut tykkäykset:
    1
    Jos muutaman kuvan saisit laitettua, niin olisin oikein kiitollinen. Tuli pakottava vimma värkätä moinen vekotin, vaikkei käyttöä oikein olekkaan :)
     
  6. VeZeSS

    VeZeSS Guest Guest

    Liittynyt:
    20.02.2004
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pitääpä laittaa kuvia kunhan saan kuvattua. Möin sen kaverin firmalle ja ei tule joka päivä käytyä. Huomaa, että tuossa tulee hyvin äkkiä valtavia voimia. Rakenteen täytyy olla tukeva. Helpommin tuollaisen saisi tehtyä esim. alumiinista, mutta sattuu tuo vaneri olemaan itselle helpompi materiaali ja sitä sattui olemaan varastossa. Lisäksi käytössä oli neliakselinen CNC-yläjyrsin, mikä helpotti valmistamista huomattavasti.
     
    Viimeksi muokattu: 28.01.2009
  7. Kutka

    Kutka Uusi jäsen

    Liittynyt:
    08.07.2004
    Viestejä:
    697
    Saadut tykkäykset:
    1
    No, vaneritehtaalla töissä olevana ei tarvitse ehkä montaa kertaa materiaalia miettiä ;) Eli kuvia odotellessa...
     
  8. Brunberg

    Brunberg Guest Guest

    Liittynyt:
    02.02.2005
    Viestejä:
    361
    Saadut tykkäykset:
    0
    Clas ohlssonilla oli sellaisia pieniä viilupuristimia aika halvalla joilla saa hyvän tasaisen paineen ainakin apupalikoita apuna käyttäen. Tosin noi eivät toimi kokonaisen kotelon viilutuksessa kun kita aukesi vaan jotain 5cm luokkaa tjsp. mutta oikeaoppisesti se viiluhan laitetaan molemmin puolin.

    http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=57390444
     
  9. tony_icc2

    tony_icc2 Guest Guest

    Liittynyt:
    23.01.2008
    Viestejä:
    6
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itseltä löytyy purkki tuolta plasting paddingin kontaktiliimaa. ajattelin käyttää sitä viilutukseen mutta pintaan vaikea levittää tasaisesti kun koitin. Heti kun levittää ei tartu pintaan vaan lastan mukana vaan paakkuuntuu.. Liekö sitten vähän vanhaa tavaraa?

    Millä aineella tuota voin ohentaa? Tinneriä ja tärpättiä löytyy kaapista.

    -Tony
     
  10. ja[ffons

    ja[ffons Guest Guest

    Liittynyt:
    29.07.2008
    Viestejä:
    457
    Saadut tykkäykset:
    0
    asetonilla yleensä ohennetaan normi-kontaktiliimaa.. en ole varma miten tinneri tuohon soveltuu, tai asetoni tuolle tietylle liimalle..
     
  11. tony_icc2

    tony_icc2 Guest Guest

    Liittynyt:
    23.01.2008
    Viestejä:
    6
    Saadut tykkäykset:
    0

    Jos kokeilen tuota asetonia nyt kontaktiliimaan sekoittaa lorauksen ja katsoa mitä tulee.. :) Kun en tiedä yhtään mitä tuossa kontaktiliimassa pohjana on käytetty.. ihan haisis jollekkin asetonin tyyliselle..
     
  12. ja[ffons

    ja[ffons Guest Guest

    Liittynyt:
    29.07.2008
    Viestejä:
    457
    Saadut tykkäykset:
    0
    riippuen asetonin hinnasta (5-15e?), voit myös ostaa kontaktiliimaa ja kertakäyttöpensseleitä. Saattaa tulla halvemmaksi
     
  13. tony_icc2

    tony_icc2 Guest Guest

    Liittynyt:
    23.01.2008
    Viestejä:
    6
    Saadut tykkäykset:
    0
    Pitäskö tuota tixoa sitten ostaa vai mikä olisi paras kontaktiliima tähän tarkoitukseen. Searhilla löytyy juttua mutta kun on niin ristiriitaisia. :)
     
  14. RedStar

    RedStar Uusi jäsen

    Liittynyt:
    15.07.2004
    Viestejä:
    820
    Saadut tykkäykset:
    0
  15. VeZeSS

    VeZeSS Guest Guest

    Liittynyt:
    20.02.2004
    Viestejä:
    182
    Saadut tykkäykset:
    0
    Etulevy kannattaa viiluttaa ennen upotuksen jyrsimistä. Viilun leikkaaminen upotuksen reunasta on tosi tuskaista hommaa. Jyrsittäessä täytyy vain varoa tekemästä kolhuja ja naarmuja.
     
  16. RedStar

    RedStar Uusi jäsen

    Liittynyt:
    15.07.2004
    Viestejä:
    820
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos on jyrsin niin toki näin. Jos elementin reiän tekee jotenkin muuten niin dremelin kopiolla oli kohtuu helppo tehdä reikä viiluun. Hiomalla upotuksen reunaa vasten sai tarkkaa jälkeä aikaiseksi.
     
  17. Rankkuri

    Rankkuri Guest Guest

    Liittynyt:
    16.11.2006
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei tuo kovin tuskaista ole minulla ollut, kun ihan mahonkiviilua olen terävällä mattopuukolla leikannut upotuksen reunaa vasten. Paitsi jos liimaus on niin huono että viilu repeilee. Ei tarvitse pelätä naarmuja ja muuta viilupinnassa, kun tekee upotukset ja reiät etukäteen. Mutta kukin tyylillään, täytyy kai joskus tuotakin keinoa kokeilla että ensin viilu, sitten reiät.
     
  18. Kahimooni

    Kahimooni Guest Guest

    Liittynyt:
    28.12.2004
    Viestejä:
    177
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kun hyvin teippaa, voi kokeilla jyrsimen sylinteriterällä, jossa on ohjurilaakeri.

    Mutta repeilyn estämiseksi teippiä ja terävä terä. Muuten alkaa repeillä viilun lisäksi hermo. :D

    En tosin muista, olenko itse kokeillut...

    Juu, ja upotuksen on tietty oltava pyöreä sekä sileäreunainen.

    -K
     
  19. ileka

    ileka Guest Guest

    Liittynyt:
    11.05.2006
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
  20. mappe

    mappe Guest Guest

    Liittynyt:
    04.02.2001
    Viestejä:
    253
    Saadut tykkäykset:
    0