Steven Seagal - Ultimate thread

Jotain perverssiä mielenkiintoa Steven "Punkero" Seagalin uudempaankin tuotantoon The Foreigner (ja tämä ketju tietty) kaikesta huolimatta onnistui herättämään. Huonohan se todellakin oli, mutta sillä tahattomalla komiikallakin voi totta kai päästä pitkälle. Ainakin tuo Belly Of The Beast ja Into The Sun tekee mieli tsekkailla... odotan huonoja, mutta toivon mukaan ihan viihdyttäviä pläjäyksiä.

Playstä löytyisi jo montakin sellaista tekelettä, joista ei tässä ketjussa ole ehditty paljon jutskailla. Onko ihmiset ehtineet tutustua alla mainittuihin elokuviin? Olisi hauska kuulla mielipiteitä, jos ovat tuttuja joillekin:

Flight of Fury (2007)
Attack Force (2006)
Shadow Man (2006)
Mercenary for Justice (2006)
Black Dawn (2005) (The Foreigner 2... eli "Tyyris Tyllerön Paluu"? )
Today You Die (2005)

 

Seagal on äijistä äijin, toiminnan kingi. Vanhempi tuotanto aina Fire Down Belowniin asti on mahtavaa settiä, kunnon viihdettä toimintaa kaipaaville :thumbsup: . Uudempi tuotanto onkin sitten aivan toista luokkaa. Osa on nähty, jotkut ovat kamalaa yhden tähden tuubaa ja jotkut taas sellaisia kahden tähden pläjäyksiä, joissa välillä tähtihetkiä. Into the Sun ja Belly of the Beast edustavat uuden tuotannon parhaimmistoa, vaikkakin siihen ei paljoa vaadita.

 

Niin, pienenä seagal-fanina tsekkasin nämä tuoremmat pätkät ja niistä tuo uusin Flight of Fury on ihan kohtalainen, sellainen 2/5 eli noin Into the Sun:n tasoa, muut uusista pätkistä ovat enemmän tai vähemmän huonoja. Varsinkin Attack Force ja Black Dawn ovat jopa sietämättömän huonoja:grr:

Tuleva leffa on Once Upon a Time in the Hood/Urban Justice julkaisijamaasta riippuen..

 

Flight of Furyn ja Mercenary for Justicen olen ainakin katsonut. Aivan järkyttävän huonoja elokuvia, Stevenin leffojen taso laskee koko ajan enemmän ja enemmän. Kannattaa ostamisen sijasta sijoittaa rahansa vaikka noiden leffojen vuokraukseen. Stevenin viimeisin oikeasti hyvä leffa on Exit Wounds, joka oli hauska ja väkivaltakin oli muutamassa kohtauksessa ihan kohdillaan.

 

Vähän offtopicia kilpakumppanista:

Van Dammella taas vaikuttaisi leffojen taso olevan pikkuisen nousussa. Vaikka Derailed vetäisikin aika pahan pohjakosketuksen (on yhtä pahaa ellei pahempaakin kuraa kuin Seagalin uusimmat), sen jälkeen on ilmestynyt oikeasti hyvät Wake of Death ja Until Death, jotka tosin ovat vähän kauempana martial arts -meiningistä.

Toisin kuin Seagal, Damme vaikuttaisi olevan vielä aika hyvässä kuosissa, joten ehkä mieheltä voi odottaa vielä lisää ihan kelpoja tuotoksia. Seuraavaksi olisi tulossa ilmeisesti The Shepherd, joka palailee enemmän potkimisosaston suuntaan.

Toisaalta nythän jätkät voisivat tehdä vihdoin yhdessä elokuvan, egot tuskin ovat enää niin järkälemäiset kuin 90-luvulla, mikä esti yhteistuotannon silloin.

 

Segalin elokuvat ovat järkyttävää sontaa. Muutamaa olen yrittänyt katsoa, mutta ei pysty alkua pidemmälle.

 

Tuon voisikin katsastaa nyt viikonloppuna. Kiitosta palautteista, viisainta lienee siis pysytellä kaukana noista Seagalin uusimmista... huonoiksi toki ne oletinikin, mutta jos ovat sen lisäksi pelkästään tylsiä (vähän toimintaa & ei alastomuutta tai muuta viihdykettä), niin antaa olla.

Dammelta tosiaan ehkä vielä nykyäänkin uskaltaa jopa odottaa jotain. Ei ole kiloja kertynyt lähimainkaan samaan tahtiin ja onhan mies monta vuotta nuorempikin kuin Steven, vaikka 50v ei ole enää hirveän kaukana.

 

Pitää vielä tähdentää että ainakin Dammen ja varsinkin Seagalin nykyasteikolla oikeasti hyvä Ei siis ihan verrattavissa kunnon laaturikosdraamoihin, mutta ei nyt mitään kuonaakaan.

 

Joo, osasin arvata kyllä mitä tarkoitat. Tämän katsominen jäikin nyt vielä seuraavaan kertaan, kun kaupasta löytyi tuo Seagalin Belly Of The Beast. Ja se olikin ihan yllättävän toimivaa viihdettä. Menee On Deadly Groundin edelle minun listalla, ehkä myös Exit Woundsin. Voisi kirjoittaa muutaman sanan arvostelua vähän myöhemmin tästä vielä.

 

Mikäs tämä juttu oikein on?

Että ilman FBI:ta Steven olisi voinut päästä ihan A-luokan leffoihin? Toivottavasti tämä ei nyt sentään tee hallaa miehen musiikkiuralle.

 

Viimeisin leffa Urban Justice oli aivan kelvollista katsottavaa (ei toki ei-Seagal-faneille). Sellaista Seagalin paluuta juurilleen ilman turhia kiemuroita ja dubbauksia.

Uutta pukkaa ulos kohta, 12.3. ilmestyy The Marker (Pistol Whipped). Markerista on kantaunut huhua, että sekin on viime vuosien paremman pään leffoja.

Sain juuri luetuksi kirjan Seagalogy (pdf:nä maksoi muistaakseni 4 euroa, uusi laitos tulossa myöhemmin). Kirjoittaja osasi hyvin tuoda humoristisesti esiin Seagal-leffojen hyvät ja huonot puolet esiin juuri siten kuin Seagalista pitävä asiat kokee ylä- ja alamäkineen. Suosittelen - kunhan se uusi painos julkaistaan.

PS. Tarkoituksella kavoin tämän keskustelun esiin, koska juttua uusista leffoista on alkanut kertyä toiseen ketjuun, jossa pitäisi puhua vain Seagalin huonoimmista leffoista.

 

Elitistien sivuille on ilmestynyt Stevenin nerokasta tuotantoa koskeva artikkeli. Viimeisellä sivulla pistetään elokuvat järjestykseen.
Into The Sun ja Shadow Man pitää edelleen hankkia, ihan kohtalaisia pisteitä irtosi tuollakin. Em. Pistol Whipped pääsi myös varsin korkealle, tosin sen oli katsonut vain yksi elitisti.

 

Jefferson Parish:n pitkäaikainen seriffi ja Seagalin hyvä ystävä Harry Lee kuoli 1.10.2007, ja tässä kaksi kuvaa Seagalista hautajaisissa:
Salute
Phone
Huomatkaa virkamerkki, jonka päällä surunauha.

 

Seagal loistaa taas: http://www.imdb.com/title/tt0392878/

Traileri: http://www.youtube.com/watch?v=r-u8oyZAgeY

Roolihahmon nimi kohillaan ainakin! :thumbsup:

 

Mikäs vika tossa Cock sucker:ssa eikun Puncher:ssa

 

Aiemmin oli jo juttua Seagalin roolista oikeana apulaisseriffinä, mutta en tällöin tiennyt, että mies on ollut kyseisissä hommissa jo lähes 20 vuotta. Eikä ole tiennyt ilmeisesti amerikan kansakaan, uutisointien sävystä päätellen. Tämä on mielenkiintoinen tieto, varsinkin kun miehen kytköksistä tiettyihin viranomaistahoihin on puhuttu pitkään (usein vieläpä ivallisessa mielessä, jos miehen elokuvatuotanto ei ole jotakuta miellyttänyt). Tiedä mitä vielä paljastuukaan...

Nyt on tekeillä tv-sarjakin: Steven Seagal: Lawman.
Variety.com: A&E reality suits Steven Seagal
A&E-yhtiön tiedote: A&E Goes Into Production On "Steven Seagal: Lawman"

Mites Drokk Seagal-sivujen kanssa on tilanne?

 

Seagalhan on toimintatähdistä se habitukseltaan kaikkein ylivoimaisimmin ylimielinen mulkku, joka käyttää elokuvissaan oikeudentajuni mukaan kaikkein suhteettominta tarpeettoman julmaa väkivaltaa.

Eikä edes missään antisankarin mielessä vaan aina tämä epäatleettinen nuljaska pyritään kuvaamaan jotakuinkin hyvänä jätkänä, mikä lakkasi minua huvittamasta jo muutaman, muutenkin sinällään keskinkertaisen, toimintapläjäyksen jälkeen...

Olisi kiva kun joku osaisi joskus tyhjentävästi kertoa mikä tuossa ylenkatseellisessa hiuslisäke-miehessä oikein viehättää??

 

Alla oleva kertoo jollaintasolla tyhjentävästi (tai ainakin sinne päin), joskaan ei hirveän lyhyesti :
Steven Seagalin Valtio-dialogi

Kun kyse on kuitenkin subjektiivisesta kokemuksesta, niin tuskin tuosta löydät hakemaasi tyhjentävää perustelua (en minäkään ymmärrä miten joku voi pitää Shyamalan elokuvia hyvinä, vaikka olen kyllä kuullut kaikenlaisia perusteluita, hyviäkin analyysejä. Itse arvotan ne edelleen jonnekin yhden ja puolentoista tähden tietymille).

Vaiheessa... toivottavasti jossain vaiheessa inspiraatio taas kasvaisi tarvittaviin mittoihin.

 

Hieno, erittäin hauska ja oivaltava, kirjoitus tuolla elitistillä, vaan kun ei herra Seagal muistuta mitään sankaria silmissäni alkuunkaan. Mies on liian mulkku ja ylimielinen vetääkseen minkäänlaista sankarin habitusta ja kuten jo sanoinkin niin antisankarina vielä menisi, mutta sellaista roolia ei Seagal ymmärtääkseni ole halukas vetämään, enkä saa itselleni aikaiseksi miehen elokuvista vastaavanlaista intellektuaalista huvittuneisuutta kuin tuo elitistin kirjoittaja...

Taitaa olla se miehen ego joka hyökyy ohi kaiken näyttelijäntyöskentelynkin suoraan ruudulle ja joka pistää vaan liikaa ärsyttämään, vieläpä muutenkin keskinkertaisissa toimintapläjäyksissä.

Niin, ja sitä (vakavamielisemmän fanittamisen)subjektiivista kuvausta tuossa lähinnä peräänkuulutinkin...edelleen odottelen.

 

Kyllähän kaikki lähtee siitä vammaisesta tosikkomaisuudesta, kompromissittomuudesta ja puhtaasta fasismista joka mies edustaa. Seagalin tapauksessa reaalielämän ego on ehkä enemmän läsnä roolihahmoissa kuin monella muulla näyttelijällä. En minä mistään näyttelijätyöskentelystä välitä, se on vain yksi elementti elokuvassa. Kyse on vain siitä henkilöitymästä, jota mies edustaa.
Seagal voitaisiin katsoa rajauksilla jonkinlaiseksi genre-elokuvaksi ts. se hyödyntää tiettyjä maneereja ja mentaliteettiä elokuvasta toiseen. ns. genre-elokuvia ei arvoteta millään oscar-arvioinneilla vaan genren sisäisten 'sääntöjen' noudattamisella. Genre-elokuvalla en siis tarkoita mitään sci-fiä, kauhua vaan näitä giallo, slasher, cannibal yms. 'alalajeja'. Esim. italialaisiin kannibaalielokuviin iskostettu yhteiskuntakriittisyys ajettiin läpi usein ääriväkivaltaisella ja vastenmielisellä tavalla, jossa katsojan eteen tuodut hirveydet useissa tapauksissa kätkivät koko sisällön. Seagalin elokuvat (kuten action-elokuvat yleensäkin) tietyllä tapaa toistavat aina samaa kaavaa, katsoja menee jo alunperinkin katsomaan elokuvaa tietyt rajaukset mielessä. Hyväkin katsomiskokemus saattaa siis olla pelkästään olemassa olevan stereotypian vahvistamista. Välillä tietysti elokuvissa saattaa tulla eteen jonkinlaista 'genren-uudistamista' ja riippuen siitä miten tuo onnistuu, kokemus on myönteinen tai jopa negatiivinen.
Saattaa olla hieman liian suurellista määritellä omaksi alalajikseen seagal-elokuva (joskin äijä itse varmaan pitäisi siitä), mutta täten on helpompi määritellä asiaa. Kaikkia elokuvia ei kuitenkaan voida arvottaa samoin kriteerein.

Edit. en nyt oikein edelleenkään tiedä mitä haet, mutta tuossa on nyt nopeasti kirjoitettuna jotain.